KUVAKAAPPAUS/YLE
EU:n uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus eli pakti astui voimaan tänään. Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen suhtautuu pakettiin kriittisesti ja varoittaa sen siirtävän maahanmuuttohaasteet yksittäisiltä jäsenmailta koko unionin vastuulle.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkysen mukaan uusi järjestelmä ei ratkaise Euroopan maahanmuutto-ongelmia, vaan jakaa ne laajemmalle unionin sisällä. Hän kritisoi paktia Ylen aamu-tv:n lähetyksessä tänään.
– Tilanne Euroopassa on se, että meille on tullut valtavasti raiskaajia, murhaajia, terroristeja, väkivallantekijöitä ja niin edelleen. Nyt maanmuuttopaktin myötä tilanne muuttuu ainoastaan siten, että tätä ongelmaa aletaan jakamaan Eurooppaan. Kreikan, Espanjan tai Italian kaltaisten maiden ei tarvitse itse nyt ottaa sitä taakkaa yksin, Tynkkynen selvitti.
EU-järjestelmä sisältää mekanismin, jolla vastaanottoon osallistumattomille maille voidaan määrätä 20 000 euron uhkasakko henkilöä kohden.
– Jos et ota vastaan, niin tuon summan joudut maksamaan. Minä näen tässä valtavan paljon riskejä. Me kansallismieliset puolueet olemme ensi viikolla jättämässä aloitteen siitä, että maahanmuuttopakti pitää laittaa jäihin, koska tämä luo vain kannustetekijöitä tulla Eurooppaan, Tynkkynen totesi.
Tynkkysen mukaan EU:n maahanmuuttopolitiikan kiristymisessä keskeisin muutos on paluuasetuksen vahvistaminen. Hän pitää sitä koko uudistuksen tärkeimpänä osana.
– Tämä maahanmuuttopakti tulee todellisuudessa mahdollistamaan Eurooppaan helpompaa tuloa, mutta paluuasetus tulee taas kiristämään sitä, koska ihmisiä päästään palauttamaan, Tynkkynen totesi.
EU-maiden ja parlamentin sopimat palautuskeskukset sijoitetaan unionin ulkopuolelle. Niihin ohjataan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet odottamaan poistamista EU-alueelta.
Tynkkysen mukaan keskukset ovat välttämättömiä, jotta valitusprosessit eivät hidastaisi poistamistoimia ja turvapaikkajärjestelmä pysyisi hallinnassa.
– Euroopassa on tällä hetkellä yli miljoona ihmistä laittomasti. Tähän on pakko puuttua, ja siksi haluamme palautuskeskukset. Jos henkilö ei poistu kielteisen päätöksen jälkeen, ei voida enää jatkaa nykykäytäntöä, jossa jätetään toistuvia valituksia ja käytännössä mahdollistetaan maassa oleskelu.
– Jatkossa henkilö voitaisiin siirtää palautuskeskukseen, jossa loput valitusprosessit käsitellään. Toivon, että keskuksista tulee riittävän pelkistettyjä, jotta syntyy kannustin palata vapaaehtoisesti omaan kotimaahan, Tynkkynen sanoi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen iloitsee EU:n paluuasetuksesta, joka mahdollistaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden palauttamisen unionin ulkopuolisiin palautuskeskuksiin. Hän varoittaa kuitenkin, että saavutettu edistys voi valua hukkaan, jos vasemmisto nousee valtaan kevään 2027 eduskuntavaaleissa.
EU-maat sopivat Brysselissä maahanmuuttopolitiikan tiukennuksista, jotka avaavat tien palautuskeskusten perustamiselle EU:n ulkopuolelle, kertoo Yle julkaisemassaan lyhyessä STT:n uutissähkeessä. Sopimusta virstanpylvääksi kuvannut Kypros korostaa, että linjaus vahvistaa unionin maahanmuuttopolitiikan uskottavuutta. - Nyt on kunnollista! iloitsee perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen Facebookissa.
Oikeistopuolueet ovat sanoneet yhteisen sanansa Euroopan parlamentissa - ja nyt on aika karkottaa luvatta unionissa oleskelevat. Tehokkaana keinona tähän ovat EU:n ulkopuolella sijaitsevat palautuskeskukset, joille karkotusmääräuksen saaneet kootaan odottamaan paluuta kotimaahaan. Ruotsidemokraattien mukaan pohjoismaat voisivat toimia asiassa yhteistuumin.
Suomen tavoin muutkin EU-maat ovat viime aikoina alkaneet omillaan torjua välineellistettyä maahantuloa. Esimerkiksi Puola aikoo asettaa väliaikaisen kiellon turvapaikan hakemiselle. - Uusille keinoille on tarvetta tilanteessa, jossa Venäjä ja Valko-Venäjä käyttävät kolmansien maiden ihmisiä puskeakseen heitä EU-maiden rajoille, perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius sanoo.
Viikon suosituimmat
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.
Yle julkisti eilen selvityksen kotihoitoyhtiö Keltakullan hoivasta: Osa hoitajista ei kyennyt vastaamaan suomeksi edes yksinkertaisiin kysymyksiin. Hoitajat laativat asiakaskirjaukset käännössovelluksen avulla. Tapaus on jälleen todiste ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia – ja jota SDP on pyrkinyt vähättelemään ja selittämään pois.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
