Kansalliseen turvallisuuteen suhtaudutaan nyt vakavasti – ”Jatkossa terrorismia voidaan entistä paremmin estää etukäteen”

Euroopan komissiolta tiedonanto maahanmuutosta – Tynkkynen vaatii ulkorajojen tukkimista ja tiukkaa palautuspolitiikkaa: ”Olemme nähneet tarpeeksi, olemme saaneet tarpeeksi”

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

työtulovähennys

Työn verotus kevenee: Pieni- ja keskituloisille jää enemmän käteen

Hallitus pyrkii vahvistamaan julkista taloutta samanaikaisesti säästöillä ja parantamalla työn kannustimia eri keinoilla. Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että hyvinvointivaltio on paisunut liikaa ja että järjestelmän ongelmien taustalla on maksajien ja saajien välinen krooninen epäsuhta. Hyvinvoinnin säilyttäminen edellyttääkin väistämättä uudistuksia.

Valtiovarainministeri Riikka Purra kuvaa valtiontalouden tilanteen edellyttävän lähivuosina tiukkaa budjettikuria ja kovia päätöksiä. Hallitus onkin toteuttamassa jopa kuuden miljardin sopeutukset, joista suorien sopeutuksien osuus on neljä miljardia.
Samalla hallitus ryhtyy eri keinoilla hakemaan talouskasvua työn ja yrittämisen sekä koulutusosaamisen kautta. Jatkossa työn tekemisestä tulee kannattavampaa.
Hallitus lähtee siitä, että kokonaisveroaste ei kasva hallituksen toimilla. Suunta onkin päinvastainen.
&#8211; Kun huomioidaan esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksujen alenemiset, niin ensi vuonna verotus selvästi kevenee. Tämä lisää ostovoimaa. Tämä on perusteltua tilanteessa, jossa haetaan elvytystä, Purra sanoi tänään Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009848420.html">haastattelussa</a>.
Kritiikistä huolimatta on pakko säästää
Samalla kun työn kannustimia parannetaan eri keinoilla, hallitus hakee säästöjä hallitusohjelman mukaisesti. Jo ensi vuoden budjetissa säästöjä kohdistuu laajasti liki kaikille sektorille. Osa säästöistä osuu myös tulonsiirtoihin, mikä on herättänyt tunteita ja vastustusta.
Purra kuitenkin korostaa, että velkasuhteen korjaaminen ei onnistu, jos samalla myös sosiaaliturvan menoihin ei kosketa.
&#8211; Valtion budjettikirjassa suurimmat osa-alueet ovat sote ja tulonsiirrot. Vasemmisto-opposition kritiikistä huolimatta tosiasia on, että julkisen talouden korjaaminen ei ole mahdollista ilman jonkinlaisia leikkauksia näille sektoreille. En kiellä, etteikö edessä olisi myös vaikeita ja kipeitä päätöksiä. Näistä kuitenkin tehdään vaikutusarviot ja pyritään välttämään kohtuuttomia tilanteita.
Purra sanoo, että hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on sosiaaliturvajärjestelmä, joka kannustaa aina työhön.
&#8211; Se ei ole vielä täysin mahdollista, joten siihen suuntaan edetään vähitellen. Tavoitteena on kuitenkin aina työllisyyden parantuminen.
Yleispohjoismaiselle linjalle
Purra korostaa, että erityisen radikaaleista uudistuksista ei ole kyse.
&#8211; Kun katsotaan hallitusohjelman työlinjaa, työmarkkinoiden rakenneuudistuksia, sosiaaliturvan tehtäviä uudistuksia sekä kannustinloukkujen purkamista, kyse on melko tavallisesta yleispohjoismaisesta linjasta. Monet samoista uudistuksista on tehty jo vuosikausia sitten Suomen verrokkimaissa, kuten Pohjoismaissa ja Saksassa.
Valtion velkataakka on raskas. Purra viittaa EU-komission arvioon, jonka mukaan Suomi olisi ensi vuonna EU:n seitsemänneksi velkaisin maa. Tilanne on erittäin vaikea, sillä Suomea edellä olevien maiden velkasuhde paranee, kun taas Suomen velkasuhde menee vielä toistaiseksi eri suuntaan.
&#8211; Suomessa tilanne ei ratkea ilman sitä, että saamme aikaan myös aitoa kasvua, Purra sanoo.
Hän toteaa, että nykyisen kaltainen hyvinvointivaltio on paisunut liikaa ja että järjestelmän ongelmien taustalla on osin maksajien ja saajien välinen krooninen epäsuhta. Asetelma edellyttääkin väistämättä muutoksia.
&#8211; Yksinkertaisesti kyse on siitä, että tämänhetkiset tulot eivät riitä kustantamaan nykyisenkaltaista hyvinvointijärjestelmää. Sitä ei tulevaisuudessa enää ole, jos nyt ei tehdä uudistuksia. Samalla kyse on sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.
Yksityissektori mukaan purkamaan hoitojonoja
Valtio vastaa myös hyvinvointialueiden rahoituksesta. Purra huomauttaa, että tänäkin vuonna hyvinvointialueille annetaan miljardeja lisää. Myös hyvinvointialueiden alijäämät rasittavat valtion taloutta.
Purra katsoo, että kustannusten hillitseminen on välttämätöntä myös hyvinvointialueilla, sillä menot ovat kasvussa muutenkin muun muassa väestön ikääntymisen myötä.
&#8211; Mikäli me emme onnistu saavuttamaan tuottavuustoimia hyvinvointialueille niin, että alueiden kustannusten kasvu pienenee, paletti ei pysy kasassa.
Hallituksen tuore budjettiesitys korottaa yksityislääkärikäyntien Kela-korvauksia, joten sekä yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanottojen ja hammaslääkärin hoitojen Kela-korvaukset nousevat ensi vuoden alusta. Suunta on tässäkin täysin eri kuin aiemmilla hallituksilla.
Purra katsoo, että Kela-korvausten nostaminen on ehdottomasti paras ja tehokkain keino hoitojonojen purkamiseksi.
&#8211; Hyvinvointialueilla on monia haasteita. Kasvavasta rahoituksesta huolimatta monet peruspalvelut eivät toimi kunnolla. Jonoja on niin paljon, että tarvitsemme yksityistä sektoria mukaan purkamaan jonoja.
Lisää työtunteja suomalaisille
Veronalennuksilla hallitus tähtää siis toimeliaisuuteen, mikä lisää työtuntien määrää. Esimerkiksi työtulovähennyksen rakenne muuttuu niin, että vähennystä kasvatetaan noin 100 miljoonalla eurolla vuosittain. Lisäksi niin sanottu solidaarisuusvero säilyy, mutta veron alarajaa nostetaan. Toimen kustannus on noin 60 miljoonaa. Yhteensä siis 160 miljoonaa.
&#8211; Kun puhutaan menosäästöistä ja kokonaisuudesta, väite siitä, että hallitus muka tekisi suuria veronalennuksia ylimpiin tuloluokkiin, ei ole totta. Esimerkiksi työtulovähennys painottuu pieni- ja keskituloisille. Veroprosentti laskee eniten 20 000 – 25 000 euroa vuodessa tienaavilla. Myös työttömyysvakuutusmaksujen aleneminen lisää käytössä olevia tuloja vielä pienemmilläkin palkkatuloilla.
Helpotusta työmatkakuluihin
Hallituksen niin sanottuun työlinjaan voidaan katsoa kuuluvaksi myös työmatkakulut, joihin on luvassa helpotusta. Ensi vuonna voimaan astuvaa polttoaineveron alentamista voidaan pitää jopa historiallisena. Veroa alennetaan noin 160 miljoonalla.
Purra huomauttaa, että myös jakeluvelvoite on huomattavasti maltillisemmalla tasolla edelliseen hallitukseen verrattuna. Ensi vuonna jakeluvelvoite ei nouse.
&#8211; Pelkästään näiden toimien vaikutus autoilun kustannuksiin on hurja. Lisäksi vielä ajoneuvovero alenee.
Autoilun kustannuksien alentamisen lisäksi hallitus <a href="https://www.suomenuutiset.fi/liikenne-ja-viestintaministeri-ranne-budjettiriihesta-asfaltti-tuoksuu-ensi-kesana-koko-suomessa/">investoi vahvasti liikenteeseen</a>. Autoilijat ja motoristit saavat lisää sileää tienpintaa, sillä rapautunutta tieverkkoa korjataan ensi vuonna 250 miljoonan eurolla Tiestön korjaus tulee tarpeeseen jo liikenneturvallisuudenkin näkökulmasta.

Hallitus laskee autoilun kustannuksia ja kannustaa työhön veronalennuksilla – ”Tavoitteena työhön kannustava sosiaaliturvajärjestelmä”

Tänään alkaneessa budjettiriihessä hallitus sopii seuraavan vuoden budjettiehdotuksesta. Talouspolitiikan suurista linjoista hallituspuolueilla on jo kevään hallitusneuvotteluissa saavutettu yhteisymmärrys. Valtiovarainministeri Riikka Purra lupaa palkansaajille verotuksen alenemista, eli vahvempaa ostovoimaa.

Budjettiriihen tänään aloittanut hallitus ei omilla päätöksillään ole kiristämässä kokonaisveroastetta. Hallitus viimeistelee yhdessä työn verotukseen liittyvät päätökset.
Elvyttää taloutta
Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan palkansaajan verotus on kuitenkin kevenemässä ensi vuonna.
&#8211; Ylipäätään meidän finanssipoliittinen viritys on näillä päätöksillä on selkeästi elvyttävä, mikä joskus unohtuu kriitikoilta, joiden mielestä suhdanteessa pitäisi tehdä erilaisia toimia, Purra sanoi hetki sitten tiedotustilaisuudessa.
Useita eri toimia
Palkansaajan tilanne on muuttumassa eri toimien johdosta.
Kun otetaan huomioon työttömyysvakuutusmaksujen aleneminen, työtulovähennyksen rakenteen muuttuminen ja vaikkapa polttoaineverotuksen aleneminen, niin palkansaajan verotus kevenee ensi vuonna, Purra huomautti.
Artikkelia on muokattu 20.9.2023 klo 7.06.

Palkansaajan verotus kevenee ensi vuonna

Hallitus käynnistää talouden ryhtiliikkeen ja aloittaa ensi vuonna sopeutustoimet monella sektorilla. Rakenteellisilla uudistuksilla pyritään työn kannustavuuden lisäämiseen. Lisäksi hallitus tavoittelee kasvun vahvistamista uusilla investoinneilla. Valtiovarainministeri Riikka Purra kuitenkin muistuttaa, että valtiontalouden tilannetta ei voida pelastaa yhdellä hallituskaudella ja alijäämät jatkuvat suurina vielä seuraavina vuosina.

Valtiovarainministeriö on käynnistänyt sisäiset budjettineuvottelunsa haastavassa tilanteessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra toteaa, että talouskasvu on ollut kituliasta, vienti yskii ja vaihtotase on miinuksella.
Hallitusohjelman tavoitteena on julkisen talouden ryhtiliike, eli hallitus pyrkii vahvistamaan taloutta eri toimenpiteillä ja hidastamaan velkaantumiskehitystä.
Purra kuitenkin korostaa, että vaikka hallitusohjelma ja yksittäiset budjetit puuttuvat tilanteeseen voimakkaasti, tilannetta ei voida pelastaa yhdellä hallituskaudella ja alijäämät jatkuvat suurina vielä tulevina vuosina.
&#8211; Velkaantuminen on vielä vuoden 2027 tasossa hyvin korkealla. Nyt vaaditaankin määrätietoisia toimia jokaisessa budjetissa ja toivottavasti myös seuraavalla hallituskaudella. Nyt on kuitenkin viimeinen hetki alkaa toimia, Purra sanoo.
Säästöjä etupainotteisesti
Suorien sopeutuksien osuus hallituskaudella on neljä miljardia, mitä kohti ollaan vähitellen menossa. Purran mukaan hallitus haluaa tehdä säästöjä etupainotteisesti, mikä tarkoittaa sitä, että myös vaikeita asioita pyritään edistämään nopeasti.
&#8211; On parempi lähteä liikkeelle nopeasti, sillä vaalikauden loppuun myös aina kasautuu hallituksen esityksiä, jolloin niiden läpivieminen olisi haastavaa.
Heikoimmassa asemassa olevien tilanne huomioidaan siten, että vaikeista säästötoimista tehdään kattavasti vaikutusarvioita.
&#8211; Hallitus pyrkii välttämään kohtuuttomia tilanteita. Toki erilaiset toimet kompensoivat toisiaan. Esimerkiksi työtulovähennys on kohdistettu pieni- ja keskituloisille, mikä vaikuttaa käteen jäävään rahaan, Purra sanoo.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että työn vastaanottamisen kannustimien parantamiseksi ansiotuloveron kevennystä painotetaan pieni- ja keskituloisiin korottamalla työtulovähennystä ja ottamalla käyttöön lapsikohtainen korotettu työtulovähennys.
Vahvemmalla työllisyydellä kasvua talouteen
Ensi vuonna sopeutustoimia tulee monelle sektorille. Esimerkiksi hallintoa tehostetaan ja rakenteellisilla uudistuksilla pyritään työn kannustavuuden lisäämiseen.
&#8211; Toimilla tavoitellaan työllisyyden paranemista ja siltä suunnalta kasvua julkiseen talouteen.
Sopeutuksien ohella hallitus kuitenkin tavoittelee talouskasvun vahvistamista myös uusilla investoinneilla. Hallitus tulee <a href="https://www.suomenuutiset.fi/painopiste-siirtyy-epaolennaisuuksista-valtion-perustehtaviin-vaylaverkkoon-ja-rautateille-tulossa-miljardien-investointi/">toteuttamaan</a> esimerkiksi mittavan kolmen miljardin euron infrastruktuuripaketin, joka sisältää niin rautatieverkon kehittämistä eri puolilla maata kuin muitakin työtä, yrittämistä ja teollisuutta tukevia infrahankkeita.
&#8211; Investointipaketilla haetaan myös elinvoimaa, työllisyyttä ja vientiteollisuuden toimintamahdollisuuksien vahvistamista koko Suomessa, Purra sanoo.
Verotus uudistuu
Myös verotusta uudistetaan. Purra viittaa hallitusohjelmaan, jonka veroliitteessä on mainittu verojenkiristykset.
&#8211; ALV:n kymppikanta siirtyy 14 prosenttiin vuonna 2025. Tupakkavero kiristyy ja nikotiinipussit laitetaan verolle, kiinteistöverotusta uudistetaan ja useita muitakin pienempiä veromuutoksia on tulossa.
Suomen talous luisui lievään taantumaan jo viime syksynä. Purra korostaa, että vaikka epävarmuutta onkin ilmassa, hallitus pyrkii taklaamaan taantumaa monipuolisesti eri toimilla.
&#8211; Rakenteellisilla toimilla pyritään lisäämään sitä, että ihmiset käyvät töissä. Toisaalta investoinneilla pyritään lisäämään elinvoimaa sekä sitä, että teollisuudessa on mahdollisuuksia. Seuraamme lukuja tarkasti. Toivottavasti jo ensi vuonna talouskasvussa päästään hieman positiivisempiin lukuihin.
&nbsp;

Hallitus taklaa taantumaa: Työn kannustavuus paranee, investoinneista elinvoimaa, säästöjä ja tehokkaampaa hallintoa  – Purra: ”Viimeinen hetki alkaa toimia”