LEHTIKUVA/ARKISTO
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Entinen Kelan pääjohtaja ja sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä otti MTV Uutisten haastattelussa kantaa käynnissä oleviin järjestöleikkauksiin.
Hyssälän mukaan kyse ei ole uhkasta vaan mahdollisuudesta karsia päällekkäistä kenttää. Samalla alalla toimii hänen mukaansa usein 4-5 järjestöä ja lukuisia säätiöitä, jotka tekevät käytännössä samaa työtä.
Hyssälä peräänkuuluttaa yhdistymisiä. Säästöjä syntyisi hänen mukaansa tiloista, henkilöstöstä, it-laitteista ja hallinnosta. Lopputuloksena olisi nykyistä vahvempia järjestöjä, jotka pystyisivät hoitamaan asioita laaja-alaisemmin.
Kattojärjestöille Hyssälä ei nähnyt enää tarvetta, sillä poliittinen vaikuttaminen kuuluu hänen mukaansa vaaleilla valituille aluepäättäjille hyvinvointialueilla.
— Kattojärjestöjä ei tarvita ollenkaan. Sellaisen aika voi olla ohitse.
Erityisen suorasanainen Hyssälä on järjestöjen varallisuudesta.
— Meillä on järjestöjä, joilla on miljoonaomaisuudet. Monet isot järjestöt saavat kaksi miljoonaa vuodessa, kaksikymmentä miljoonaa kymmenessä vuodessa. Ne ovat hirvittäviä rahasummia, hän sanoi.
Hyssälän mukaan järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
— Samoin kuin yritysten niin järjestöjen täytyy käyttää huonoina aikoina omaa omaisuutta, ei voi silloin olla valtion rahaa vaatimassa.
Hyssälän puheenvuoro asettuu vastapainoksi vasemmiston ja vasemmistomedian esittämille kauhukuville, joissa järjestöleikkaukset kehystetään pelkkänä uhkana.
Hyssälällä on aiheeseen poikkeuksellisen vahva tuntemus. Entisenä sosiaali- ja terveysministerinä ja Kelan pääjohtajana Hyssälä tuntee sekä sotekentän rahoitusrakenteet että suomalaisen järjestökentän.
Hyssälä on myös hammaslääketieteen tohtori. Politiikkaa ennen hän työskenteli yksityishammaslääkärinä sekä kansanterveystieteen opettajana ja tutkijana.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
STEA jakaa vuosittain satoja miljoonia euroja sosiaali- ja terveysjärjestöille. Avustusaineiston läpikäynti paljastaa joukon kohteita, joilla ei ole selvää yhteyttä heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen tai terveyden edistämiseen.
Suomen Uutiset selvitti, miltä STEA-avustuksia saavien järjestöjen kenttä näyttää – ja miksi sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin avustusten jakoprioriteetit ovat perusteltuja.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin mukaan hallituksen torstaina hyväksymä STEA-avustuksia koskeva asetusmuutos tuo aiempaa vahvemman pohjan sille, millaista järjestötoimintaa valtion rahoituksella tuetaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius vaatii kriittisempää tarkastelua sosiaali- ja terveysalan järjestöille myönnettäviin avustuksiin.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman on päättänyt sosiaali- ja terveysministeriön myöntämiin STEA-järjestöavustuksiin vuodesta 2027 alkaen sovellettavasta palkkakatosta.
Päätökset vuoden 2026 STEA-avustuksista sosiaali- ja terveysalan järjestöille on tehty. Avustusten kokonaissumma on noin 274 miljoonaa euroa. STEA-avustuksia käsittelevään jaostoon kuuluva perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew jätti jaoston lausuntoon eriävän lausuman koskien maahanmuuttaja- ja sateenkaarijärjestöjä.
Somali- ja monikulttuuriyhdistyksille on jaettu vuosikausia huikeita summia, jotka nousevat useisiin miljooniin euroihin. Avustusten saajien joukossa on vuodesta toiseen samoja yhdistyksiä, joiden toiminnasta tiedetään joko vähänlaisesti tai ei mitään. Perussuomalaisten helsinkiläinen varavaltuutettu Mika Merano esittää julkista tukea saaville yhteisöille lisää velvollisuuksia avata rahankäyttöään – tai vaihtoehtoisesti rahahanat kokonaan kiinni.
Viikon suosituimmat
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Mika Tammi julkaisi X-viestipalvelussa räjähdys- ja tappouhkauksia eduskuntataloa, perussuomalaisten puoluetoimistoa, ministereitä ja poliisia kohtaan. Piirihallituksen luottamushenkilön julkaisemat uhkaukset herättävät kysymyksen siitä, miten vasemmistoliitto suhtautuu omien edustajiensa vihapuheeseen.
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsenen Mika Tammen räjähdys- ja tappouhkaukset eivät ole irrallinen tapaus. Puolueen historiasta löytyy useita samankaltaisia esimerkkejä luottamushenkilöiden julkaisemista väkivaltaviesteistä. Perussuomalaisten puoluevaltuuston puheenjohtaja, Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Sami Kymäläinen vaatii vasemmistoliittoa siivoamaan oman pesänsä.
Suomen Uutiset selvitti julkisuudessa olleita usean tekijän raiskauksia vuodesta 2015 lähtien. Kaikissa selvityksessä löytyneissä naisiin kohdistuneissa tapauksissa tekijöiden nimet viittasivat ulkomaalaistaustaan. Yhdessä mieheen kohdistuneessa törkeässä raiskauksessa toinen kahdesta tekijästä oli suomalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaiset muodostavat selvän yliedustuksen myös raiskausrikoksissa yleisesti: vuonna 2025 raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä henkilöistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, vaikka heidän osuutensa Suomen väestöstä oli 11,7 prosenttia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew aikoo jättää eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa Yleisradio jaettaisiin kahdeksi erilliseksi yhtiöksi. Toinen olisi verorahoitteinen yhteiskunnallinen yhtiö ja toinen markkinaehtoisesti toimiva viihdeyhtiö. Garedewin mukaan tavoitteena on vahvistaa Yleisradion ensisijaista tehtävää tiedonvälittäjänä ja vähentää valtion menoja.
Englantilainen hillitty elämänmeno sai elokuussa vakavan särön ja teekupit menivät lopullisesti nurin, kun cornwallilaisen pikkukaupungin keskustassa puhkesi raivoisa joukkotappelu keskellä kirkasta päivää. Veristen viidakoveitsien heiluttelu johti keskusteluun siitä, mihin maa on oikeasti menossa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen paheksuu jyrkästi Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtajan Frank Johanssonin ulostuloa, jossa tämä rinnasti Suomen Puolustusvoimain komentajan natsi-Saksan sotarikolliseen Adolf Eichmanniin.
17-vuotias tyttö oli Sardinian Chia Beachilla uimassa, kun hänen päälleen ajoi algerialaisten laittomien maahantulijoiden vene. Veneessä olleet 14 nuorta miestä eivät pysähtyneet katsomaan tytön saamia vammoja, vaan karauttivat rannalle muutaman kilometrin päähän ja juoksivat pakoon sisämaahan.
Aktivistien maalituksen kohteeksi joutunut lääkäri Riittakerttu Kaltiala sanoo, ettei maalittaminen Pridessa voinut tulla järjestäjille yllätyksenä. Suomessa on niin pienet piirit, että on selvää, että henkilöt ovat keskenään verkostoituneita.
Iltalehden selvitys paljasti, että valtaosa Helsingin valtuutetuista asuu alueilla, joissa vieraskielisiä on selvästi keskimääräistä vähemmän. Ilmiö osuu erityisesti niihin vihreiden ja vasemmistoliiton poliitikkoihin, jotka ovat itse ajaneet kaupungin koulupiirien tasapainotusta ja segregaation purkua.
Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti yhdessä Seta ry:n kanssa sateenkaarinuorille suunnatun kampanjan. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew moittii kovin sanoin opetus- ja kulttuuriministeri Anders Adlercreutzia (r.) tempauksesta ja painottaa, että julkisen vallan tulee pysytellä erossa Setan ja Helsinki Priden kaltaisten kansaa jakavien poliittisten äärijärjestöjen kanssa veljeilystä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
