LEHTIKUVA
Kantaverkkoyhtiö Fingrid on vastaanottanut datakeskuksilta liityntäkyselyjä 100 gigawatin edestä. Vuodessa kyselyiden määrä on lähes kolminkertaistunut. - Vaikka vain pieni osa tästä toteutuu, vaikutus sähkömarkkinaamme on suuri ottaen huomioon, että Suomen sähköntuotanto huippukulutuksella on noin 16 gigawattia, perussuomalainen elinkeinoministeri Sakari Puisto vertaa.
Viimeistään nyt on ymmärrettävä, että hallitsematon kulutuksen kasvu ”first come, first serve” -periaatteella ei toimi. Verkkoon pääsyä ja siten kulutuksen kasvua on säänneltävä priorisoimalla ajallisesti ja sijainniltaan hyödyllisimpiä hankkeita, Sakari Puisto toteaa.
Jos sähkön kysyntä kasvaa voimakkaasti ilman, että samalla syntyy uutta sähköntuotantoa, sähkön hinnalle syntyy merkittävää nousupainetta. Konsulttiyritys Afry arvioi maaliskuussa 2026 hinnan nousevan kulutuksen perusskenaariossa 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Sähköä kuluttavien hankkeiden sääntelyn ohella toinen datakeskushankkeiden kannalta tärkeä periaate on tehovelvoite. Tällä tarkoitetaan sitä, että käyttäjä järjestää oman energiatuotannon, jolla toiminta pyörii. Jos datakeskus huolehtii, että uutta sähköntuotantoa rakennetaan vastaamaan sen omaa kulutusta, se neutralisoi oman tarpeensa ja vaikutus sähkömarkkinoihin pienenee. Myös sähköntuotannon sääriippuvuus on haaste, johon tulee kiinnittää huomiota.
Datakeskukset voivat ostaa sähkönsä pörssistä markkinahintaan tai järjestää sähkönsaantinsa ns. PPA-sopimuksilla (Power Purchase Agreement), joilla tarkoitetaan sähköntuottajan ja suuren sähkönkäyttäjän välisiä pitkäaikaisia sähkönostosopimuksia.
– Niihin ei mielikuvasta huolimatta välttämättä sisälly uutta sähköntuotantoa, vaan ne voivat olla enemmänkin rahoituksellisia sopimuksia, jotka suojaavat toimijoita hinnanvaihteluilta, ministeri Puisto huomauttaa.
Näissä sopimuksissa ostajalle luvataan tasainen hinta, mutta järjestelmään itsessään ei ole rakennettu vastaavasti lisää uutta perusvoimaa. Myyjä saattaa esimerkiksi tuottaa itse vaihtelevaa tuulivoimaa ja ostaa itse loput sähköpörssistä.
– Täysin virtuaalisessa PPA-sopimuksessa kaupankäynti tapahtuu puhtaasti paperilla, eli uutta tuotantoa ei synny. Näissä sopimuksissa osapuolilla on myös vastapuoliriskinsä, ja pahimmassa tapauksessa riskit voivat vaikuttaa koko markkinoiden toimintaan, Puisto kuvailee.
– Sitä paremmalla syyllä katse täytyy pitää pallossa: varmistaa sähköjärjestelmän riittävä todellinen tuotanto sekä verkon toimivuus ja siltä pohjalta asettaa hankkeita tärkeysjärjestykseen, Puisto linjaa.
Yhdeksi mahdolliseksi ratkaisuksi ministeri ehdottaa, että datakeskuksille voitaisiin myöntää vuosittain tietty kiintiömäärä, joka vastaa markkinoille tulevaa uutta sähköntuotantoa, ja huutokaupata tämä kapasiteetti järjestyksessä eniten tarjoaville. Näin tilanne pysyisi tasapainossa, kun voisimme itse päättää, paljonko verkkoon voi enimmillään tulla. Samalla verkkoon pääsyä voitaisiin arvioida paremmin hankkeista saatavan hyödyn näkökulmasta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman on tyytyväinen budjettiriihen päätökseen poistaa suunniteltu 30 miljoonan euron datakeskusten tukimalli.
Suojelupoliisi nostaa esille vakavan huolen: autoritaariset maat, erityisesti Venäjä, hyödyntävät Suomessa sijaitsevia datakeskuksia kybervakoiluun. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne on jo aiemmin korostanut datakeskuksien tarkkaa turvallisuusperustaista seulontaa. Ranne painottaa, että myös datakeskusten määrää on pystyttävä rajoittamaan.
Tänään voimaan tullut lakimuutos poistaa datakeskuksilta niiden pitkään nauttiman verotuetun aseman. Samalla veronkorotus tuo valtiolle merkittävät lisätulot ilman, että tavallisen veronmaksajan sähkölasku nousee.
Datakeskusten sähkövero nousi heinäkuun alussa alemmasta sähköveroluokasta II yleiseen sähköveroluokkaan I. Vero nousee 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta. Datakeskusten sähköverotuen poistolla vahvistetaan valtiontaloutta arviolta noin 47 miljoonalla eurolla vuodessa. Koska muutos tuli voimaan heinäkuun alussa, vuoden 2026 vaikutus on noin 23 miljoonaa euroa.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto lupaa tiukempaa valvontaa ulkomaisten digijättien datakeskusten rakentamiseen. Hallituksen tavoitteena on, että keskukset eivät nosta sähkön hintaa eivätkä syrjäytä muita teollisia investointeja.
Hufvudstadsbladet on tuonut esiin laskelmia, joiden mukaan datakeskusten vaikutukset valtiontalouteen voivat olla huomattavasti oletettua heikommat. Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura arvioi, että datakeskukset eivät juuri tuota verotuloja, vaan voivat jopa heikentää julkista taloutta. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen kysyy, onko nykyinen datakeskuspolitiikka todella Suomen edun mukaista.
Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne arvioi, että Lahteen rakenteilla oleva TikTokin datakeskus herättää turvallisuushuolia sen kiinalaistaustan vuoksi. Ranteen mukaan suojelupoliisi on toistuvasti varoittanut investoinneista, joilla on yhteyksiä autoritaarisiin maihin.
Datakeskuspelikirja todistaa, ettei konsulttien fiktio muutu mainostoimistossakaan faktaksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy tilasi viestintäsuunnitelman ”Datakeskus- ja sähköintensiivisten investointien viestintä- ja toimintapelikirja”, ja yritys toteutti sen osana EU:n osarahoittamaa EAKR-hanketta, jonka tavoitteena on houkutella investointeja Etelä-Savoon. Pelikirjan ulkoasusta vastasi mainostoimisto Avidly, ja välittävänä viranomaisena toimi Etelä-Savon maakuntaliitto.
Jos hyvin käy, datakeskusinvestoinnit täydentävät Suomen elinkeinorakennetta. Maamme on vakautensa ja viileän ilmastonsa ansiosta edullinen alusta datakeskuksille. Pessimistisemmissä skenaarioissa puolestaan datakeskusten lisäarvo jää isäntämaalle varsin rajalliseksi.
Viikon suosituimmat
Harry Potter -kirjoista ja transideologian vastustamisesta tunnettu J.K. Rowling jakaa sosiaalisessa mediassa suomalaistutkimusta, jonka mukaan transhoidot heikentävät potilaiden mielenterveyttä. Tabu transhoitojen haittojen ympärillä murenee vähitellen.
Kahden tunnetun islamilaisen säätiön tilintarkastaja on kahtena peräkkäisenä vuotena antanut varauman sisältävän lausunnon: hän ei ole pystynyt varmentumaan säätiöiden pankki- ja käteisvarojen olemassaolosta. Säätiöt ovat myöntäneet kymmenien tuhansien eurojen korottomia lainoja ilman sääntöjensä mukaista valtuutusta tai dokumentoitua hallituksen päätöstä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa Facebook-päivityksessään Suomea Ranskan kaltaisesta kaksoiskatastrofista. Hänen mukaansa Ranskan talousvaikeudet ja yhteiskunnalliset jännitteet voivat kärjistyä yhtä aikaa.
Helsingin työttömyyden kasvusta lähes kaksi kolmasosaa tuli elokuussa vieraskielisistä. Silti lähes kaikki Helsingin valtapuolueet hokevat, että työperäinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys. Valtamedia tuskin koskaan kysyy, mihin tehtäviin uudet tulijat työllistyisivät, kun edellisetkään eivät ole kiinni työn syrjässä.
Reipas joukko perussuomalaisia kokoontuu Vantaalla puolueen kokoontumisajoihin. Viikonlopun tilaisuudessa keskitytään yhdessäoloon ja toiminnan kehittämiseen. Kokoontumisajot järjestetään nyt kolmatta kertaa.
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen jyrähtää Facebookissa Berliinin osavaltiovaalien jälkipuinnista ja Euroopan vasemmiston suunnasta. Tynkkynen nostaa esiin saksalaisen vasemmistopuolue Die Linken yhteydet rikollisklaaneihin ja terroristijärjestö Hamasin tukijoihin sekä vaatii Suomea ottamaan Saksan ja Ruotsin tapahtumat vakavana varoituksena.
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo kehottaa uudessa oppaassaan luopumaan sanoista kehitysapu ja kehitysmaa. Ohje koskee kieltä, jota käyttävät myös toimittajat ja poliitikot. Fingon toiminta on pääosin ulkoministeriön rahoituksen varassa.
Sosialidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson luopuu ainakin toistaiseksi yrityksestään muodostaa Ruotsiin uusi hallitus.
Vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ei tuoreessa haastattelussa juurikaan kadu vuoden 2023 graffitirikostaan. Hän lähinnä harmittelee sitä, että jäi teosta kiinni.
Espoon koulujen turvallisuustilanne on espoolaisen kaupunginvaltuutetun ja Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan vakava. Grönroos nostaa ongelmien taustalla esiin muun muassa maahanmuuton kasvun ja suomalaisen koulujärjestelmän viime vuosien muutokset.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
