– Tästä pitää iloita ja osoittaa Suomen kansalle, että yritteliäällä työllä saavutetaan onnistumisia. Tämä luo suomalaisille uskoa tulevaisuuteen ja vahvistaa sinnikkyyttä. Kun yritykset investoivat, tekevät uusia tilauksia ja työllistävät, se näkyy ennen pitkää myös tavallisen suomalaisen arjessa, työllisyydessä ja hyvinvoinnissa, Jaana Strandman iloitsee.
Teollisuuden uusien tilausten arvo kasvoi heinäkuussa peräti 67,9 prosenttia vuoden takaisesta. Tilastokeskus kuitenkin muistuttaa, että voimakas kuukausikasvu johtui osin muutamista suurista metalliteollisuuden tilauksista. Tammi–heinäkuussa uusia tilauksia kertyi 15,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
– Lähes 70 prosentin kuukausikasvu on vahva signaali, vaikka yhtä kuukautta ei pidä ylitulkita. Vielä tärkeämpää on se, että tilausten kasvu on jatkunut ja alkuvuoden kehitys on ollut myönteistä. Nyt yrityksille pitää antaa rauha investoida, työllistää ja kasvaa.
Työllisyyskin kasvaa viimein
Myös työllisyydessä on nähtävissä myönteistä kehitystä. Tilastokeskuksen 22. syyskuuta julkaisemien tietojen mukaan 15–74-vuotiaita työllisiä oli elokuussa 34 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä oli 5 000 vähemmän.
– 34 000 lisätyöllistä vuodessa on hyvä uutinen. Työ on paras lääke sekä ihmisen omaan toimeentuloon että Suomen julkiseen talouteen. Työllisyyden vahvistumista pitää kaikin keinoin tukea, Strandman sanoo.
Strandman muistuttaa kuitenkin, että myönteinen talouskehitys ei poista Suomen julkisen talouden vaikeaa lähtötilannetta. Vuoden 2027 talousarvioesitys on edelleen 12,9 miljardia euroa alijäämäinen. Puolustusmenojen kasvu, valtionvelan korkomenot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon menot lisäävät paineita julkiseen talouteen.
– Meidän on katsottava samaan aikaan kahta asiaa: kasvua pitää vahvistaa ja velkaantuminen pitää saada kuriin. Tulojen ja menojen krooninen epätasapaino ei korjaannu itsestään. Sopeutuksia ja rakenteellisia uudistuksia tarvitaan edelleen.
Seuraavaa hallitusta odottaa valtava urakka
Strandman pitää tärkeänä, että Suomessa pidetään kiinni parlamentaarisesti sovitusta velkajarrusta.
– Velkajarru ei saa olla puoluepolitiikan pelinappula. Kyse on Suomen ja suomalaisten edusta. Nyt jo kaksi puoluetta on ilmoittanut, ettei se halua olla mukana. Tästä ei saa tulla halukysymystä. Suomen talous tarvitsee yhteisen suunnan.
Valtiovarainministeriön mukaan seuraavan vaalikauden hallitusneuvotteluissa joudutaan päättämään noin 8–11 miljardin euron sopeutuskokonaisuudesta. Käytännössä puhutaan siis noin kymmenen miljardin euron mittaluokasta.
– Seuraavaa hallitusta odottaa valtava urakka. Siitä ei pääse mihinkään, Strandman pohtii.
– Hyvä talouskehitys antaa Suomelle mahdollisuuden rakentaa parempaa tulevaisuutta. Sitä mahdollisuutta ei saa hukata. Kasvua, työtä, yrittäjyyttä ja investointeja pitää vahvistaa samalla, kun pidämme kiinni velkajarrusta ja laitamme julkisen talouden tulot ja menot tasapainoon.