Jaana Strandmanin mukaan Muhoksen ja Kajaanin tapahtumat osoittavat, että datakeskushankkeiden ympäristövaikutukset ja viranomaisten toimivalta on arvioitava ennen merkittäviä toimenpiteitä.
– Suomen on puolustettava kansallista päätäntävaltaansa. Meidän on voitava päättää, millä ehdoilla kansainväliset datakeskusjätit toimivat Suomessa ja kuinka niiden energiankäyttöä verotetaan. Suomalaisille kotitalouksille ja yrityksille ei saa jäädä lasku datakeskusbuumista, Strandman painottaa.
Kysynnän nopea kasvu voi vaikuttaa sähkön hintaan
Perussuomalaisten esittämä uusi sähköveroluokka kaksinkertaistaisi datakeskusten sähköveron. Muutos edellyttää EU:n hyväksyntää. Tavoitteena on, että datakeskukset osallistuvat nykyistä vahvemmin toimintansa yhteiskunnallisten kustannusten kattamiseen.
Datakeskusten taloudellisia vaikutuksia on Strandmanin mukaan arvioitava realistisesti. Hankkeet voivat tuoda investointeja ja työpaikkoja, mutta niiden hyödyt voivat jäädä vähäisiksi suhteessa sähköverkon investointeihin, energiankulutukseen ja muihin yhteiskunnallisiin kustannuksiin.
Sähkön kysynnän nopea kasvu voi vaikuttaa sähkön hintaan ja sähköverkon kapasiteetin riittävyyteen. Vaikutukset voivat heijastua myös kotitalouksiin ja muihin yrityksiin. Siksi datakeskusten energiankäyttöön on Strandmanin mukaan perusteltua kohdistaa korotettu sähkövero.
– Suomalaisten kotitalouksien ja yritysten sähkönsaanti ja kohtuulliset kustannukset on turvattava. Emme voi antaa tilanteen kehittyä niin, että kansainväliset suuryritykset hyötyvät Suomen sähköjärjestelmästä ja suomalaiset maksavat kasvavat kustannukset. Verotuksen on kannettava vastuuta myös tästä riskistä, Strandman toteaa.
Datakeskushankkeet on saatava ruotuun
Strandman on jättänyt eduskunnassa toimenpidealoitteen datakeskushankkeiden saattamisesta kansalliseen ohjaukseen. Hänen mukaansa Suomi tarvitsee kansallisen datakeskusstrategian, selkeän vastuuministeriön sekä yhteiset pelisäännöt energiankäytölle, ympäristövaikutuksille, vesivarojen käytölle ja huoltovarmuudelle.
Muhoksen ja Kajaanin hankkeisiin liittyneet tapahtumat ovat korostaneet valvonnan merkitystä. Jos kuntien, valtion viranomaisten ja yritysten vastuut jäävät epäselviksi, ympäristöä muuttavia toimia voidaan tehdä ennen tarvittavien arviointien valmistumista.
– Datakeskukset voivat tuoda Suomeen investointeja, mutta niiden on palveltava myös Suomen etua. Tarvitsemme kansallista päätäntävaltaa, oikeudenmukaista verotusta ja selkeät vastuut. Suomen luonnon, sähköjärjestelmän ja veronmaksajien etu tulee turvata. Datakeskushankkeet on saatava ruotuun – Suomi ja suomalaiset ensin, Strandman tiivistää.