Purra: “Suomi ei tarvitse lisää EU:n yhteisvelkaa eikä suunnitelmataloutta”

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

Päivän Pointti: Elokapina huutelee herkästi omien oikeuksiensa perään, mutta loukkaa samalla tietoisesti muiden liikkumisvapautta

Saksan hallituspuolueet yrittävät torjua tulevan vaalitappion käynnistämällä rajavalvonnan kaikilla maarajoilla – oppositio syyttää vaalitempusta, koska turvapaikanhakijoilla on yhä vapaa pääsy maahan

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Vigelius: Suomen Yle jopa 15-25 % kalliimpi kuin Ruotsin ja Tanskan

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

bruttokansantuote

Kun eduskunnassa käytiin välikysymyskeskustelua, tuli selväksi miten työmarkkinauudistusten vastustajilta unohtuu se, mistä perussuomalaiset on muistuttanut jo vuosia: eurofantsuttelun huumassa tehtiin suuri talouspoliittinen virhe ja luovuttiin omasta valuutasta. Kakkua ei voi sekä syödä että säästää, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja, suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari.

&#8211; Kun ei ole omaa valuuttaa, joka joustaa, on työmarkkinoiden joustettava. Ja jos ne eivät halua joustaa, sitten joustaa työttömyys. Se tarkoittaa vähemmän verotuloja, enemmän sosiaalitukia ja syöksykierteen jatkumista. Siksi tämä hallitus tekee välttämättömät korjaukset, kertoo kansanedustaja Laura Huhtasaari.
Hallituspuolue kokoomuksen kansanedustajista myös Ville Valkonen ja Sinuhe Wallinheimo totesivat eilisessä täysistunnossa euron joustamattomuuden edellyttävän sitä, että työmarkkinat joustavat.
Kilpailukyvyn puute kompensoitu velalla
Huhtasaari muistuttaa, että demarit ja kumppanit halusivat aikanaan viedä Suomen euroon, vaikka seurauksista varoitettiin.
&#8211; Suomen bruttokansantuote olisi huomattavasti korkeampi, jos olisimme pitäneet oman valuutan. Nyt työmarkkinoiden on pakko joustaa. Näitä uudistuksia, jotka muut verrokkimaamme ovat jo kauan sitten toteuttaneet, ei ole Suomessa haluttu tehdä. Se on johtanut siihen, että olemme kompensoineet kilpailukyvyn puutettamme velkaantumisella, hän toteaa.
IMF ei kysy mistä leikataan
Velkaantumistahti on hurjaa. Tällä menolla Suomi joutuu IMF:n käsittelyyn, jossa ei kysytä sen enempää oppositiolta kuin hallitukseltakaan, mistä leikataan.
&#8211; Kun Kreikka joutui IMF:n kuritukseen, niin silloin kiinalaiset ostivat Kreikan satamia ynnä muuta. Nyt Italian hallitus paniikissa myy melkein koko valtion omaisuuden, eikä se edes riitä tasapainottamaan taloutta, sanoo Huhtasaari.
&#8211; Tietysti italialaisilla on keskimäärin paljon enemmän rahaa kuin suomalaisilla. Suomalaisethan ovat italialaisiin nähden köyhiä. Ja olemme ainoa Pohjoismaa, joka on eurossa. Ruotsi ja Tanska eivät ole joutumassa EU:n alijäämämenettelyyn, Suomi on.
Aika on ajanut vihervasemmiston ohi
Demareilla on kohtuullinen menneisyys työntekijöiden puolustamisessa, myöntää Huhtasaari.
&#8211; Aika on kuitenkin ajanut aidosti demareiden ohi. He eivät puolusta suomalaista työtä. Aika on ajanut ohi myös keskustasta. Vasemmistoa ei ole koskaan edes tarvittu &#8211; ja vihreät haluavat heikentää taloutta liian tiukalla vihreällä regulaatiolla, joka sitten johtaa siihen, että päästöt maailmanlaajuisesti vain lisääntyvät.
&#8211; Me teemme nyt maltillisia uudistuksia. Sen me teemme muun muassa tukemalla mikroyrittäjiä, sanoo Huhtasaari.
&nbsp;

Huhtasaari: Eurokakkua ei voi sekä syödä että säästää

Eduskunta käsitteli vuoden 2024 talousarviota myös perjantaina 15.12. Käsittelyn pohjana oli valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö, joka valmistui tiistaina. Valtiovarainvaliokunnan mietinnön puolustusministeriön pääluokasta esitteli kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen sekä hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja, perussuomalaisten Jari Ronkainen.

Puolustusministeriön pääluokkaan esitetään vuodelle 2024 yhteensä noin 6 miljardia euroa.
&#8211; Bkt:stä puolustusmenojen osuuden arvioidaan olevan 2,3 prosenttia vuonna 2024 Naton laskukaavalla, ynnää Jari Ronkainen.
&#8211; Menot jakaantuvat Naton ja sotilaallisen maanpuolustuksen kesken. Naton jäsenmaana Suomi on sitoutunut, aivan kuten muutkin jäsenmaat, käyttämään 20 prosenttia puolustusbudjetista materiaalihankintoihin. Ensi vuonna tämä tavoite jopa ylittyy. Kansallinen puolustuskyky perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen, koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon.
Pelkän Nato-jäsenyyden hinta on melko pieni, alle 90 miljoonaa euroa. Natoon liittyvät määrärahatarpeet kuitenkin täsmentyvät ajan kuluessa.
Puolustusvoimille noin kymmenen prosentin korotus
Puolustusvoimien toimintamenoille valiokunta esittää lähes 2,4 miljardia euroa, mikä on noin 239 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2023. Määrärahalla pystytään kouluttamaan noin 25 000 reserviläistä. Mutta tavoitteena tulee kuitenkin olla 30 000 reserviläisen kouluttaminen. Sopimussotilasmäärän kasvattamiseen 500 henkilötyövuoden tasoon valiokunta on tyytyväinen, ja myönteisenä pidetään myös, että suunnitellun 500 henkilötyövuoden nopeutettu lisäys on käynnistynyt hyvin.
Pienenä, mutta tärkeänä yksityiskohtana Ronkainen nostaa esille diabeetikot.
&#8211; Hallitusohjelman mukaisesti kiinnitetään huomiota diabeetikoiden mahdolliseen varusmiespalveluksen suorittamiseen sekä siviilipalvelusjärjestelmän kokonaisuuden kehittämiseen enemmän kokonaisturvallisuutta palvelevaksi.
Puolustusmateriaalia tarvitaan
Puolustusmateriaalihankintoihin on luvassa noin 1,5 miljardia euroa.
&#8211; Puolustusmateriaalimarkkinat ovat kuitenkin maailmanlaajuisesti hankaloituneet, huomauttaa Ronkainen.
&#8211; Valtion on varauduttava mahdollisesti kohoavaan kustannustasoon. Puolustusvoimien on yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen ja teollisuuden kanssa ylläpidettävä ja lisättävä omaa kansallista tuotantoa. Puolustushallinnon rooli on myös merkittävä vienninedistämisessä, ja on nostettava esiin valtion tarve osallistua vientikauppaan. Siinä mielessä TKI-rahoitukseen panostaminen on tärkeää myös sotilaallisen maanpuolustuksen näkökulmasta.
Ukrainan tukeminen jatkuu
Puolustushallinto suunnittelee ja valmistautuu pitkäkestoiseen Ukrainalle annettavaan materiaali- ja koulutustukeen. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomella on aktiivinen rooli kaikessa Ukrainan tukemisen mahdollistavassa toiminnassa.
&#8211; On kuitenkin välttämätöntä korvata Puolustusvoimille tämä Ukrainaan luovutettu tuki täysimääräisesti, sanoo Ronkainen.
&nbsp;

Perussuomalaiset tyytyväisiä puolustusmenojen kasvattamiseen Nato-tasolle – ensi vuonna tavoite jopa ylittyy

Talous köhii nyt kunnolla kunnissakin. Punavihreän hallituksen hövelit mutta kertaluonteiset ”verohännät” ja sote-kiinteistöjen myynnistä saadut tulot ovat pian muisto vain. Vuoteen 2027 mennessä uutta velkaa otetaan lähes 8 miljardia, ennakoi Kuntarahoitus.

– Kunnat saivat sote-uudistuksesta kertaluontoisia verohäntiä ja sote-kiinteistöjen myynnistä tuloja, jotka pönkittivät niiden taloutta. Nyt hyvät ajat päättyvät ja kuntatalous kääntyy kivuliaasti kohti normaalia, <a href="https://www.kuntarahoitus.fi/ajankohtaista/kuntarahoituksen-suhdanne-ennuste-ensi-vuoden-bkt-ennuste-alas-kuntien-lainakanta-kasvaa-lahes-8-miljardilla-2027-mennessa/">sanoo </a>Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
Kuntien vuosikate heikkenee ja yhä suurempi osa investoinneista joudutaan rahoittamaan velalla. Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien lainakanta kasvaa lähes kahdeksalla miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä.
Vaikeat näkymät
Vielä kesäkuussa julkaistussa suhdanne-ennusteessa Kuntarahoitus arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 0,5 prosenttia vuonna 2024. Nyt julkaistu syyskuun ennuste povaa 0,3 prosentin laskua. Muutosta selittävät eritoten asuntotuotannon äkkijarrutus sekä huonosti vetävä vienti.
– Näyttää siltä, että tulevina vuosina kunnat tarvitsevat lisärahoitusta noin 400 miljoonaa euroa enemmän vuodessa kuin mitä kesäkuussa ennustimme. Näkymä on vaikea, eikä vähiten hallitukselle, jonka tavoitteena on saattaa julkinen velkasuhde laskuun, Kallio arvioi.

Punavihreän hallituksen perintö syöty – kunnat ottavat 8 miljardia uutta velkaa

Venäjän hyökättyä Ukrainaan alkoi kehitys, joka pistää turvallisuuspolitiikan maailmankirjat Euroopassa uusiksi. Ukrainan armeija on jo Venäjän armeijan veroinen ja Puola pistää vielä paremmaksi. Jopa vaateita rajojen tarkistuksiin saattaa olla tiedossa aseiden joskus vaiettua Ukrainassa.

Puola käyttää 4 prosenttia bruttokansantuotteestaan sotilasmenoihin. Se on enemmän kuin missään muussa Nato-maassa. Rahoista 40 prosenttia kuluu ase- ja materiaalihankintoihin.
&#8211; Kahden vuoden kuluessa meillä on Euroopan vahvimmat maavoimat, <a href="https://www.svd.se/a/dwPGoo/polen-bygger-jattearme-star-redo-vid-suwalki-korridoren">ilmoitti</a> puolustusministeri Mariusz Blaszczak huhtikuussa Svenska Dagbladetin mukaan.
Puolan armeijan hovihankkija on hieman yllättäen Etelä-Korea. Niinpä maavoimien <a href="https://www.armyrecognition.com/defense_news_march_2023_global_security_army_industry/polish_army_receives_more_k2_tanks_and_k9_howitzers_from_south_korea.html">vahvuuteen</a> tulee kulumaan 1 000 K2 Black Panther -taistelupanssarivaunua sekä 600 suomalaisillekin tuttua K 9 Thunder -panssarihaupitsia. Puolasta on tulossa Euroopan sotilaallinen <a href="https://www.politico.eu/article/europe-military-superpower-poland-army/">suurvalta</a>.
Putinin syytä miettiä toisenkin kerran
Suwalkin käytävä on alue Liettuan ja Puolan rajalla. Se erottaa Venäjään kuuluvan Kaliningradin alueen sekä sotilastukikohdan Valko-Venäjästä. Suwalkin käytävää on kutsuttu Naton Akilleen kantapääksi sekä Euroopan <a href="https://theloop.ecpr.eu/is-the-suwalki-corridor-the-most-dangerous-place-on-earth/">vaarallisimmaksi</a> alueeksi.
Puolan armeijan tehtävä on osaltaan pysäyttää Venäjän ja Valko-Venäjän armeijat niiden mahdollisesti yrittäessä Itämeren rantaan ja syvemmälle Eurooppaan Suwalkin käytävän kautta. Samalla Venäjä käytännössä eristäisi Baltian Nato-maat muusta sotilasliitosta.
&#8211; Putinin on syytä miettiä toisenkin kerran, ennen kuin hän tekee huonon päätöksen hyökätä Puolaan, uhosi puolustusministeri Blaszczak vastaanottaessaan ensimmäisiä K2-tankkeja maaliskuun lopulla.

Turvallisuuspolitiikan mannerlaatat liikkuvat Euroopassa: Puola varustaa Euroopan mahtavimman armeijan

Ruotsin ensi vuoden tulo- ja menoarvio näyttää suuntaa koko vaalikaudelle. Oman kansan elinehtoja parannetaan ja muuta tehdään mahdollisuuksien mukaan. Talousarviota luonnehditaan ylimenokauden budjetiksi ja isompien uudistusten aika voi olla jo keväällä.

Ruotsin nykyiset hallituspuolueet sekä hallitusta valtiopäivillä tukeva ruotsidemokraatit osallistuivat vuoden 2023 tulo- ja menoarvion valmisteluun valtiopäivätyöskentelyn yhteydessä. Budjetti on kuitenkin pohimmiltaan sosialidemokraattisen vähemmistöhallituksen aikaansaannos ja näistä syistä johtuen siinä on monta puumerkkiä.
&#8211; On tärkeätä muistaa, että uusi hallitus on ollut vallassa vasta muutaman viikon. Siinä ajassa ei vielä hokkuspokkus-temppuja tehdä, älytön ajatuskin. Olemme vasta neljän vuoden vaalikauden alussa ja vaalilupausten täyttämisen aika on myöhemmin, <a href="https://www.dn.se/ekonomi/fyra-tunga-ekonomer-om-nya-regeringens-budget/">muistuttaa</a> Lars Jonung, kansantaloustieteilijä ja vanhempi professori Lundin yliopistosta.
&#8211; <a href="https://www.regeringen.se/sveriges-regering/finansdepartementet/statens-budget/">Budjetin</a> menokattoa on nostettu, vaikka se tälläkin hetkellä on ylijäämäinen. Uusille hankkeille on tilaa, jos niitä halutaan tuoda kevään lisäbudjettiin. Tämä vahvistaa vaikutelmaa siirtymäkauden budjetista, määrittelee puolestaan kansantaloustieteilijä Klas Eklund.
Budjetti on ylijäämäinen
Budjetti on ylijäämäinen, vaikka maan talouden on laskettu kutistuvan ensi vuonna 0,4 prosenttia. Menoja ei siis tarvitse kattaa velalla. Budjetissa valtion menot ovat 1 247 478 141 000 kruunua eli runsaat 116 miljardia euroa ja tulot 1 279 473 213 000 kruunua eli runsaat 119 miljardia euroa.
Ruotsidemokraatit allekirjoitti hallitusneuvotteluiden yhteydessä moderaattien, kristillisdemokraattien ja liberaalien kanssa niin sanotun <a href="https://moderaterna.se/app/uploads/2022/10/Tidoavtalet-Overenskommelse-for-Sverige.pdf">Tidö-sopimuksen</a>, jossa määriteltiin vaalikauden tavoitteet. Proopuska koostuu seitsemästä yhteistyöprojektista sekä budjettiosiosta ja painopistealueiden toteuttaminen alkaa nyt.
Vähemmän kiintiöpakolaisia ja kehitysapua
Kansainvälistä apua leikataan 7,3 miljardilla kruunulla (674 M€) ja kokonaisuudessaan tuet ulkomaille kutistuvat 15 prosenttia. Uusi hallitus on hylkäämässä demarihallituksen tavoitteen suunnata kehitysapuun prosentti bruttokansantuotteesta.
Kiintiöpakolaisten määrän leikkaaminen minimiin eli viidestä tuhannesta 900 henkilöön vuodessa säästää valtion kuluja 390 miljoonaa kruunua (36 milj. €).
Kulttuuri saa miljardin vähemmän rahaa kuin edellisenä punavihreän vallan vuonna. Summa on nyt 9,033 miljardia kruunua (840 milj. €). Budjetin kutistuminen <a href="https://www.dn.se/kultur/en-miljard-mindre-till-kulturen-i-regeringens-budget/">perustuu</a> osin pandemiatukien leikkauksiin. Myös aikuisten ilmainen sisäänpääsy valtion museoihin jää historiaan.
Leikkaukset julkisen palvelun mediaan aloitetaan <a href="https://www.svt.se/kultur/kulturbudgeten-tillbaka-pa-prepandemisk-niva">laskemalla</a> SVT-veron maksukattoa 1,87 prosentista 1,75 prosenttiin. Leikkaus ei vielä näy ensi vuonna SVT:n, Ruotsin radion ja UR:n budjeteissa, sillä maksuja on kertynyt tilille oletettua enemmän.
Kova taistelu bensan hinnasta
Bensiinin ja dieselin hintoja piti laskeman reilummin, kuin mitä budjetin mukaan nyt tapahtuu. Bensan hinta laskee pumpulla 14 äyriä ja dieselin 40 äyriä litralta.
Vähäinen hinnanlasku johtuu osittain inflaation lisäämisestä polttoaineveroon aina vuodenvaihteessa. Silti kyseessä on budjetin kallein uudistus, joka vähentää valtion tuloja 6,7 miljardia kruunua (620 milj. €)
Ruotsidemokraattien talouspoliittinen asiantuntija Oscar Sjöstedt on <a href="https://www.svd.se/a/4oBpqa/sd-toppen-om-brutna-loftet-hoppas-valjarna-har-forstaelse">tyytyväinen</a> budjettiin ylipäänsä. Polttoaineiden veronalennuksen niukkuus jäi kuitenkin jurppimaan. Sjöstedt kamppaili paljon suuremman alennuksen puolesta.
&#8211; En halua mennä yksityiskohtiin, mutta ruotsidemokraatit vetivät melkoisen kovaa linjaa neuvotteluissa. Muut puolueet olivat vastaan ja priorisoivat aivan muita hankkeita. Jos emme olisi puolustaneet äänestäjää, veroa olisi korotettu ja hinta pumpulla olisi noussut, Sjöstedt kertoo.
Pienoinen yllätys budjetissa oli sähköautojen hankintatuen poisto, joka toteutettiin saman tien. Tukea jaettiin vuodesta 2018 kaikkiaan 270 000 uuden auton ostoon. Tukeen oli varattu ensi vuodeksi 3 miljardia kruunua (279 milj. €). Erityyppiseen latausinfraan investoidaan kuitenkin 1,49 miljardia kruunua (138 milj. €).
Helpotuksia toimeentuloon ja elämään
Ruotsidemokraattien vaalilupauksen mukaisesti valtio ei leikkaa pandemian ajaksi korotettua työttömyysturvaa sekä karenssiin ja muihin työehtoihin liittyviä helpotuksia. Toimenpiteen kustannusvaikutus on 5,8 miljardia kruunua (540 milj. €).
Maaseudulla asuvien ja omalla autolla töissä käyvien elämän ehtoja tuetaan nostamalla kilometrikorvausta hintaan 1,6 miljardia kruunua (148 milj. €). Maatalousdieseliltä poistetaan vero ja osa raideliikenteen parannuksiin tarkoitetusta tuesta suunnataankin maanteiden parannustöihin.
Laajakaistaan valtio laittaa 600 miljoonaa kruunua (56 milj. €). Töissä jatkavat yli 65-vuotiaat saavat ylimääräisen alennuksen tuloveroihin, kaikkiaan 770 miljoonan kruunun edestä (72 milj. €)
Korkeita sähkölaskuja kompensoidaan niin kotitalouksille kuin yrityksille.
Turvaa ulkoista ja sisäistä uhkaa vastaan
Ruotsi panostaa yleiseurooppalaisen linjan mukaisesti maanpuolustukseen ja väestönsuojeluun. Määrärahoja korotetaan ensi vuonna 5 miljardia kruunua (465 milj. €). Nato-tason puolustusbudjetti on koossa vuoteen 2026 mennessä.
Hallitus on luvannut tarttua voimakkain otteen jengirikollisuuteen ja niinpä lisämäärärahoja on oikeustoimeen tulossa ensi vuodeksi 1,4 miljardia kruunua (130 milj. €). Rahoilla palkataan lisää poliiseja ja myös turvallisuuspoliisi Säpo saa osansa.

Ruotsidemokraattien puumerkki näkyy valtion budjetissa: Tulot ylittävät menot, työttömyyskorvauksiin ei kosketa ja kehitysavusta leikataan

Perussuomalaiset lanseerasi keväällä käsitteen sinivalkoinen siirtymä, jolla kuvataan paitsi uudenlaista teollisuuspolitiikkaa, myös laajemmin tarvetta vetää ja ajatella kotiinpäin. &#8211; Suomalaista teollisuutta vahvistamalla me saamme työtä, yrittämistä ja hyvinvointia, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.

Puoluejohtaja, kansanedustaja Riikka Purra avasi tänään sinivalkoisen siirtymän sisältöä perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Lappeenrannassa.
&#8211; Sinivalkoinen siirtymä korostaa Suomen kansallista etua, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta sekä on uudenlainen teollisuuspolitiikan malli. Sinivalkoinen siirtymä vetää ja ajattelee kotiinpäin eikä ole siitä häpeissään.
Suomi on osa globaalia maailmaa, Eurooppaa ja pohjolaa, mutta perussuomalaiset vaatii, että Suomen on toimittava kansainvälisillä kentillä rohkeammin, itsevarmemmin ja omista kriittisistä eduistamme ja tarpeistamme huolehtien.
&#8211; Meille oma kansa ensin -ajattelu ei ole vahingollista vaan kaiken perusta. Turvallisuuspoliittinen tilanne ja maailman kasvavat epävarmuudet vauhdittavat nyt muutoksen tarvetta. Sinivalkoinen siirtymä haluaa purkaa ongelmallisia kauppapolitiikan riippuvuuksia, myös suhteessa Kiinaan, vaikka se onkin vaikeaa, Purra sanoo.
Pitää ottaa oppia siitä, mitä Euroopassa nyt tapahtuu
Purran mukaan nykytilanteesta on otettava opiksi.
&#8211; Jotain pitää oppia siitä, mitä Eurooppa tällä hetkellä todistaa.
Teollisuuden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 2000-luvulla pudonnut 20 prosenttia. Jos otetaan huomioon kaikki välilliset vaikutukset, vientiteollisuuden osuus on noin 46 prosenttia BKT:stä. Kyseessä on edelleen hyvinvointimme tukijalka, mutta se on heikentynyt.
Samaan aikaan eletään eräänlaista uudelleenteollistumisen aikaa.
&#8211; Turvallisuus-, toimitusvarmuus- ja huoltovarmuusseikat nopeuttavat tuotannon siirtymistä takaisin sinne, mistä se on lähtenyt. Jotkut asiantuntijat puhuvat ”pois Kiinasta”-ilmiöstä.
&#8211; Tämä teollisuus ponnistaa korkeasta osaamisesta, digitalisaatiosta ja monipuolisesta energiapaletista. Sen vastakohta on nälkäpalkalla maailman eniten saastuttavissa maissa valmistettavat länsimaiden asukkaiden kympin paidat ja euron muovihäkkyrät, Purra sanoo.
Suomalainen teollisuus on ympäristöteko
Purra korostaa, että sinivalkoisen siirtymän politiikka ei suinkaan suhtaudu ympäristöön väheksyen.
&#8211; Suomessa tuotettava tuote, meille suomalaisille ja vientiin, on huomattavasti ympäristö- ja ilmastoystävällisempi kuin Kiinasta, Intiasta tai Pakistanista tuotavat tuotteet. Suomalainen teollisuus on ympäristöteko, muiden etujen kuten työllisyyden ja verotulojen ohella. Teollisuutta vahvistamalla me saamme työtä, yrittämistä ja hyvinvointia suomalaisille, Purra sanoo.
Hän painottaa, että koska ilmasto on globaali, ei ole taloudellisesti tai muutenkaan perusteltua, että Suomi heikentää kilpailukykyään ja kansalaisten hyvinvointia pyrkimällä huomattavasti suurempiin päästövähennyksiin ja kunnianhimoihin kuin muut.
&#8211; Sen sijaan päästöjen vähentäminen siellä, missä se on helppoa ja edullista, on toimintaa, jossa Suomi voi auttaa – markkinoilla, ei tukipolitiikalla. Tämä hyödyttää kaikkia, mutta ei potki itseämme nilkoille.
Avaimet ovat energian hinnassa ja verotuksessa
Miten sinivalkoinen siirtymä teollisuuspolitiikassa sitten tehdään? Purra sanoo, että keskeiset työkalut liittyvät energian hintaan ja saatavuuteen, regulaatioon, verotukseen sekä osaamiseen ja koulutukseen.
&#8211; Nyky-Suomessa mikään näistä ei ole teollisuutta, yrittämistä tai varsinkaan työntekoa kannustavaa. Suomi tarvitsee investointeja ja oikeaa työtä, tuottavuutta ja kasvua. Tulemme esittelemään konkreettisia toimenpiteitä kaikkien näiden osa-alueiden parantamiseksi.
<iframe loading="lazy" title="Eduskuntaryhmän kesäkokous, Purra Ja Tavio" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/XjC6Xt9cD20?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Perussuomalaiset esittää sinivalkoista siirtymää: Suomi tarvitsee nyt investointeja, työtä, tuottavuutta ja kasvua

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on huolissaan hallituksen velkaantumistahdista ja kyvyttömyydestä tehdä julkista taloutta keventäviä toimia. Koskelan mukaan Suomessa on nyt panostettava parempaan johtajuuteen sekä työn tuottavuuteen ja tehokkuuteen.

&#8211; Julkinen sektorimme on kooltaan maailman huippua. Julkiset menomme ovat 59,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vain Ranska on tässä listauksessa edellämme, toteaa Jari Koskela.
Työllisyysluvuissa paljon ilmaa
Vaikka kasvua on tälle vuodelle ennustettu 3,5 prosenttia, niin kasvunopeus on hidastumassa jo parin vuoden jälkeen. Koskela huomauttaa, että Suomen talouskasvu seuraavan kymmenen vuoden aikana on arvioitu jopa puolta pienemmäksi kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa.
&#8211; Vaikka työllisyysluvut nyt näyttävät hyvältä, on niissä paljon ilmaa. Meidän suurin ongelmamme nimenomaan julkisella puolella on huono työn tuottavuus. Se ei ole kasvanut vuoden 2008 jälkeen, Koskela sanoo.
Tarvitsemme parempaa johtajuutta
Digitalisaatioon ja tki-investointeihin panostaminen on Koskelan mukaan tärkeää, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan muitakin keinoja, sillä pelkän velkaelvytyksen varaan taloutta ei voi laskea. Koskela vaatii velanoton sijaan panostuksia tehokkuuteen, tuottavuuteen ja johtajuuteen.
&#8211; Tarvitsemme parempaa johtajuutta, ja se pitää tiedostaa, ja siihen pitää panostaa. Voidaan mahdollisesti hyödyntää myös yhteisötaloutta, kuten kolmatta sektoria, mutta ennen kaikkea työn tuottavuutta ja samalla tehokkuutta pitää parantaa nykyisestä, Koskela korostaa.
&nbsp;

Koskela peräänkuuluttaa tehokkuutta, tuottavuutta ja johtajuutta: Pelkän velkaelvytyksen varaan taloutta ei voi laskea

Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila on pettynyt hallituksen ensi vuoden talousarvioesitykseen, jossa otetaan lisää velkaa lähes 7 miljardia euroa, vaikka eletään nousukautta. Vastuullisempi hallitus olisi Junnilan mielestä laittanut suuruudenhullut ideologiset ilmastoprojektit ja tulevaisuusinvestoinnit odottamaan parempia aikoja.

Valtiovarainministeriön syksyn talouskatsauksessa Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 3,3 % tänä vuonna ja 2,9 % ensi vuonna. Aihetta juhlaan ei silti ole, sillä Euroopan komission ennusteessa EU:n keskiarvo oli 4,8 prosenttia. Vertailun vuoksi naapurimaa Ruotsinkin talouden ennustetaan kasvavan 4,6 prosenttia tänä vuonna.
&#8211; Talousarvioesityksessä todetaan, että Sanna Marinin hallitus toteuttaa aktiivista ja vastuullista finanssipolitiikkaa, joka mitoitetaan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla. Kuulostaako nousukaudella otettu lähes 7 miljardin lisävelka vastuulliselta ja suhdannetilanteen edellyttämältä? kysyy Vilhelm Junnila.
&#8211; Lisäksi menokehyksiinkin on luvattu palata vasta seuraavan hallituksen aikana 2024, jolloin talouskasvun huippu on jo luultavasti ohi ja lähestytään seuraavaa taantumaa.
Vain työllisyystoimet siirrettiin
Junnilan mielestä vastuullisempi hallitus olisi koronapandemian iskiessä ja verotulojen tippuessa siirtänyt suuruudenhullut ideologiset ilmastoprojektit ja tulevaisuusinvestoinnit odottamaan parempia aikoja.
&#8211; Ainoa mitä siirrettiin olivat kunnolliset työllisyystoimet. Työllisyys on toki noussut, mutta Suomen työllisyystilanne seuraa globaaleja suhdanteita, joten voidaan todeta, että työllisyys on hallituksen toimista huolimatta noussut. Tässäkään ei ole aihetta juhlaan, sillä suhdanteiden laskiessa myös työllisyys laskee ja niitä rakenneuudistuksia pitäisi tehdä nyt eikä vain siirtää vastuuta seuraavien hallitusten niskaan jo järkyttävän velkataakan lisäksi, muistuttaa Junnila.
Kultamunia muniva hanhi
Talousarvion tulopuolessa esitetään, että valtion omistamien osakkeiden myynnistä ennakoidaan kertyvän tuloja 1,4 miljardia euroa, joista jopa miljardi käytetään hallitusohjelman mukaisiin tulevaisuusinvestointeihin. Junnilan mukaan osakkeet pitämällä olisi varmempi osinkotuotto epämääräisiä ”tulevaisuusinvestointeja” parempi. Eräs Marinin hallituksen tulevaisuusinvestointikohteista on kehitysapu.
&#8211; Tulee väkisinkin mieleen Aisoposin eläinsatu ’Kultamunia muniva hanhi’. Tarinassa ahneet omistajat tappoivat lopulta kultamunia munivan hanhen halutessaan rikastua yksittäisiä munia nopeammin.
&#8211; Ironisesti eräs aiemmista kertaluonteisista tulevaisuusinvestoinnin kohteista oli kehitysapu, ja koska hallitus on myös linjannut, että Suomi saavuttaa vuonna 2030 0,7 prosentin tavoitteen kehitysapuun bruttokansantuotteesta, niin kyllähän tässä joku nopeasti rikastuu, mutta ei Suomi.
Sote-uudistus käy kalliiksi työssäkäyvälle
Junnila perkaa myös hallituksen suunnittelemaa sote-uudistusta ja hyvinvointialueita. Ylen uutisoinnin mukaan viime viikolla viranomaisten laskelmien perusteella uudistuksen lisärahantarve on 6,4 miljardia euroa kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana sen jälkeen kun sote alkaa eli vuonna 2023.
Suomen Kuntaliiton omistaman konsulttiyhtiön laskelmien mukaan tämä tarkoittaa kuntaveroksi muutettuna viiden prosenttiyksikön korotusta. Veronmaksajien keskusliiton mukaan viisi prosenttiyksikköä merkitsee keskituloiselle 1 800 euroa lisäveroja vuodessa. Keskituloiselle pariskunnalle lisävero olisi 3 400 euroa.
&#8211; Sote-uudistuksen piti alun perin laskea kustannuksia, mutta tämäkin hallituksen projekti vain sysää lisämenoja seuraaville hallituksille, jotka johtavat edelleen lisävelanottoon ja/tai veronkorotuksiin. Valtiovarainministeri Annika Saarikko väläytti aiemmin, että työn verotusta voitaisiin keventää vuonna 2023, mutta todellisuus taitaa olla toinen, että verot ja maksut vain nousevat, Junnila toteaa.

Junnila talousarvioesityksestä: ”Kuulostaako nousukaudella otettu lähes 7 miljardin lisävelka vastuulliselta ja suhdannetilanteen edellyttämältä?”

Eduskunnassa on käyty tänään kiivasta keskustelua valtion ensi vuoden budjetista. Valtiovarainvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps.) on pettynyt budjetin valtavaan velanottoon ja varsinkin hallituspuolue keskustan rooliin yli varojen elämisen mahdollistajana.

&#8211; Julkisuudessa on väitetty, että keskusta on vasemmistohallituksen kynnysmatto. Väite on virheellinen, sillä rooli on luultua aktiivisempi. Keskusta toimii ovimikkona, joka on päästänyt samppanjasosialistit sisään juhlimaan. Ja laskun kuittaa keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko, joka tässä keltaisessa kirjassa esittää 6,9 miljardia euroa alijäämäistä budjettia, joka katetaan velalla, tylytti Vilhelm Junnila eduskunnan täysistunnossa.
Kestävyysvaje ei pienene talouskasvusta huolimatta
Valtiovarainministeriö arvioi talouden kasvavan tänä vuonna 3,3 prosenttia ja 2,9 prosenttia ensi vuonna. Euroopan komission <a href="https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/economic-performance-and-forecasts/economic-forecasts/summer-2021-economic-forecast_fi" target="_blank" rel="noopener noreferrer" data-auth="NotApplicable" data-linkindex="0">heinäkuisen</a> ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa EU-alueella keskimäärin 4,8 prosenttia. Euroalueeseen kuulumattomassa Ruotsissa talouden ennustetaan kasvavan jopa 4,6 prosenttia.
&#8211; Täällä on kasvusta otettu kunniaa, mutta muihin valtioihin verrattuna Suomi ei pärjää bruttokansantuotteen kasvussa EU:n keskiarvolle eikä kasvussa Ruotsillekaan. Karmeinta on, ettei kestävyysvaje tulevaisuudessakaan olennaisesti pienene, vaikka talous kasvaa. Ministeri Saarikko, miksi luovuitte talouskurista ja avasitte veronmaksajan piikin vasemmistoideologian toteuttamiseen? Junnila tivasi.

bruttokansantuote

Huhtasaari: Eurokakkua ei voi sekä syödä että säästää

Perussuomalaiset tyytyväisiä puolustusmenojen kasvattamiseen Nato-tasolle – ensi vuonna tavoite jopa ylittyy

Punavihreän hallituksen perintö syöty – kunnat ottavat 8 miljardia uutta velkaa

Turvallisuuspolitiikan mannerlaatat liikkuvat Euroopassa: Puola varustaa Euroopan mahtavimman armeijan

Ruotsidemokraattien puumerkki näkyy valtion budjetissa: Tulot ylittävät menot, työttömyyskorvauksiin ei kosketa ja kehitysavusta leikataan

Perussuomalaiset esittää sinivalkoista siirtymää: Suomi tarvitsee nyt investointeja, työtä, tuottavuutta ja kasvua

Koskela peräänkuuluttaa tehokkuutta, tuottavuutta ja johtajuutta: Pelkän velkaelvytyksen varaan taloutta ei voi laskea

Junnila talousarvioesityksestä: ”Kuulostaako nousukaudella otettu lähes 7 miljardin lisävelka vastuulliselta ja suhdannetilanteen edellyttämältä?”

Hallituksen valtavaan velanottoon pettynyt Junnila: “Keskusta päästänyt samppanjasosialistit juhlimaan”

Uusimmat

Purra: “Suomi ei tarvitse lisää EU:n yhteisvelkaa eikä suunnitelmataloutta”

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

Päivän Pointti: Elokapina huutelee herkästi omien oikeuksiensa perään, mutta loukkaa samalla tietoisesti muiden liikkumisvapautta

Saksan hallituspuolueet yrittävät torjua tulevan vaalitappion käynnistämällä rajavalvonnan kaikilla maarajoilla – oppositio syyttää vaalitempusta, koska turvapaikanhakijoilla on yhä vapaa pääsy maahan

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Vigelius: Suomen Yle jopa 15-25 % kalliimpi kuin Ruotsin ja Tanskan

Suosituimmat

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”