Suomen viennin volyymi kasvoi huhti–kesäkuussa 2026 peräti 5,7 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. / LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan kansantalous pysyi kasvu-uralla myös huhti–kesäkuussa. Bruttokansantuotteen volyymi nousi 0,4 prosenttia tammi–maaliskuun tasolta. Kysyntää kasvattivat pääasiassa viennin sekä yksityisten investointien kasvu. Kansantaloudessa tuotettu arvonlisäys kasvoi laajalti teollisuuden toimialoilla.
Viennin volyymi kasvoi 5,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Talouskasvua selittää osin merkittävä alustoimitus, mutta tavaravienti nousi laajemminkin, Tilastokeskus kertoo.
Tuonti kasvoi 2,2 prosenttia ja yksityinen kulutus lisääntyi 0,1 prosenttia. Kasvu tuli palveluista, kun tavaroiden kulutus sen sijaan väheni. Yksityiset investoinnit nousivat 0,5 prosenttia. Julkiset investoinnit sen sijaan laskivat reippaasti, 35,3 prosenttia. Syynä oli se, ettei hävittäjätoimituksia kirjattu tälle neljännekselle.
Arvonlisäys kasvoi laajasti teollisuudessa, erityisesti metsä-, metalli- sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa.
Palvelut nousivat hieman, ja kauppa jatkoi kasvuaan. Rakentaminen sen sijaan hieman notkahti. Kokonaiskysyntä laski 0,7 prosenttia, koska julkinen kulutus ja julkiset investoinnit hieman laskivat.
Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan EU-alueella bkt kasvoi samalla jaksolla 0,5 prosenttia. Tilastokeskuksen tiedot tarkentuvat vielä syyskuussa.
Talous kasvaa edelleen! 🇫🇮💪
— Riikka Purra (@ir_rkp) August 28, 2026
Tilastokeskus: Talous jatkaa kasvu-uralla. BKT kasvoi 0,4 % vuoden 2026 toisella neljänneksellä tammi-maaliskuun tasolta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomen talous nousee nyt Euroopan kärjessä ja teollisuustuotanto on jo ylittänyt vuoden 2008 huipun. Valtiovarainministeri Riikka Purra kiittää hallituksen onnistunutta linjaa, mutta muistuttaa, että julkinen talous vaatii yhä kovia säästöjä seuraavallakin kaudella.
Suomen talouskehitys on ollut EU:n kärkeä koko alkuvuoden: ensimmäisellä neljänneksellä Suomen kasvu oli EU-maiden nopeinta, ja toisella neljänneksellä Suomi oli edelleen yksi neljästä nopeimmin kasvaneesta EU-maasta.
Talouden käänne on tapahtunut. Bruttokansantuote kasvaa, teollisuustuotanto on korkeimmillaan vuosikausiin ja luottamus on palaamassa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa kuitenkin, että talouden vakauttaminen vaatii jatkossakin tiukkaa menosäästöjen linjaa – ja varoittaa opposition suunnitelmista perua sekä säästöt että veronkevennykset.
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne keräsivät runsaasti yleisöä Jyväskylässä perjantaina järjestettyyn perussuomalaisten tilaisuuteen. Purra kertoi Suomen talouskasvun ylittäneen odotukset, ja Ranne korosti puheessaan teiden ratkaisevaa merkitystä koko maan kehitykselle. Purra kommentoi Jyväskylässä myös Espanjan siirtolaistulvaa.
Valtiovarainministeriön osastopäällikkö Mikko Spolander iloitsee Suomen talouden odotuksia vahvemmasta kasvusta ja kuvailee Tilastokeskuksen tuoreita lukuja erinomaiseksi uutiseksi. Spolander kertoo Ilta-Sanomille yllättyneensä siitä, että kansainväliset jännitteet eivät katkaisseet kasvua.
Vaikka sekä leikkaukset että veronkiristykset heikentävät taloutta lyhyellä tähtäimellä, tuore tutkimus kertoo, että verojen noston haitat ovat huomattavasti suuremmat. Etlan toteuttama tuore tutkimusraportti suosittelee kokonaisvaltaista sopeutusta, johon kuuluu myös kasvua tukevia uudistuksia.
Akavan pääekonomistin Pasi Sorjosen mukaan toinen vuosineljännes on alkanut selvästi odotettua vahvemmin. Suomen kokonaistuotanto kasvoi toukokuussa 0,8 prosenttia huhtikuusta ja 2,8 prosenttia vuoden takaisesta.
Suomen taloudessa on nähtävissä selkeä käänne parempaan. Kuluttajien luottamus nousi kesäkuussa 2026 korkeimmalle tasolle yli neljään vuoteen, mikä kertoo siitä, että usko tulevaisuuteen on vahvistumassa. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattori nousi kesäkuussa lukemaan -5,3, kun toukokuussa se oli vielä -10,5.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kohtasi viikonloppuna kansaa Savo-Karjalan toreilla. Puheessaan Purra korosti talouskasvun käynnistymistä, työllisyyden merkitystä sekä sitä, miksi suora keskustelu suomalaisten kanssa on hänelle korvaamatonta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää hallituksen esitystä tärkeänä kokonaisuutena, joka tuo konkreettista helpotusta suomalaisten arkeen ja tukee talouden kasvua.
Viikon suosituimmat
Ranskan kadut ovat toimineet toistuvasti maahanmuuttajien väkivaltaisuuksien ja rettelöinnin näyttämönä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää Ranskan tilannetta vakavana varoituksena Suomelle, joka on otettava vakavasti ennen kuin ongelmat ovat täälläkin hallitsemattomia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii EU:ta lopettamaan turistiviisumien myöntämisen Venäjän kansalaisille terveysturvallisuuteen vedoten. Taustalla on Irkutskin rutontutkimuslaitoksen työntekijän kuolemaan liittyvä ruttoepäily, ja epäselvät tiedot tilanteesta korostavat Antikaisen mukaan varautumisen tarvetta.
Ranskan tiistain ”kouluprotesteihin” osallistui sisäministeriön arvion mukaan 266 000 ihmistä, joista 56 000 pelkästään Pariisissa. Agitaattorit puolestaan arvioivat valtakunnalliseksi osallistujamääräksi 450 000. Koululaisten tukena marssivat opettajat, vanhemmat, korkeakouluopiskelijat, ammattiliittojen jäsenet, maahanmuuttajat, vasemmistolaistet ääriainekset sekä sabotöörit.
Ranskan ”koululaismellakat” ovat levinneet koko valtakuntaa koskevaksi kriisiksi. Poliisi on ottanut kiinni yli 5 000 valtaosin alaikäistä mellakoitsijaa. 600 poliisia on loukkaantunut yhteenotoissa. Äärivasemmistolaiset ryhmät pyrkivät käyttämään mellakointia hyväkseen. Ranska kipuilee yleiseurooppalaisen taudin kourissa.
Kiinnostus Pride-yhteistyöhön näyttää hiipuvan eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Helsinki Pride -yhteisön kumppanuusmyynnin romahdus on heikentänyt yhdistyksen taloustilannetta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää yritysten vetäytymistä ideologisista tukikampanjoista tervetulleena kehityksenä.
Britannian vihreä puolue on etääntymässä yhä kauemmas perinteisistä ympäristökysymyksistä. Puolue julkaisee kiellettyjen sanojen listoja ja opastaa jäseniään olemaan käyttämättä sanoja äiti tai isä, jotta sukupuolivähemmistöt eivät loukkaantuisi. Samaan aikaan muslimien äänet ovat vihreille yhä tärkeämpiä. Puoluekokous hyväksyi äskettäin linjauksen, jonka mukaan sionismi on rasismia. Torstaina nähdään, voittaako vihreiden juutalainen puheenjohtaja työväenpuolueen somalinaisen täytevaaleissa.
Suomen Pakolaisapu käynnistää muutosneuvottelut, jotka koskevat 21 henkilöä. Neuvotteluissa harkitaan enintään 15 henkilön irtisanomista. Suomen Pakolaisapu on saanut vuosien varrella valtavia summia veronmaksajien rahaa avustuksina. Jatkossa järjestöjen STEA-rahoitusta kohdennetaan tarkemmin ja vaikuttavammin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kyseenalaistaa kehitysavun määrän ja perusteet. Hänen mukaansa kuluvalla hallituskaudella tehtyjen leikkausten jälkeenkin kehitysavusta on karsittava jatkossa lisää.
Euroopan tärkein liittolainen Yhdysvallat on toistuvasti ilmaissut huolensa Euroopan holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta. Tiedotusvälineet esittävät kannanotot yleensä pinnallisesti ja väheksyen. Markku Ruotsilan kirjoittama ja Suomen Perustan julkaisema raportti kuvaa asian toisen puolen.
Islam herättää Euroopassa kasvavaa epäluuloa maanosan tulevaisuudesta. Liberaali The Economist -lehti pyrkii käsittelemään aihetta avoimesti nostamalla esiin aiheellisia ongelmia ja myös toppuuttelemalla osaa uhkakuvista. Brittilehden mukaan Eurooppa ei ole näillä näkymin romahtamassa väestönvaihtoon eikä sharia-laista ole tulossa valtavirtaa. Sen sijaan vakavampi ongelma on väkivallattomasti ja salakavalasti leviävä islamismi, joka pyrkii soluttautumaan instituutioihin, kaventamaan sananvapautta ja radikalisoimaan maltillisia Euroopassa asuvia muslimeja. Yksipuolisesta äärioikeistojahdista poiketen liberaali lehti piikittelee valtavirran politiikkaa islamin edessä vaikenemisesta ja rasismileimojen pelosta. The Economist muistuttaa, että vasemmiston haluttomuus kohdata islamin ongelmia sekä poliittisen keskikentän pelokkuus ruokkivat vastareaktioita, joilla voi olla arvaamattomia seurauksia.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
