LEHTIKUVA
Kantaverkkoyhtiö Fingrid on vastaanottanut datakeskuksilta liityntäkyselyjä 100 gigawatin edestä. Vuodessa kyselyiden määrä on lähes kolminkertaistunut. - Vaikka vain pieni osa tästä toteutuu, vaikutus sähkömarkkinaamme on suuri ottaen huomioon, että Suomen sähköntuotanto huippukulutuksella on noin 16 gigawattia, perussuomalainen elinkeinoministeri Sakari Puisto vertaa.
Viimeistään nyt on ymmärrettävä, että hallitsematon kulutuksen kasvu ”first come, first serve” -periaatteella ei toimi. Verkkoon pääsyä ja siten kulutuksen kasvua on säänneltävä priorisoimalla ajallisesti ja sijainniltaan hyödyllisimpiä hankkeita, Sakari Puisto toteaa.
Jos sähkön kysyntä kasvaa voimakkaasti ilman, että samalla syntyy uutta sähköntuotantoa, sähkön hinnalle syntyy merkittävää nousupainetta. Konsulttiyritys Afry arvioi maaliskuussa 2026 hinnan nousevan kulutuksen perusskenaariossa 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Sähköä kuluttavien hankkeiden sääntelyn ohella toinen datakeskushankkeiden kannalta tärkeä periaate on tehovelvoite. Tällä tarkoitetaan sitä, että käyttäjä järjestää oman energiatuotannon, jolla toiminta pyörii. Jos datakeskus huolehtii, että uutta sähköntuotantoa rakennetaan vastaamaan sen omaa kulutusta, se neutralisoi oman tarpeensa ja vaikutus sähkömarkkinoihin pienenee. Myös sähköntuotannon sääriippuvuus on haaste, johon tulee kiinnittää huomiota.
Datakeskukset voivat ostaa sähkönsä pörssistä markkinahintaan tai järjestää sähkönsaantinsa ns. PPA-sopimuksilla (Power Purchase Agreement), joilla tarkoitetaan sähköntuottajan ja suuren sähkönkäyttäjän välisiä pitkäaikaisia sähkönostosopimuksia.
– Niihin ei mielikuvasta huolimatta välttämättä sisälly uutta sähköntuotantoa, vaan ne voivat olla enemmänkin rahoituksellisia sopimuksia, jotka suojaavat toimijoita hinnanvaihteluilta, ministeri Puisto huomauttaa.
Näissä sopimuksissa ostajalle luvataan tasainen hinta, mutta järjestelmään itsessään ei ole rakennettu vastaavasti lisää uutta perusvoimaa. Myyjä saattaa esimerkiksi tuottaa itse vaihtelevaa tuulivoimaa ja ostaa itse loput sähköpörssistä.
– Täysin virtuaalisessa PPA-sopimuksessa kaupankäynti tapahtuu puhtaasti paperilla, eli uutta tuotantoa ei synny. Näissä sopimuksissa osapuolilla on myös vastapuoliriskinsä, ja pahimmassa tapauksessa riskit voivat vaikuttaa koko markkinoiden toimintaan, Puisto kuvailee.
– Sitä paremmalla syyllä katse täytyy pitää pallossa: varmistaa sähköjärjestelmän riittävä todellinen tuotanto sekä verkon toimivuus ja siltä pohjalta asettaa hankkeita tärkeysjärjestykseen, Puisto linjaa.
Yhdeksi mahdolliseksi ratkaisuksi ministeri ehdottaa, että datakeskuksille voitaisiin myöntää vuosittain tietty kiintiömäärä, joka vastaa markkinoille tulevaa uutta sähköntuotantoa, ja huutokaupata tämä kapasiteetti järjestyksessä eniten tarjoaville. Näin tilanne pysyisi tasapainossa, kun voisimme itse päättää, paljonko verkkoon voi enimmillään tulla. Samalla verkkoon pääsyä voitaisiin arvioida paremmin hankkeista saatavan hyödyn näkökulmasta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman on tyytyväinen budjettiriihen päätökseen poistaa suunniteltu 30 miljoonan euron datakeskusten tukimalli.
Suojelupoliisi nostaa esille vakavan huolen: autoritaariset maat, erityisesti Venäjä, hyödyntävät Suomessa sijaitsevia datakeskuksia kybervakoiluun. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne on jo aiemmin korostanut datakeskuksien tarkkaa turvallisuusperustaista seulontaa. Ranne painottaa, että myös datakeskusten määrää on pystyttävä rajoittamaan.
Tänään voimaan tullut lakimuutos poistaa datakeskuksilta niiden pitkään nauttiman verotuetun aseman. Samalla veronkorotus tuo valtiolle merkittävät lisätulot ilman, että tavallisen veronmaksajan sähkölasku nousee.
Datakeskusten sähkövero nousi heinäkuun alussa alemmasta sähköveroluokasta II yleiseen sähköveroluokkaan I. Vero nousee 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta. Datakeskusten sähköverotuen poistolla vahvistetaan valtiontaloutta arviolta noin 47 miljoonalla eurolla vuodessa. Koska muutos tuli voimaan heinäkuun alussa, vuoden 2026 vaikutus on noin 23 miljoonaa euroa.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto lupaa tiukempaa valvontaa ulkomaisten digijättien datakeskusten rakentamiseen. Hallituksen tavoitteena on, että keskukset eivät nosta sähkön hintaa eivätkä syrjäytä muita teollisia investointeja.
Hufvudstadsbladet on tuonut esiin laskelmia, joiden mukaan datakeskusten vaikutukset valtiontalouteen voivat olla huomattavasti oletettua heikommat. Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura arvioi, että datakeskukset eivät juuri tuota verotuloja, vaan voivat jopa heikentää julkista taloutta. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen kysyy, onko nykyinen datakeskuspolitiikka todella Suomen edun mukaista.
Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne arvioi, että Lahteen rakenteilla oleva TikTokin datakeskus herättää turvallisuushuolia sen kiinalaistaustan vuoksi. Ranteen mukaan suojelupoliisi on toistuvasti varoittanut investoinneista, joilla on yhteyksiä autoritaarisiin maihin.
Datakeskuspelikirja todistaa, ettei konsulttien fiktio muutu mainostoimistossakaan faktaksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy tilasi viestintäsuunnitelman ”Datakeskus- ja sähköintensiivisten investointien viestintä- ja toimintapelikirja”, ja yritys toteutti sen osana EU:n osarahoittamaa EAKR-hanketta, jonka tavoitteena on houkutella investointeja Etelä-Savoon. Pelikirjan ulkoasusta vastasi mainostoimisto Avidly, ja välittävänä viranomaisena toimi Etelä-Savon maakuntaliitto.
Jos hyvin käy, datakeskusinvestoinnit täydentävät Suomen elinkeinorakennetta. Maamme on vakautensa ja viileän ilmastonsa ansiosta edullinen alusta datakeskuksille. Pessimistisemmissä skenaarioissa puolestaan datakeskusten lisäarvo jää isäntämaalle varsin rajalliseksi.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii EU:ta lopettamaan turistiviisumien myöntämisen Venäjän kansalaisille terveysturvallisuuteen vedoten. Taustalla on Irkutskin rutontutkimuslaitoksen työntekijän kuolemaan liittyvä ruttoepäily, ja epäselvät tiedot tilanteesta korostavat Antikaisen mukaan varautumisen tarvetta.
Ranskan tiistain ”kouluprotesteihin” osallistui sisäministeriön arvion mukaan 266 000 ihmistä, joista 56 000 pelkästään Pariisissa. Agitaattorit puolestaan arvioivat valtakunnalliseksi osallistujamääräksi 450 000. Koululaisten tukena marssivat opettajat, vanhemmat, korkeakouluopiskelijat, ammattiliittojen jäsenet, maahanmuuttajat, vasemmistolaistet ääriainekset sekä sabotöörit.
Kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee demareiden, vasemmiston ja kokoomuksen meppejä, jotka vastustivat Muslimiveljeskunnan nostamista EU:n terroristilistalle.
Ruotsin uusi translaki mahdollisti kahden lapsensa murhasta elinkautiseen tuomitun vangin siirtämisen miesten vankilasta naisvankilaan. Nyt naisvangit ja vankilan työntekijät kertovat pelosta, seksuaalisesta häirinnästä ja viranomaisten haluttomuudesta puuttua ongelmiin, raportoi Expressen.
Euroopan tärkein liittolainen Yhdysvallat on toistuvasti ilmaissut huolensa Euroopan holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta. Tiedotusvälineet esittävät kannanotot yleensä pinnallisesti ja väheksyen. Markku Ruotsilan kirjoittama ja Suomen Perustan julkaisema raportti kuvaa asian toisen puolen.
Britannian vihreä puolue on etääntymässä yhä kauemmas perinteisistä ympäristökysymyksistä. Puolue julkaisee kiellettyjen sanojen listoja ja opastaa jäseniään olemaan käyttämättä sanoja äiti tai isä, jotta sukupuolivähemmistöt eivät loukkaantuisi. Samaan aikaan muslimien äänet ovat vihreille yhä tärkeämpiä. Puoluekokous hyväksyi äskettäin linjauksen, jonka mukaan sionismi on rasismia. Torstaina nähdään, voittaako vihreiden juutalainen puheenjohtaja työväenpuolueen somalinaisen täytevaaleissa.
Suomen Pakolaisapu käynnistää muutosneuvottelut, jotka koskevat 21 henkilöä. Neuvotteluissa harkitaan enintään 15 henkilön irtisanomista. Suomen Pakolaisapu on saanut vuosien varrella valtavia summia veronmaksajien rahaa avustuksina. Jatkossa järjestöjen STEA-rahoitusta kohdennetaan tarkemmin ja vaikuttavammin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kyseenalaistaa kehitysavun määrän ja perusteet. Hänen mukaansa kuluvalla hallituskaudella tehtyjen leikkausten jälkeenkin kehitysavusta on karsittava jatkossa lisää.
Islam herättää Euroopassa kasvavaa epäluuloa maanosan tulevaisuudesta. Liberaali The Economist -lehti pyrkii käsittelemään aihetta avoimesti nostamalla esiin aiheellisia ongelmia ja myös toppuuttelemalla osaa uhkakuvista. Brittilehden mukaan Eurooppa ei ole näillä näkymin romahtamassa väestönvaihtoon eikä sharia-laista ole tulossa valtavirtaa. Sen sijaan vakavampi ongelma on väkivallattomasti ja salakavalasti leviävä islamismi, joka pyrkii soluttautumaan instituutioihin, kaventamaan sananvapautta ja radikalisoimaan maltillisia Euroopassa asuvia muslimeja. Yksipuolisesta äärioikeistojahdista poiketen liberaali lehti piikittelee valtavirran politiikkaa islamin edessä vaikenemisesta ja rasismileimojen pelosta. The Economist muistuttaa, että vasemmiston haluttomuus kohdata islamin ongelmia sekä poliittisen keskikentän pelokkuus ruokkivat vastareaktioita, joilla voi olla arvaamattomia seurauksia.
Dosentti Markku Ruotsilan selvitys esittelee niitä toimenpiteitä, joilla Donald Trump on toisella kaudellaan suitsinut hallitsematonta maahanmuuttoa. Suomen Perustan julkaisema tuore raportti kuvaa ne konkreettiset keinot, joilla Trump on saavuttanut historiallisia tuloksia. Palettiin kuuluu kaikki karkotuksista paluumuuttoporkkanoihin.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
