Datakeskusten sähkövero nousi – Koskela: Jättimäisen sähkönkulutuksen laskua ei pidä sysätä tavallisille suomalaisille

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskelan mukaan muutos on oikeudenmukainen ja välttämätön.

– Tämä on hyvä ja perusteltu päätös. Tavallinen suomalainen kotitalous on maksanut sähköstään yleistä sähköveroa, mutta erittäin sähköintensiiviset datakeskukset ovat nauttineet kevyemmästä verokohtelusta. Sitä on vaikea perustella tilanteessa, jossa julkinen talous on tiukilla ja sähkönkulutus kasvaa nopeasti, Koskela sanoo.

Koskela muistuttaa, että datakeskukset ovat globaali megatrendi. Suomessa niitä houkuttelevat viileä ilmasto, vakaa yhteiskunta, puhdas sähkö, hyvä sähköjärjestelmä sekä mahdollisuus hukkalämmön hyödyntämiseen.

– Datakeskukset eivät ole katoava ilmiö, vaan osa tulevaisuuden infrastruktuuria. Juuri siksi sääntelyn pitää olla kunnossa. Suomeen kannattaa houkutella sellaisia investointeja, jotka tuovat aitoa lisäarvoa, työpaikkoja, verotuloja ja hyötyä alueille. Sen sijaan meidän ei pidä tarjota avointa piikkiä hankkeille, jotka kuormittavat sähköjärjestelmäämme mittavasti, Koskela toteaa.

Sähköverkkoa ei pidä rakentaa suuryritysten ehdoilla

Koskela on aiemmin nostanut esiin datakeskusten valtavan sähkönkulutuksen ja siitä aiheutuvat paineet sähköverkoille. Esimerkiksi Haminan datakeskuksen on arvioitu kuluttavan sähköä yhtä paljon kuin keskikokoinen suomalainen kaupunki, kuten Lahti tai Hyvinkää.

– Tällaiset keskukset kuormittavat sähköverkkoa mittavasti. Kun verkkoa joudutaan vahvistamaan ja tuotantoa sekä siirtoyhteyksiä lisäämään, herää olennainen kysymys siitä, kuka maksaa laskun? Perussuomalaisten kanta on selvä. Laskua ei saa sysätä tavallisille sähkönkäyttäjille, Koskela painottaa.

Koskela korostaa, että sähköjärjestelmän kehittämisessä on lähdettävä suomalaisten kotitalouksien, yritysten, teollisuuden ja huoltovarmuuden tarpeista.

– Datakeskus voi olla hyvä hanke silloin, kun se sijoittuu järkevästi, hyödyntää hukkalämpöä, tuo alueelle todellista elinvoimaa ja kantaa oman vastuunsa järjestelmävaikutuksista. Mutta jos hanke kuluttaa valtavia määriä sähköä, työllistää valmistumisen jälkeen vain vähän ja jättää kustannukset muille, kokonaisuus ei ole Suomelle edullinen, Koskela sanoo.

Datakeskusten verotuen poistolla poistetaan samalla yksi perusteettomaksi muodostunut yritystuki.

– Yritystukia pitää uskaltaa arvioida kriittisesti. Datakeskusten verotuki olisi noussut vuoteen 2030 mennessä jopa 100 miljoonaan. Yritystukien karsiminen on haastavaa, koska sillä on usein negatiivisia vaikutuksia työllisyyteen, mutta tämä datakeskusten tuen poisto on helpoimmasta päästä, Koskela sanoo.

Eduskunnassa vahva viesti datakeskusten pelisääntöihin

Koskela pitää tärkeänä, että datakeskusten vaikutuksiin on herätty eduskunnassa laajasti myös yli hallitus–oppositio-rajan. Eduskunnassa on juuri kerätty yli sadan kansanedustajan allekirjoittama lakialoite, jossa esitetään tiukempia ehtoja suurten datakeskusten liittämiselle sähköverkkoon. Aloitteen mukaan suurten datakeskusten tulisi vastata paremmin omasta sähkönkulutuksestaan esimerkiksi uudella sähköntuotannolla, säätövoimalla tai kulutusjoustolla.

– Datakeskusten kasvu vaikuttaa sähkön hintaan, verkon kapasiteettiin, huoltovarmuuteen ja koko kansantalouteen. Siksi on oikein, että eduskunta arvioi nyt laajasti, millä ehdoilla tällaisia hankkeita Suomeen jatkossa rakennetaan, Koskela sanoo.