LEHTIKUVA
Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,6 prosenttia. Kasvua vetävät vienti, investoinnit ja tuottavuus, ja talouden piristyminen voi vahvistaa myös työllisyyttä. Julkisen talouden tilanne pysyy kuitenkin vaikeana.
Suomen talous on pääsemässä vauhtiin odotettua ripeämmin. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikön, ylijohtaja Mikko Spolanderin mukaan tuotanto on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti vuoden 2024 alusta lähtien.
– Me odotimme, että huomenna hän tulee, mutta hän tulikin jo eilen, Spolander kuvasi talouden käännettä maanantaina esitellessään valtiovarainministeriön syksyn talousennustetta.
Kesällä tarkentuneiden tilastojen mukaan Suomen tuotanto kasvoi vuonna 2024 noin prosentin ja viime vuonna hieman alle prosentin.
Valtiovarainministeriö ennustaa talouden kasvavan tänä vuonna 1,6 prosenttia, ensi vuonna 1,8 prosenttia ja vuonna 2028 vielä 1,5 prosenttia.
– Meillä ei loppujen lopuksi ollutkaan erityisen pitkittynyttä taantumaa, jonka loppumista pitkään odotin, Spolander sanoi.
Valtiovarainministeriön mukaan talouskasvu jatkuu myös loppuvuonna. Investointien odotetaan vahvistuvan ja voivan olla jopa ennustettua ripeämpää. Elokuussa laadittu ennuste ei vielä sisällä Googlen uusia datakeskusinvestointeja, joiden odotetaan lisäävän investointeja vuosina 2027 ja 2028.
Datakeskusten lisäksi investointien kasvua vetävät erityisesti monitoimihävittäjien toimitukset ja teollisuuden energiasiirtymä. Myös talonrakentamisen pitkän taantuman odotetaan väistyvän toimitila- ja teollisuusrakentamisen sekä datakeskus- ja energiahankkeiden vetämänä. Asuntorakentamisen toipumisen odotetaan alkavan ensi vuonna.
– Näyttäisi siltä, että jarru, joka jumitti kysynnän ja tuotannon kasvua vuoden 2025 aikana, olisi hellittämässä ja taloudessa olisi nyt eväitä ihan perinteiseen kunnon noususuhdanteeseen, Spolander sanoi.
Noususuhdanteen vahvistuessa myös työvoiman kysynnän odotetaan kasvavan. Työmarkkinoilla on nyt ennätysmäärä työvoimaa, jonka tarjontaa ovat lisänneet työmarkkinauudistukset ja maahanmuutto. Työttömyyden ennakoidaan alkavan vähentyä loppuvuonna ja kääntyvän kasvuun ensi vuonna.
Yksityisen kulutuksen elpyminen voisi vahvistaa talouskasvua ennakoitua enemmän.
– Jos kotitaloudet innostuvat tulevaisuuden uskonsa kohentuessa kuluttamaan säästöjään enenevästi, suhdanteiden nousu voi osoittautua ennustettua voimakkaammaksi, Spolander sanoi.
Suomen talous on kuitenkin edelleen altis kansainvälisille yllätyksille. Yhdysvaltojen kauppapolitiikka, Lähi-idän konfliktit ja öljyn hinnan nousu voivat heikentää näkymiä.
– Suotuisa kehitys voi tyssätä ikäviin yllätyksiin ulkomailla, Spolander totesi.
Talouskasvu helpottaa vain hieman Suomen julkisen talouden tilannetta. Valtiovarainministeriön mukaan alijäämä pysyy noin 4,5 prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen koko ennustejakson ajan.
Julkinen velka nousee ennusteen mukaan lähelle 98 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2030.
– Julkisen talouden käänne on jäämässä vaisuksi, Spolander sanoi.
Verotulot kasvavat talouden mukana, mutta maltillisesti. Kasvu perustuu nyt enemmän vientiin, investointeihin ja tuottavuuteen kuin yksityiseen kulutukseen ja työllisyyteen. Samaan aikaan julkisia menoja kasvattavat muun muassa puolustus-, hoiva- ja korkomenot.
Suomen pitäisi EU:n suositusten mukaan rajoittaa julkisten menojen kasvua ja korjata liiallinen alijäämä viimeistään vuonna 2028. Alijäämä pysyy ennusteen mukaan kuitenkin selvästi EU:n kolmen prosentin viitearvon yläpuolella.
Talouden nousu ei poista julkisen talouden sopeutustarvetta, mutta se kuitenkin parantaa olosuhteita säästöille ja veroratkaisuille.
– Toimilla on kuitenkin paremmin tilaa noususuhdanteessa, kun talouden tuotanto, työllisyys ja tulot kasvavat nopeasti, Spolander sanoi.
Hänen mukaansa julkisen talouden tasapainottamisen rinnalla tarvitaan rakenneuudistuksia, jotka vahvistavat työllisyyttä ja tuottavuutta.
– Väistämättömien säästöjen ja veronkorotusten vastapainoksi on mielestäni tarpeen jatkaa uudistuksia talouden rakenteiden virittämiseksi nykyistä tehokkaammiksi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus on päättänyt vuoden 2027 talousarvioesityksestä. Esitys keventää työn ja yrittämisen verotusta, pitää kiinni aiemmista säästöistä ja suuntaa lisärahaa puolustukseen sekä liikenneinfraan. Tavoitteena on vauhdittaa talouskasvua ja työllisyyttä.
SDP:n viiden miljardin euron veropommi ei ole mikään puolustusvero. Se on talouskasvun tappolista, joka on vain kääritty turvallisuuden käärepaperiin, kirjoittaa Perussuomalaisten Nuorten varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan kansantalous pysyi kasvu-uralla myös huhti–kesäkuussa. Bruttokansantuotteen volyymi nousi 0,4 prosenttia tammi–maaliskuun tasolta. Kysyntää kasvattivat pääasiassa viennin sekä yksityisten investointien kasvu. Kansantaloudessa tuotettu arvonlisäys kasvoi laajalti teollisuuden toimialoilla.
Suomen talous nousee nyt Euroopan kärjessä ja teollisuustuotanto on jo ylittänyt vuoden 2008 huipun. Valtiovarainministeri Riikka Purra kiittää hallituksen onnistunutta linjaa, mutta muistuttaa, että julkinen talous vaatii yhä kovia säästöjä seuraavallakin kaudella.
Elokuun alusta astui voimaan maksuton opintoseteli avoimiin korkeakouluopintoihin alle 29-vuotiaille ilman jatko-opiskelupaikkaa jääneille nuorille. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew pitää kokeilua erittäin tärkeänä sekä nuorten hyvinvoinnille että Suomen osaamistason nousulle ja talouskasvulle.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustajat Sanna Antikainen ja Mauri Peltokangas esittävät ministerien kelpoisuusvaatimusten tiukentamista. He ovat jättäneet eduskunnassa toimenpidealoitteen, jonka mukaan ministerinä voisi toimia vain henkilö, jolla on yksinomaan Suomen kansalaisuus.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ehdottaa, että suomalaiset veronmaksajat voisivat itse valita veroilmoituksessaan, maksavatko he osuutensa kehitysavusta tuloistaan vai eivät.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu arvostelee vihervasemmiston näkemyksiä, joissa liikkumista ja itsestä huolehtimista pidetään merkkinä haitallisesta oikeistolaistumisesta. Aittakummun mukaan liikuntaharrastukset opettavat ihmiselle kärsivällisyyttä sekä tavoitteellisuutta, ja hän kannustaa suomalaisia ottamaan itse vastuuta omasta hyvinvoinnistaan valtion jatkuvan holhouksen sijaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisojärjestöille jakamat tuet paljastavat yli kymmenen vuotta kestäneen rakenteellisen epäsuhdan, jolla pönkitetään vanhojen valtapuolueiden asemaa Suomessa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kritisoi voimakkaasti Ruotsin vasemmistopuolueen vaalimenestystä ja europarlamentaarikko Li Anderssonin suhtautumista siihen. Purra kuvaa, että vasemmiston vaalimenestys nojasi maahanmuuttajaääniin, moskeijoiden kannustukseen sekä ehdokkaiden antisemitismiin ja Hamas-myönteisyyteen.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne lupaa taksialalle kauan kaivattua kunnianpalautusta. Pahamaineinen Bernerin taksiuudistus romutti arvostetun toimialan, mutta nyt sen tilalle tulee tiukempi koulutus, valvonta ja vihreät rekisterikilvet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasta (kok.) jatkamaan ulkomaalaisten sosiaaliturvan ehtojen kiristämistä. Antikainen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaaliturvaministerin vastattavaksi.
Iltalehti kertoo Kelan tuoreiden tilastojen perusteella hurjia tietoja perustoimeentulon saajista. Vieraskielisten osuus tuensaajista on noussut 37,6 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla yliedustus on vielä selvästi voimakkaampaa: Espoossa ja Vantaalla yli 60 prosenttia tuensaajista on vieraskielisiä, vaikka heidän osuutensa väestöstä on alle 30 prosenttia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra moittii Oulun seudun lehteä Kalevaa valheellisista väitteistä perussuomalaisten vaalilupauksista. Purra sanoo, että lehti toistaa keskustan levittämää tarinaa euron bensasta, jota perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet.
AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä. Molemmat saivat ennakkotuloksen perusteella huomattavasti enemmän ääniä kuin edellisvaaleissa. Liittokansleripuolueelle CDU:lle tuli kummassakin vaalissa historiallinen tappio.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
