Tilastokeskuksen tänään julkistamien lukujen mukaan Suomen talous on kääntynyt kasvuun ennakoitua vahvemmin. Kausitasoitetun bruttokansantuotteen ennakoidaan kasvaneen vuoden 2026 tammi-maaliskuussa 0,9 % edellisestä neljänneksestä. Bruttokansantuote kasvoi 1,3 % vuoden 2025 ensimmäisestä neljänneksestä.
On paradoksaalista, että oppositio yrittää maalata kuvaa uppoavasta laivasta juuri sillä hetkellä, kun moottorit ovat vihdoin käynnistyneet ja suunta kääntynyt.
Hallituksen sopeutus- ja kasvutoimet alkavat purra vaikean jakson jälkeen. Samana päivänä koko oppositio marssi kameroiden eteen jättämään välikysymyksen hallituksen talouspolitiikan epäonnistumisesta.
Ajoitus kertoo kaiken
Taloudesta tulevat hyvät uutiset romahduttavat opposition narratiivin. Se kiirehtii välikysymystä ennen kuin myönteinen kehitys alkaa näkyä kansalaisten arjessa.
Välikysymys ei syntynyt huolesta Suomen talouden puolesta. Se syntyi huolesta opposition kannatuslukujen puolesta.
On syytä epäillä, ymmärtääkö oppositio, millä keinoin talouskasvua syntyy. Kasvua ei rakenneta julkista sektoria paisuttamalla, velkarahalla jaeltavilla tuilla tai rakenteellisia uudistuksia lykkäämällä. Se syntyy juuri niistä toimista, joita hallitus on toteuttanut. Nyt ne alkavat näkyä luvuissa.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kutsuu hallituksen talouspolitiikkaa Euroopan epäonnistuneimmaksi samana aamuna, kun Tilastokeskus raportoi talouden käänteestä. Tämä ei ole analyyttinen arvio vaan puoluepoliittinen lausunto.
Välikysymyksen ajoitus on suorastaan nolo. Siinä missä vastuullinen oppositio esittäisi vaihtoehtonsa ja arvioisi talouskehitystä rehellisesti, tämä oppositio valitsi vappuaaton mediamyllyn ja populistisen paukuttelun. Kysymys kuuluu: ajetaanko välikysymyksellä Suomen etua vai oman puolueen kannatusta?
Vastaus näyttää valitettavan ilmeiseltä.