LEHTIKUVA
Kantaverkkoyhtiö Fingrid on vastaanottanut datakeskuksilta liityntäkyselyjä 100 gigawatin edestä. Vuodessa kyselyiden määrä on lähes kolminkertaistunut. - Vaikka vain pieni osa tästä toteutuu, vaikutus sähkömarkkinaamme on suuri ottaen huomioon, että Suomen sähköntuotanto huippukulutuksella on noin 16 gigawattia, perussuomalainen elinkeinoministeri Sakari Puisto vertaa.
Viimeistään nyt on ymmärrettävä, että hallitsematon kulutuksen kasvu ”first come, first serve” -periaatteella ei toimi. Verkkoon pääsyä ja siten kulutuksen kasvua on säänneltävä priorisoimalla ajallisesti ja sijainniltaan hyödyllisimpiä hankkeita, Sakari Puisto toteaa.
Jos sähkön kysyntä kasvaa voimakkaasti ilman, että samalla syntyy uutta sähköntuotantoa, sähkön hinnalle syntyy merkittävää nousupainetta. Konsulttiyritys Afry arvioi maaliskuussa 2026 hinnan nousevan kulutuksen perusskenaariossa 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Sähköä kuluttavien hankkeiden sääntelyn ohella toinen datakeskushankkeiden kannalta tärkeä periaate on tehovelvoite. Tällä tarkoitetaan sitä, että käyttäjä järjestää oman energiatuotannon, jolla toiminta pyörii. Jos datakeskus huolehtii, että uutta sähköntuotantoa rakennetaan vastaamaan sen omaa kulutusta, se neutralisoi oman tarpeensa ja vaikutus sähkömarkkinoihin pienenee. Myös sähköntuotannon sääriippuvuus on haaste, johon tulee kiinnittää huomiota.
Datakeskukset voivat ostaa sähkönsä pörssistä markkinahintaan tai järjestää sähkönsaantinsa ns. PPA-sopimuksilla (Power Purchase Agreement), joilla tarkoitetaan sähköntuottajan ja suuren sähkönkäyttäjän välisiä pitkäaikaisia sähkönostosopimuksia.
– Niihin ei mielikuvasta huolimatta välttämättä sisälly uutta sähköntuotantoa, vaan ne voivat olla enemmänkin rahoituksellisia sopimuksia, jotka suojaavat toimijoita hinnanvaihteluilta, ministeri Puisto huomauttaa.
Näissä sopimuksissa ostajalle luvataan tasainen hinta, mutta järjestelmään itsessään ei ole rakennettu vastaavasti lisää uutta perusvoimaa. Myyjä saattaa esimerkiksi tuottaa itse vaihtelevaa tuulivoimaa ja ostaa itse loput sähköpörssistä.
– Täysin virtuaalisessa PPA-sopimuksessa kaupankäynti tapahtuu puhtaasti paperilla, eli uutta tuotantoa ei synny. Näissä sopimuksissa osapuolilla on myös vastapuoliriskinsä, ja pahimmassa tapauksessa riskit voivat vaikuttaa koko markkinoiden toimintaan, Puisto kuvailee.
– Sitä paremmalla syyllä katse täytyy pitää pallossa: varmistaa sähköjärjestelmän riittävä todellinen tuotanto sekä verkon toimivuus ja siltä pohjalta asettaa hankkeita tärkeysjärjestykseen, Puisto linjaa.
Yhdeksi mahdolliseksi ratkaisuksi ministeri ehdottaa, että datakeskuksille voitaisiin myöntää vuosittain tietty kiintiömäärä, joka vastaa markkinoille tulevaa uutta sähköntuotantoa, ja huutokaupata tämä kapasiteetti järjestyksessä eniten tarjoaville. Näin tilanne pysyisi tasapainossa, kun voisimme itse päättää, paljonko verkkoon voi enimmillään tulla. Samalla verkkoon pääsyä voitaisiin arvioida paremmin hankkeista saatavan hyödyn näkökulmasta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman on tyytyväinen budjettiriihen päätökseen poistaa suunniteltu 30 miljoonan euron datakeskusten tukimalli.
Suojelupoliisi nostaa esille vakavan huolen: autoritaariset maat, erityisesti Venäjä, hyödyntävät Suomessa sijaitsevia datakeskuksia kybervakoiluun. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne on jo aiemmin korostanut datakeskuksien tarkkaa turvallisuusperustaista seulontaa. Ranne painottaa, että myös datakeskusten määrää on pystyttävä rajoittamaan.
Tänään voimaan tullut lakimuutos poistaa datakeskuksilta niiden pitkään nauttiman verotuetun aseman. Samalla veronkorotus tuo valtiolle merkittävät lisätulot ilman, että tavallisen veronmaksajan sähkölasku nousee.
Datakeskusten sähkövero nousi heinäkuun alussa alemmasta sähköveroluokasta II yleiseen sähköveroluokkaan I. Vero nousee 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta. Datakeskusten sähköverotuen poistolla vahvistetaan valtiontaloutta arviolta noin 47 miljoonalla eurolla vuodessa. Koska muutos tuli voimaan heinäkuun alussa, vuoden 2026 vaikutus on noin 23 miljoonaa euroa.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto lupaa tiukempaa valvontaa ulkomaisten digijättien datakeskusten rakentamiseen. Hallituksen tavoitteena on, että keskukset eivät nosta sähkön hintaa eivätkä syrjäytä muita teollisia investointeja.
Hufvudstadsbladet on tuonut esiin laskelmia, joiden mukaan datakeskusten vaikutukset valtiontalouteen voivat olla huomattavasti oletettua heikommat. Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura arvioi, että datakeskukset eivät juuri tuota verotuloja, vaan voivat jopa heikentää julkista taloutta. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen kysyy, onko nykyinen datakeskuspolitiikka todella Suomen edun mukaista.
Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne arvioi, että Lahteen rakenteilla oleva TikTokin datakeskus herättää turvallisuushuolia sen kiinalaistaustan vuoksi. Ranteen mukaan suojelupoliisi on toistuvasti varoittanut investoinneista, joilla on yhteyksiä autoritaarisiin maihin.
Datakeskuspelikirja todistaa, ettei konsulttien fiktio muutu mainostoimistossakaan faktaksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy tilasi viestintäsuunnitelman ”Datakeskus- ja sähköintensiivisten investointien viestintä- ja toimintapelikirja”, ja yritys toteutti sen osana EU:n osarahoittamaa EAKR-hanketta, jonka tavoitteena on houkutella investointeja Etelä-Savoon. Pelikirjan ulkoasusta vastasi mainostoimisto Avidly, ja välittävänä viranomaisena toimi Etelä-Savon maakuntaliitto.
Jos hyvin käy, datakeskusinvestoinnit täydentävät Suomen elinkeinorakennetta. Maamme on vakautensa ja viileän ilmastonsa ansiosta edullinen alusta datakeskuksille. Pessimistisemmissä skenaarioissa puolestaan datakeskusten lisäarvo jää isäntämaalle varsin rajalliseksi.
Viikon suosituimmat
Ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg huutaa naama punaisena milloin minkäkin asian puolesta. Nyt aktivisti on löytänyt tiensä Ranskan ”lukiolaisprotesteihin”.
Kokoomuksen Turun valtuustoryhmästä erotettu ja sittemmin puolueen jättänyt Elina Hiltunen sanoo, ettei kokoomuksessa sallita julkista islamkritiikkiä muslimiäänestäjien menettämisen pelossa.
Ruotsin uusi translaki mahdollisti kahden lapsensa murhasta elinkautiseen tuomitun vangin siirtämisen miesten vankilasta naisvankilaan. Nyt naisvangit ja vankilan työntekijät kertovat pelosta, seksuaalisesta häirinnästä ja viranomaisten haluttomuudesta puuttua ongelmiin, raportoi Expressen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ihmettelee kokoomuksen puheita ”bensan hinnan alentamista” koskevista neuvotteluista, kun pöydällä olevassa kokonaisuudessa ei ole ainuttakaan bensan tai dieselin hintaan vaikuttavaa toimea.
Kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee demareiden, vasemmiston ja kokoomuksen meppejä, jotka vastustivat Muslimiveljeskunnan nostamista EU:n terroristilistalle.
Ranskassa lauantaina järjestetyt laajat mielenosoitukset kärjistyivät väkivaltaisiksi mellakoiksi ja ryöstelyksi eri puolilla maata. Valtosa protestoijista käyttäytyi rauhallisesti, mutta videoiden mukaan kirjava joukko rikollisia käytti tilaisuutta hyväkseen kostaakseen yhteiskunnalle ja toteuttaakseen oikeudenmukaisuutta varastamalla.
Mielenosoitukset ravistelevat jälleen Ranskaa ja kaaos on leviämässä koko yhteiskuntaan. Jo lauantaina puoleen päivään mennessä maassa oli täysi rähinä päällä ja iltaan mennessä levottomuuksien odotetaan kärjistyvän kansanjoukkojen kasvaessa. Nyt liikkeellä ovat myös maanviljelijät, ammattiliitot ja vuodelta 2018 tunnetuksi tulleet keltaliivit.
Oikeusministeri Leena Meren johdolla perussuomalaiset on uudistanut Suomen kriminaalipolitiikkaa tiukempaan suuntaan. Puolue on koventanut rangaistuksia ja kiristänyt rikosvastuuta. Samalla perussuomalaiset on nostanut kansalaisten turvallisuuden ja rikosten uhrien oikeudet politiikan keskiöön. Tavoitteena on, että rikoksista seuraa oikeudenmukainen rangaistus ja uhrien asema vahvistuu.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Miko Bergbom ja kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ajautuivat sanasotaan sosiaalisessa mediassa polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisesta. Bergbom arvostelee Kaumaa harhaanjohtavasta viestinnästä ja keskustelun siirtämisestä perusteettomiin syytöksiin ilmastonmuutoksen kiistämisestä.
Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoo maahanmuuttajien olevan Suomelle voimavara. Samalla hän myöntää, että maahanmuuttajien työttömyys on korkeampi ja työsuhteet epävarmempia. Tilastokeskuksen luvut osoittavat, kuinka suuresta erosta on kyse.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
