LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Hallitus luopui budjettiriihessä datakeskuksille suunnitellusta verotuesta. Ratkaisu ajoittuu samaan syksyyn, jolloin pörssisähkön hinta uhkaa kohota. Perussuomalaiset on pitänyt datakeskusten sähköintensiivistä toimintaa riskinä kotitalouksien ja teollisuuden sähkölaskulle.
Valtio säästää verotuesta luopumisella arviolta 30 miljoonaa euroa vuodessa. Datakeskusten alempi sähköveroluokka poistui jo 1. heinäkuuta 2026, kun verotus siirtyi luokasta II (0,05 senttiä kilowattitunnilta) yleiseen luokkaan I (2,24 senttiä kilowattitunnilta). Muutos tuo valtiolle arviolta noin 47 miljoonan euron lisätulot vuodessa, ja kuluvana vuonna vaikutus on noin 23 miljoonaa euroa, koska korotus astui voimaan kesken vuotta.
Heinäkuun veromuutoksen rinnalla oli kuitenkin vielä suunnitteilla korvaava tuki: määräaikainen, noin kymmenen vuoden veronpalautusjärjestelmä, joka olisi perustunut datakeskuksen sähkönkulutukseen. Enimmäiskustannus olisi ollut noin 30 miljoonaa euroa vuodessa, ja tuki olisi kohdistettu erityisesti ”korkean lisäarvon” datakeskuksille.
Budjettiriihessä hallitus päätti, ettei tätä tukea kuitenkaan oteta käyttöön.
Päätös osuu ajankohtaan, jossa pörssisähkön hinta on kääntymässä jyrkkään nousuun. Sähkön hinta voi lokakuussa nousta 50–70 prosenttia viime vuodesta. Futuuripörssissä loka–joulukuun hinnat ovat arviolta 9–9,5 senttiä kilowattitunnilta, kun viime lokakuun keskiarvo oli 4,9 senttiä kilowattitunnilta.
Nousun taustalla ovat Pohjoismaiden heikolla tasolla olevat vesivarannot, erityisesti Norjassa ja Ruotsissa. Syksyn sateisuus ja kotimaisten ydinvoimaloiden vuosihuollot ratkaisevat sähkön riittävyyden, sillä huollot kiristävät tarjontaa. Myös tuulisuus vaikuttaa merkittävästi pörssihintoihin.
Datakeskuksilla ei toistaiseksi ole ollut isoa vaikutusta hintoihin, mutta niiden sähkönkulutus on kasvamassa nopeasti. Ala on sähköintensiivistä: yksittäinen suuri datakeskus voi kuluttaa sähköä yhtä paljon kuin keskikokoinen kaupunki.
Perussuomalaiset katsoo, ettei sähköverkon rajallista kapasiteettia ja tuotantoa pidä valjastaa ensisijaisesti kansainvälisten teknologiajättien käyttöön kotitalouksien ja kotimaisen teollisuuden kustannuksella.
Veronmaksajien rahalla tuettu lisäkannustin toiminnalle, joka osaltaan kasvattaa sähkönkulutusta, ei siten olisi ollut perusteltu.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto on linjannut, että datakeskusten sääntelyä pitää kiristää.
– Datakeskukset on todella tärkeä asia Suomessa, ja tarvitsemme siihen asiaan selvempää luokittelua, Puisto on todennut.
Hänen mukaansa kantaverkon liittymien myöntämistä pitää pystyä paremmin säätelemään ja kontrolloimaan.
– Ne eivät saa tehdä sähkön hinnasta kotitalouksille tai teollisuudelle kallista.
Puisto on kertonut hallituksen suunnitelmista tiukentaa linjaa myös lupavaatimuksilla kansainvälisille toimijoille sekä sähköveron korotuksella, joka voisi tuoda valtiolle vuosittain arviolta satojen miljoonien eurojen verotulot.
Valtiovarainministeri Riikka Purra on puolestaan tiivistänyt perussuomalaisten periaatteen: kannattavaa yritystoimintaa ei ole syytä tukea veronmaksajien rahoilla.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kantaverkkoyhtiö Fingrid on vastaanottanut datakeskuksilta liityntäkyselyjä 100 gigawatin edestä. Vuodessa kyselyiden määrä on lähes kolminkertaistunut. - Vaikka vain pieni osa tästä toteutuu, vaikutus sähkömarkkinaamme on suuri ottaen huomioon, että Suomen sähköntuotanto huippukulutuksella on noin 16 gigawattia, perussuomalainen elinkeinoministeri Sakari Puisto vertaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman on tyytyväinen budjettiriihen päätökseen poistaa suunniteltu 30 miljoonan euron datakeskusten tukimalli.
Suojelupoliisi nostaa esille vakavan huolen: autoritaariset maat, erityisesti Venäjä, hyödyntävät Suomessa sijaitsevia datakeskuksia kybervakoiluun. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne on jo aiemmin korostanut datakeskuksien tarkkaa turvallisuusperustaista seulontaa. Ranne painottaa, että myös datakeskusten määrää on pystyttävä rajoittamaan.
Tänään voimaan tullut lakimuutos poistaa datakeskuksilta niiden pitkään nauttiman verotuetun aseman. Samalla veronkorotus tuo valtiolle merkittävät lisätulot ilman, että tavallisen veronmaksajan sähkölasku nousee.
Datakeskusten sähkövero nousi heinäkuun alussa alemmasta sähköveroluokasta II yleiseen sähköveroluokkaan I. Vero nousee 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta. Datakeskusten sähköverotuen poistolla vahvistetaan valtiontaloutta arviolta noin 47 miljoonalla eurolla vuodessa. Koska muutos tuli voimaan heinäkuun alussa, vuoden 2026 vaikutus on noin 23 miljoonaa euroa.
Viikon suosituimmat
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Mika Tammi julkaisi X-viestipalvelussa räjähdys- ja tappouhkauksia eduskuntataloa, perussuomalaisten puoluetoimistoa, ministereitä ja poliisia kohtaan. Piirihallituksen luottamushenkilön julkaisemat uhkaukset herättävät kysymyksen siitä, miten vasemmistoliitto suhtautuu omien edustajiensa vihapuheeseen.
Suomen Uutiset selvitti julkisuudessa olleita usean tekijän raiskauksia vuodesta 2015 lähtien. Kaikissa selvityksessä löytyneissä naisiin kohdistuneissa tapauksissa tekijöiden nimet viittasivat ulkomaalaistaustaan. Yhdessä mieheen kohdistuneessa törkeässä raiskauksessa toinen kahdesta tekijästä oli suomalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaiset muodostavat selvän yliedustuksen myös raiskausrikoksissa yleisesti: vuonna 2025 raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä henkilöistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, vaikka heidän osuutensa Suomen väestöstä oli 11,7 prosenttia.
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsenen Mika Tammen räjähdys- ja tappouhkaukset eivät ole irrallinen tapaus. Puolueen historiasta löytyy useita samankaltaisia esimerkkejä luottamushenkilöiden julkaisemista väkivaltaviesteistä. Perussuomalaisten puoluevaltuuston puheenjohtaja, Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Sami Kymäläinen vaatii vasemmistoliittoa siivoamaan oman pesänsä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew aikoo jättää eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa Yleisradio jaettaisiin kahdeksi erilliseksi yhtiöksi. Toinen olisi verorahoitteinen yhteiskunnallinen yhtiö ja toinen markkinaehtoisesti toimiva viihdeyhtiö. Garedewin mukaan tavoitteena on vahvistaa Yleisradion ensisijaista tehtävää tiedonvälittäjänä ja vähentää valtion menoja.
Englantilainen hillitty elämänmeno sai elokuussa vakavan särön ja teekupit menivät lopullisesti nurin, kun cornwallilaisen pikkukaupungin keskustassa puhkesi raivoisa joukkotappelu keskellä kirkasta päivää. Veristen viidakoveitsien heiluttelu johti keskusteluun siitä, mihin maa on oikeasti menossa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen paheksuu jyrkästi Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtajan Frank Johanssonin ulostuloa, jossa tämä rinnasti Suomen Puolustusvoimain komentajan natsi-Saksan sotarikolliseen Adolf Eichmanniin.
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Aktivistien maalituksen kohteeksi joutunut lääkäri Riittakerttu Kaltiala sanoo, ettei maalittaminen Pridessa voinut tulla järjestäjille yllätyksenä. Suomessa on niin pienet piirit, että on selvää, että henkilöt ovat keskenään verkostoituneita.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
