Maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään ja rangaistuksia kovennetaan – ministeri Ranne: Sinivalkoinen sisäisen turvallisuuden politiikka johtaa meidät pois Ruotsin tieltä

Kaisa Garedew kuntien ilmastosuunnitelmavelvoitteen poistamisesta: “Järki voitti ideologian”

Liikenne- ja viestintävaliokunta ehdottaa GPS-häirintälaitteiden hallussapidon kieltämistä – Mäenpää kiittää aiemman aloitteensa huomioimisesta: ”Asia näyttää vihdoin edistyneen”

Vientivetoinen palkkamalli ei kelpaa vasemmisto-oppositiolle ja kepulle – ministeri Rydman kehottaa katsomaan, miten Ruotsissa kävi: Työmarkkinoiden eriytyminen ja palkkakuopat ovat vähentyneet

Yksijalkaisesta nigerialaisesta merirosvosta tulee uustanskalainen – kotoutumissuunnitelma on jo valmiina

Mikkeliin sijoitettava Nato-esikunta tuo Etelä-Savoon turvallisuutta, vahvistaa taloutta ja lähettää Venäjälle selkeän viestin – Jaana Strandman: ”Erinomainen asia”

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Härskiä on: Vihreät, SDP ja keskusta huutavat vesiasiassa sutta, mutta ovat itse se susi – ajoivat äskettäin Jyväskylän ja Ähtärin vesihuollon yksityistämistä

Puhdistuksesta huolimatta pylväiden saumoihin imeytynyttä väriainetta nousee koko ajan pintaan – Purra: “Voi teitä aktivistit Elokapinassa”

Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla

järjestöt

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) viime viikolla julkaiseman raportin mukaan rahapelituotoista myönnettyjen avustusten läpinäkyvyyttä, valvontaa ja tuloksellisuuden edellytyksiä tulee kehittää. Raportti kuvaa, kuinka avustukset kohdentuvat varsin vakiintuneelle saajajoukolle, kuinka valvonta on osin puutteellista ja kuinka vaikuttavuus ei ole riittävästi ohjannut tukien saamisen arviointia.

Veikkausvaroilla rahoitettuja avustuksia arvostellut perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen kokee raportin oikeuttavan perussuomalaisten kritiikin.
&#8211; VTV:n raportti vahvistaa sen, mistä perussuomalaiset ovat puhuneet vuosikaudet. Avustusrahat tulevat samoille järjestöille kuin Manulle illallinen ja hankehumppa pyörii. Avustusten tarve tulee arvioida uudelleen ja rahojen käyttö on otettava tarkempaan syyniin, erityisesti nykyisessä taloustilanteessa.
Poliittisten toimijoiden suojatyöpaikkoja
Valtionavustuslaki määrittelee avunsaamisen yleiset edellytykset, kuten sen, että tarkoituksen tulee olla yhteiskunnallisesti hyväksyttyä, ja että avustuksen antamisen on oltava perusteltua tavoitteiden kannalta.
&#8211; Avustuksien ehdoksi on asetettava jokin selkeä tavoite tai tulos, johon pyritään. On esimerkiksi varsin erikoista, että valtio, jossa on yleinen asepalvelus, rahoittaa Aseistakieltäytyjäliittoa. Nykytilanteessa olisi syytä arvioida uudelleen myös esimerkiksi Vantaan Venäläisen klubin lähes 770 000 euron valtionavustus. Monissa järjestöissä on kyse myös poliittisten toimijoiden suojatyöpaikoista, eikä avustusjärjestelmä nykyisellään ole kovin terveellä pohjalla, Rantanen kertoo.
Maahanmuuttajat puuhastelevat järjestökentällä
Osassa järjestötoimintaa myös valvonta on vaikeaa. Esimerkiksi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA myöntää, että ”vain alle puolessa arvioiduista avustuskohteista toiminnan tulokset perustuvat kerättyyn tietoon” ja näissäkin yhteys toiminnan varsinaisiin tavoitteisiin jää usein todentamatta.
&#8211; Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää lukuisia vähemmistöryhmien kotoutumiseen pyrkivien järjestöjen valtionavustuksia. Rahasummat ovat vuosien varrella kasvaneet, mutta kotoutumisen vaikuttavuus ei voi perustua siihen, että maahanmuuttajat puuhastelevat järjestökentällä. Valtiolla tulisi olla selkeät mittarit tuloista ja työllisyydestä, kielenosaamisesta sekä nuhteettomuudesta. Jos tulokset eivät parane, ei rahaakaan kannata käyttää, Rantanen perustelee.
Järjestörahoja suojellaan leikkauksilla
Jatkossa Veikkauksen edunsaajajärjestöille jaetut voittovarat tuloutetaan valtion kassaan ilman korvamerkintää avustusten saajista ja järjestöjen rahoitus tulee tavanomaisen budjettivalmistelun piiriin. Edunsaajien nykyinen tulotaso on turvattu kolmen vuoden siirtymäkaudella.
&#8211; Tässä talous- ja velkaantumistilanteessa on järjetöntä suojella järjestörahoja leikkauksilta. Päinvastoin, juuri nyt koko järjestökenttä tulisi asettaa riippumattoman selvityksen alle ja karsia kaikki, millä ei ole yhteyttä lakisääteisiin tai yleishyödyllisiin palveluihin, Rantanen vaatii.

VTV löysi ongelmia järjestöavustusten myöntämisessä – Rantanen: ”Avustusrahat tulevat samoille järjestöille kuin Manulle illallinen ja hankehumppa pyörii”

Suomen Uutiset oli kuunteluoppilaana Suomen Naisjärjestöjen anti-gender-tilaisuudessa. Mitä anti-gender edes tarkoittaa ja onko sen vastakohta kenties pro-gender vai jotain aivan muuta? Onko Suomessa tasa-arvovajetta? Ketä tai mitkä ovat ne tahot, jotka Naisjärjestöjen Keskusliiton uskomuksen mukaan pyrkivät ”aktiivisesti vastustamaan sukupuolten tasa-arvoa, naisten ja tyttöjen sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia”?

Muun muassa näistä kysymyksistä Suomen Uutiset pyrki ottamaan selvää osallistuessaan etäyhteyden välityksellä maanantaina Naisjärjestöjen Keskusliiton järjestämään kevättapahtumaan jonka otsikko oli ”Naisjärjestöt tasa-arvolla taantumusta vastaan – anti-gender-liikehdintä Suomessa ja EU:ssa”.
Aluksi on syytä selvittää, mikä on Naisjärjestöjen Keskusliitto (NK). Liiton verkkosivujen mukaan NK on vuonna 1911 perustettu <a href="https://naisjarjestot.fi/meista/">sukupuolten tasa-arvoa</a> edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö ja yhteistyöfoorumi. Naisjärjestöjen Keskusliiton tavoitteena on naisten aseman, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten oikeuksien edistäminen yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa. Pyrimme saamaan entistä enemmän naisia päätöksentekijöiksi ja antamaan naisille mahdollisuuden osallistumiseen ja omiin valintoihin elämäntilanteensa mukaan.
Ministeriöltä lähes miljoonan avustukset
Kuulostaa osittain hyvältä, osittain hämmentävältä. Naisten aseman ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen on kaikkina aikoina kannatettava ajatus. Sen sijaan epäselväksi jää, miten edistetään samaan aikaan sukupuolten tasa-arvoa, jos kantavana ajatuksena on edistää vain naisten ja tyttöjen oikeuksia, mutta ei anneta sen nyt häiritä.
Naisten nostaminen päätöksentekijöiksi on myös hyvä tavoite – edellyttäen, että päättäjiksi valitut naiset ovat myös tiedollisesti, taidollisesti ja kokemukseltaan pätevimpiä niihin tehtäviin, mihin tulevat valituiksi. Pelkkä sukupuoli nimitysperusteena tuntuu oudolta perusteelta.
NK:n toimintaa rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), yksityiset säätiöt ja rahastot sekä jäsenjärjestöt. NK:n <a href="https://www.google.fi/url?sa=t&amp;rct=j&amp;q=&amp;esrc=s&amp;source=web&amp;cd=&amp;ved=2ahUKEwjrtI2tyI73AhVoxosKHREKDvYQFnoECBUQAQ&amp;url=https%3A%2F%2Fnaisjarjestot.fi%2Fwp-content%2Fuploads%2F2021%2F03%2FTOIMINTAKERTOMUS-2020-VALMIS.pdf&amp;usg=AOvVaw18sLO7lnW7xlTz6z-UfEM5">vuosikertomuksen</a> mukaan vuonna 2020 merkittävin rahoituslähde oli OKM:n toiminta-avustus, 918 000 euroa.
Vuosikertomuksesta selviää myös, että pitkäjänteisen vaikuttamisen ja useiden aloitteiden jälkeen valtionapua nostettiin vuonna 2020 510 000 euroon. Lisäksi NK sai vuonna 2020 hanketukia OKM:lta 66 623 euroa sekä ulkoministeriön ETYJ-tukea 3 800 euroa. NK myös järjestää rahakeräyksiä ja saa vuokratuloja omistamistaan asunnoista.
Karismaattisia johtajia, ketä he ovat?
NK:n verkkosivulla ja Facebook-sivulla lietsotaan erilaisia uhkakuvia taantumuksellisista ”anti-gender-liikkeistä” jotka NK:n uskomuksen mukaan pyrkivät muun muassa ”näyttämään tasa-arvon vahingollisena kehityksenä&#8221;.
Kevättapahtumassa noudatettiin woke-henkistä ”turvallisen tilan” periaatetta, joka <a href="https://naisjarjestot.fi/meista/naisjarjestojen-keskusliiton-turvallisemman-tilan-periaatteet-sosiaaliseen-mediaan-ja-tapahtumiin/">hyviksi katsottujen käsitysten</a> nimissä samalla varmisti sen, että tilaisuudessa kuultiin vain samanmielisten hymistelyä.
Ensimmäisenä puhujavieraana oli sukupuolentutkimuksen dosentti, tutkijatohtori Julian Honkasalo, jonka puheenvuoron aiheena oli Uhkakuvien ja pelon merkitys anti-gender-propagandassa.
Honkasalo ei puheenvuorossaan juurikaan tarkenna, mitä antigender-ideologia on. Honkasalo tyytyi esittämään lainauksen filosofi Hannah Arendtin teoksesta Totalitarismin synty, jonka lainauksen mukaan totalitaarisen organisaation muodot ovat tyystin uudet, toisin kuin ideologinen sisältö tai iskulauseet. Ne on tarkoitettu muuttamaan liikkeen ydinfiktion ympärille kudotut propagandavalheet toimivaksi todellisuudeksi rakentamaan yhteiskunta, jonka jäsenet reagoivat valemaailman sääntöjen mukaan.
Honkasalon mukaan totalitaarinen liike tekee ”propagandaa tosissaan ja sen totisuus ilmenee sen kannattajien organisaatiossa pelottavammin kuin vastustajien fyysisessä tuhoamisessa&#8221;.
Honkasalo kytki puheissaan antigender-ideologian ”valetodellisuuteen” sen kummemmin avaamatta, mitä kummallakaan tarkoitetaan. Honkasalo myös viittasi ”karismaattisiin johtajiin” mutta ei nimennyt yhtäkään tällaista johtajaa.
Honkasalo esitti useita kysymyksen muotoon naamioituja vihjauksia, jotka turvallisen tilan periaatteen suojassa epäilemättä osuivat ja upposivat hedelmälliseen maaperään.
&#8211; Mä haluaisin kysyä, millaisia kuvitteellisia yhteisöjä oikeistopopulistinen politiikka tuottaa, Honkasalo kujersi vastaanottavaiselle yleisölle.
Kuka perusti anti-genderjuntan?
Ei ole täysin selvää, mitä tarkoittaa sana gender, mutta ei se mitään, yritetään ottaa selvää mitä on ”gender-ideologia” tutkijatohtori Honkasalon mukaan.
&#8211; Se on anti-feministinen disinformaation käsite. Anti-gender voisi yhtä hyvin olla antifeminismi, antifeministinen liike. Hyvin usein kukaan näistä toimijoista ei halua myöntää kuuluvansa anti-gender-junttaan, Honkasalo päästeli.
Hetkinen. Anti-gender-juntta. Mikä juntta on, kuka sen perusti ja ketkä muodostavat juntan? Ketä toimijat ovat? Kuunnellaan Honkasasaloa lisää, jos asia selviäisi.
&#8211; Tähän ideaan kuuluu länsimaisina perusarvoina muun muassa heteroseksuaalinen avioliitto ja perinteinen perhemalli. Sehän ei ole ongelma, koska me halutaan moninaisuutta. Ongelma on se, millaiset sukupuoliroolit liitetään ydinperhemalliin ja mikä on naisten asema. Osa haluaa palauttaa naisten aseman 1950-luvun naisten kotirouva-instituutiomalliin.
Honkasalon <a href="https://www.sttinfo.fi/tiedote/korkea-asteen-tutkinnon-suorittaneiden-osuus-kasvoi-koulutustason-nousu-silti-pysahtynyt?publisherId=69818838&amp;releaseId=69923380">kotirouvavihjailu</a> jää hämäräksi, sillä tasa-arvoisessa Suomessa esimerkiksi naisten korkeakoulutukselle ei ole esteitä eikä Suomessa naisten korkeakoulutus juurikaan eroa miesten koulutuksen tasosta. Tuskin tarvitsee mainita esimerkkejä Suomessa korkeakoulutetuista korkeassa asemassa tai päättäjinä olevista naisista. Jo nyt kaikki keskeiset Suomen hallituksen ministerit ovat naisia, kuten myös useimmat eduskuntapuolueiden puheenjohtajat.
Kotirouvaksi ei tarvitse jäädä jos ei halua
Honkasalon kuvittelemasta halusta palauttaa naisten asema 1950-luvun kotirouvainstituutioon ei löydy viitteitä myöskään sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sivuilta. STM muistuttaa, että Suomi on yksi maailman johtavia maita <a href="https://stm.fi/suomi-on-sukupuolten-tasa-arvon-edellakavija">tasa-arvon vaalimisessa</a>. Suomi oli myös maailman ensimmäinen maa, joka myönsi naisille täydet poliittiset oikeudet.
Itse asiassa Suomi on niin tasa-arvoinen ja jokaiselle sukupuolesta riippumatta valinnanvapauksia mahdollistava maa, että 2020-luvulla suomalaisella naisella on vapaus vaikka ryhtyä kotirouvaksi – jos sitä itse haluaa. Kukaan ei silti pakota tai edellytä ryhtymään.
Jos suomalainen nainen toisaalta haluaa ryhtyä tasavallan presidentiksi, pääministeriksi tai pörssiyhtiön toimitusjohtajaksi, niin sekin kyllä onnistuu, ja moni on niihin tehtävin myös päässyt.
Yksi todellinen Suomessa naisiin kohdistuva uhka tai vaara on ulkomaalaistaustaisten miesten <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f688370a-224e-4184-b942-ea1ece91f970">yliedustus seksuaalirikoksissa</a>, mutta tästä aiheesta julkisrahoitteiset naisjärjestöt tai kansalaisjärjestöt eivät puhu mitään.
Venäjä, Venäjä – ja EU
NK:n tilaisuudessa kuultiin useita hämmentäviä puheenvuoroja, jotka jäivät vaille perusteita tai tarkempaa analyysia. NK:n puheenjohtajan Saara-Sofia Sirénin mukaan anti-gender toiminta olisi hyvin resursoitua, ja rahoitus kuulemma tulisi Venäjältä. Mikäpä siinä. Rahoitus, sikäli kun organisoitua rahoitusta edes on, voi tulla Venäjältä tai voi olla tulematta.
Feministi Emma Winieckin mielestä anti-gender liike olisi heikentämässä ”kaikkien sukupuolien” oikeuksia ja asemaa. Ilmassa roikkuva, mutta esittämättä jäänyt jatkokysymys tietenkin on, että mitkä ovat naisen ja miehen ohella muita sukupuolia koska kenelläkään ei ole muista sukupuolista tietoa tai havaintoa.
Tilaisuudessa oli läsnä myös kaksi korkean tason EU-päättäjää: europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok) ja Heidi Hautala (vihr). Hautalan mukaan anti-gender -liikkeellä olisi jo 30 prosentin kannatus jopa EU-parlamentissa, Pietikäisen mukaan EU olisi Venäjän ohella anti-gender-liikkeen toinen merkittävä rahoittaja. Pietikäinen mainitsi myös, että EU:ssa on työn alla uutta sananvapautta kaventavia lainsäädäntöhankkeita.
Suomi on oikeasti tasa-arvon mallimaa
Useissa puheenvuoroissa korostui tasa-arvotyön tekemisen tärkeys. Täysin huomioimatta kuitenkin jätettiin se, että Suomi on jo nyt yksi maailman tasa-arvoisimmista maista. Tasa-arvo on kirjattu perustuslakimme perusoikeuksien joukkoon, ja Suomessa toimii myös virkavastuulla tasa-arvovaltuutettu, jonka tehtävänä on valvoa tasa-arvolakia ja edistää sukupuolten tasa-arvoa. Tasa-arvopuhetta kuulee joka puolella niin paljon, että esimerkiksi missä tahansa tv:n ajankohtaisohjelmassa tasa-arvolauseilla voisi kotisohvalta pelata tasa-arvobingoa.
Myöskään objektiivinen tarkastelu ei osoita Suomessa merkittävää tasa-arvovajetta. Useiden <a href="https://www.stat.fi/tup/satavuotias-suomi/suomi-maailman-karjessa.html">tutkimusten mukaan</a> Suomi on maailman kärjessä mitattaessa tasa-arvon toteutumista. Tasa-arvo pitää sisällään sen, että naisilla asiat ovat Suomessa hyvin, kuten pitääkin olla.
NK:n tilaisuudessa vallitsevasta todellisuudesta saattoi kuitenkin saada synkemmän kuvan anti-gender ja antifeminismimaalailuineen. Kuullut puheenvuorot olivat enimmäkseen räikeästi liioittelevaa, samanmielisille tarkoitettua hymistelyä.
Asiat ovat kuitenkin toisin. Jos et suostu uskomaan, että Suomessa naiset saavat päättää asioista, niin voit kysyä keneltä tahansa naimisissa olevalta suomalaismieheltä.
&nbsp;

Naisjärjestöjen voimaantumiskonventissa taisteltiin taantumusta vastaan, kattauksena tiedostavaa hymistelyä – vain samanmielisille

Suomessa on viime vuosina käytetty ja käytetään edelleen suuria summia julkista rahaa Venäjään sidoksissa olevaan yhdistys- ja kulttuuritoimintaan. Yksi tunnetuimmista on kepuvetoinen Suomi-Venäjä-seura, joka saa vuosittain suuria summia opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Venäjä-yhdistysten rahoittamiseen ei ole vaikuttanut edes Venäjän vuonna 2014 suorittama valtaus Ukrainaan kuuluvalle Krimin niemimaalle vuonna 2014, sillä Venäjä-kerhoille valuu vuodesta toiseen julkista rahaa eri lähteistä.
Keskusta-politiikot vetovastuussa
Ajatuspaja Liberan mukaan Suomi-Venäjä-seura on jo <a href="https://www.libera.fi/2018/04/12/suomi-venaja-seura-on-edelleen-poliittisessa-suojeluksessa/">poliittisessa suojeluksessa</a>, sillä Suomi-Venäjä-seuralle myönnettävä vuosittainen <a href="http://minedu.fi/documents/1410845/4023071/2017_yst%C3%A4vyysseurat.pdf/226b164d-c42e-41e1-b04a-277f5b1de18b/2017_yst%C3%A4vyysseurat.pdf.pdf">1,1 miljoonan euron avustus</a> on yli puolet ystävyysseuroille jaettavasta 2,1 miljoonasta eurosta. Summa on yli 20 kertaa suurempi kuin keskimääräinen ystävyysseuroille jaettu avustus.
Keskustan ex-ministeri ja keskustan entinen puheenjohtaja Katri Kulmuni toimi Suomi–Venäjä-seuran <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006188670.html">puheenjohtajana</a> vuosina 2015-2019. Vuonna 2018 Kulmuni vaati eduskunnassa tekemässään talousarvioaloitteessa Suomi-Venäjä-seuralle peräti <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskuntaAloite/Documents/TAA_258+2018.pdf">1 075 000 euron määrärahaa</a> huolestuttuaan avustusrahojen määrän laskemisesta.
Suomi-Venäjä-seura on muutenkin vahvasti sidoksissa keskustaan, sillä seuran nykyisenä puheenjohtajana toimii <a href="https://suomivenajaseura.fi/petri-honkonen-suomi-venaja-seuran-uudeksi-puheenjohtajaksi/">keskustan kansanedustaja</a> Petri Honkonen, joka aloitti tehtävässä vuonna 2020. Vuosina 2014-2015 puheenjohtajana toimi niin ikään keskustan entinen varapuheenjohtaja ja ex-ministeri Paula Lehtomäki.
Venäläiseen kulttuuriyhteistyöhön satoja tuhansia
Suomi-Venäjä-seuran rahoittamisen lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriöllä on erillinen avustushanke suomalais-ugrilaista kulttuuriyhteistyötä varten.
Vuositasolla yhteistyötä rahoitetaan sadoilla tuhansilla euroilla. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää avustuksiin noin 740 000 euroa, edellyttäen, että eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahat.
Rahat on tarkoitettu edistämään <a href="https://okm.fi/-/kulttuurinen-ulkosuomalaistoiminta-tai-suomalais-ugrilainen-kulttuuriyhteistyo">kulttuuriyhteistyötä</a> ja erityisesti kulttuurista ulkosuomalaistoimintaa tai rajat ylittävää suomalais-ugrilaista kulttuuriyhteistyötä Venäjän kanssa sekä työtä, jolla kulttuurista ulkosuomalaistoimintaa tai suomalais-ugrilaista kulttuuriyhteistyötä Venäjän kanssa pidetään elinvoimaisena ja kehitetään vastaamaan uusien sukupolvien tarpeita.
Venäjä-kerhoille virtaa myös STEA-rahaa
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) jakaa avustuksia Venäjään liittyvälle yhdistystoiminnalle.
Huomattava avustusten saaja on esimerkiksi Vantaan Venäläinen Klubi, jolle on tälle vuodelle myönnetty muhkeat 768 156 euroa. Rahat on tarkoitus käyttää venäjänkielisten maahanmuuttajien sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseen ja viranomaiskumppanuuden vahvistamiseen ohjaus- ja neuvontatoiminnalla. Klubille myönnetty avustussumma on vastaavalla tasolla kuin aiempinakin vuosina.
Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö haki tälle vuodelle STEA-rahaa 424 610 euroa ja sai 150 000 euroa. Raha hupenee venäjänkielisten yhdistysten digitietoisuuden- ja osaamisen vahvistamiseen ja ylläpitämiseen matalan kynnyksen digituen, vertaistuen, koulutusten ja viranomaisyhteistyön avulla.
Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto haki STEA:lta 691 044 euroa, mutta sai lopulta vain osan, yhteensä 122 756 euroa. Raha on tarkoitus käyttää ongelmallisesti rahapelejä pelaavien maahanmuuttajataustaisten tukemiseen neuvonnan ja tukiaineistojen sekä kulttuurisensitiivisten varhaisen puuttumisen toimintakäytäntöjen kehittämisen avulla. Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto on myös saanut avustuksia aiempinakin vuosina.
&nbsp;

Keskustavetoiselle Suomi-Venäjä-seuralle miljoonapotti opetus- ja kulttuuriministeriöltä – Venäjä-yhdistyksille valuu julkista rahaa monesta lähteestä

Venäjän aloittama sota Ukrainassa on herättänyt keskustelua varautumisesta Suomessa. Tämä on huomattu myös naisia kriisi- ja poikkeusolojen tehtäviin kouluttavissa maanpuolustusjärjestöissä, joissa erilaiset koulutukset ovat herättäneet suurta kiinnostusta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on nostanut esille naisten roolin mahdollisissa kriisioloissa.
&#8211; Perustuslain mukaan jokainen suomalainen on maanpuolustusvelvollinen. Reserviin kuuluu noin 870 000 suomalaista varusmiespalveluksen suorittanutta. Sodan ajan joukkojen vahvuus on noin 280 000 sotilasta. Sen sijaan se, mihin tehtäviin määrättäisiin sodan ja kriisi- ja poikkeusolojen aikana naiset, jotka eivät ole suorittaneet vapaaehtoista asevelvollisuutta, ei ole aivan selvää, Purra sanoo.
Järjestökenttä pirstaloitunut
Lotta Svärd -järjestö tuki naisten maanpuolustustyötä vuosina 1920–1944.
&#8211; Nykyään vastaavaa järjestöä ei ole eikä sellaista voisi hetkessä perustaakaan. Naiset ja miehet Suomessa suorittavat innokkaasti maanpuolustusjärjestöissä kursseja liittyen varautumiseen, mutta järjestökenttä on laaja ja pirstaloitunut eikä yhteistä rekisteriä suorituista koulutuksista ole, Purra perustelee.
&#8211; Jotta voisimme tehokkaasti hyödyntää kansalaisten osaamista kriisi- ja poikkeusolojen aikana, pitäisi olla rekisteri, josta kävisi ilmi, millaisissa tehtävissä henkilö voisi toimia yhteiskunnan häiriö- ja kriisitilanteissa.
Purra kannustaa tällaisen rekisterin pikaista käyttöönottoa, jotta viranomainen voisi tehokkaasti ja nopeasti tarvittaessa kutsua tehtäviin pätevyyden ja osaamisen omaavia henkilöitä, molemmista sukupuolista.

Purra: Mihin tehtäviin määrättäisiin suomalaisnaiset, jotka eivät ole suorittaneet vapaaehtoista asevelvollisuutta?

Perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Mari Rantanen tekivät kirjallisen kysymyksen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) avustuskäytännöistä. STEA-avustuksia vastaanottanut Humaania päihdepolitiikkaa ry on mm. julkaissut sosiaalisessa mediassa opasvideon huumausaineiden käyttöön ja sekakäyttöön muiden päihteiden kanssa.

&#8211; STEA-avustuksen myöntämisperusteiden ensimmäinen kohta kuuluu, että &#8220;tarkoitus, johon avustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.&#8221; Huumausaineiden käyttö on laissa kielletty, niin miten sen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/stea-avustuksia-vastaanottava-jarjesto-opastaa-facebookissa-nuoria-huumeiden-kayttoon-hyva-mielentila-ja-rauhallinen-ymparisto-edesauttaa-sita-etta-sa-et-lahde-pahalle-tripille/">opastamiseen</a> voidaan jakaa julkista avustusta? Jari Ronkainen kysyy.
Kaarnaveneitä veronmaksajien rahoilla
STEA hallinnoi Veikkaus Oy:n pelituotoista myönnettäviä avustuksia. Avustukset kohdistuvat sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleishyödyllisiin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin hankkeisiin.
Hallitus teki päätöksen kompensoida koronapandemian Veikkaukselle aiheuttaman tuottojen aleneman täysimääräisenä järjestöille valtion budjettirahoituksesta.
&#8211; Veronmaksajien rahoilla mm. rakennetaan <a href="https://www.suomenuutiset.fi/kaarnavenemiehille-taas-jattipotti-hautomotoimintaan-lapioitu-jo-yli-miljoona-euroa-stea-avustuksia/">kaarnaveneitä</a>, opetetaan nuorille huumeidenkäyttöä ja rahoitetaan <a href="https://www.suomenuutiset.fi/stea-jakoi-yli-puoli-miljoonaa-euroa-somalien-yhdistystoimintaan/">somalien</a> yhdistystoimintaa. Järjestöavustukset on asetettava riippumattomaan selvitykseen käytöstä ja vaikuttavuudesta. Ns. &#8220;kolmas sektori&#8221; tulisi palauttaa juurilleen eli tukeutumaan jäsenmaksuihin, lahjoituksiin ja vapaaehtoistyöhön, ellei järjestön toiminta ole yleishyödyllistä ja lakisääteistä tehtävää tukevaa, Mari Rantanen perustelee.
Avustuksia jaetaan ideologian mukaan
Kysymyksessään kansanedustajakaksikko nostaa perussuomalaiset puoluetta lähellä olevien PS-Nuorten (nykyinen Perussuomalainen Nuoriso) ja Suomen Perusta -ajatuspajan valtionavustusten takaisinperinnän.
&#8211; Ei voi olla niin, että avustuksia jaetaan poliittisten voimasuhteiden mukaan <a href="https://www.suomenuutiset.fi/helppoa-rahaa-maahanmuutto-ja-monikulttuuriyhdistyksille-jaettiin-veikkausvoittovaroista-55-miljoonaa-euroa/">ideologisesti</a> lähellä oleville organisaatioille, vaan kaikkien järjestöjen tulee olla samalla viivalla. Jos toiminta ei noudata valtionavustuksen periaatteita, se tulee periä takaisin, Ronkainen ja Rantanen toteavat.

PS-kansanedustajat kysyvät STEA-avustuksista:  ”Onko huumeidenkäytön opastaminen avustusperusteiden mukaista toimintaa?”

Unicef-kävely on alakouluissa järjestettäväksi tarkoitettu liikuntatempaus, jonka puitteissa haalitaan rahaa Unicefin omiin hankkeisiin. Kävelyllä rahaa kerrytetään epäsuorasti, kävelylle osallistuvien koululaisten avulla, joita kehotetaan hankkimaan sposoreita. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen ja europarlamentaarikko Laura Huhtasaari esittävät Unicefille kritiikkiä.

Unicef esittää, että yhdessä liikkumalla on mahdollisuus edistää hyvää koulunkäyntiä lapsille Myanmarissa, yhdessä Aasian köyhimmistä maista. Unicefin mukaan kävelyn voi järjestää koulun vapaasti valitsemana ajankohtana ja se on helppo toteuttaa opetusryhmittäin.
Unicef-kävely kuitenkin edellyttää kävelylle osallistuvien lapsien hankkivan rahakkaita ”sponsoreita,” jotka yleensä ovat koululaisten vanhempia. Sponsori olisi löydettävä jo ennen kävelyä.
Sponsorin varoja kanavoidaan Unicefille, joka kertoo käyttävänsä rahat koulunkäyntiin Myanmarissa.
Ohjeet verkosta
Unicef-kävelyn <a href="https://www.unicef.fi/unicef-kavely/">verkkosivulla</a> kerrotaan valmistautumisohjeet:
&#8220;Ennen tapahtumaa oppilaat hankkivat lähipiiristään sponsoreita, jotka lupaavat lahjoittaa valitsemansa summan jokaisesta oppilaan kävelemästä kierroksesta. Sponsorina voi toimia kuka vain vanhemmista isovanhempiin ja naapureista paikallisyrittäjiin. Koulussa tutustutaan tapahtumapaketin sisältöjen avulla UNICEFin työhön ja lasten elämään ja kouluarkeen Kaakkois-Aasiassa sijaitsevassa Myanmarissa. Jokainen koulu saa räätälöidyt sähköiset materiaalit heti ilmoittautumisen yhteydessä.&#8221;
Unicef osallistuu tempaukseen lähettämällä lapsille UNICEF-kävelypassit jokaisesta suorituksesta.
Tapahtumapaketissa on kaikki tarvittava kävelypäivän toteuttamiseen. Tarrojen, passien ja sponsorikuorten lisäksi koulut saavat aamunavauksen ja lyhytdokumenttielokuvan UNICEFin työstä. Materiaalien parissa koko koulu voi virittäytyä tapahtumaan.
Suorituksista kerätään tarroja
Tapahtumapäivänä kävelyn varrella kerätään tarroja. Oppilaat saavat tarran Unicef-kävelypassiin jokaisesta suorituksesta. Tarrojen, passien ja sponsorikuorten lisäksi koulut saavat aamunavauksen ja lyhytdokumenttielokuvan Unicefin työstä. Materiaalien parissa koko koulu voi virittäytyä tapahtumaan.
Lapsen hankkimien sponsorien odotetaan lahjoittavan rahaa kävelytapahtuman jälkeen, jolloin sponsorien olisi maksettava tarroja vastaava summa Unicefille.
Oppilaat näyttävät sponsoreille passiin keräämänsä tarrat. Sponsori kertoo lupaamansa lahjoitussumman tarrojen määrällä ja tekee lahjoituksen tuloksen mukaan. Lukuvuonna 2020–2021 Unicef-kävelyillä tuetaan laadukasta koulunkäyntiä Kaakkois-Aasiassa sijaitsevassa Myanmarissa.
Unicef-kävelyjä on järjestetty jo parikymmentä vuotta, ja mielipiteet vaihtelevat. Vaikka osallistumisen sanotaan olevan vapaaehtoista, koulun yhteydessä järjestettävään tapahtumaan liittyvä rahan kerääminen on omiaan aiheuttamaan sosiaalisia paineita, varsinkin näinä aikoina, sillä monessa lapsiperheessä rahat ovat tiukassa.
”Vaikka kuinka monta sponsoria”
Unicef-kävelyn verkkosivulla on video, jossa ohjeistetaan, miten sponsori löytyy kätevästi. Videolla Unicefin kouluvierailijaksi itsensä esittelevä, Emma-niminen nainen kertoo näin:
&#8211; Ennen Unicef-kävelyä hankitaan sponsori, joka voi olla ihan kuka vaan tuttu ja turvallinen aikuinen: huoltaja, naapuri tai vaikka isoäiti. Sponsoreita voi olla vaikka kuinka monta. Sponsori kirjoittaa kuoreen nimensä ja summan, jonka lupaa maksaa jokaisesta kierroksesta, jonka sä kävelet Unicef-kävelyssä. Mitä enemmän kävelee, sitä enemmän rahaa kertyy Myanmariin lasten koulutukseen.
Emma jatkaa:
&#8211; Kävelypäivän jälkeen sä näytät sponsorille passiin keräämäsi tarrat ja sponsori kertoo lupaamansa summan tarrojen lukumäärällä ja sponsori lahjoittaa rahat saamiensa ohjeiden mukaan verkkopankissa.
Unicefilla omat poliittiset ja ideologiset tavoitteet
Perussuomalaisten kansanedustajan Olli Immosen mukaan rahankeräykset kouluissa olisi lopetettava kokonaan. Immonen katsoo, että perusopetuksen tulisi muutenkin olla poliittisesti ja ideologisesti sitoutumatonta ja neutraalia.
&#8211; Täytyy ymmärtää, että Unicefillä, kuten muillakin hyväntekeväisyysjärjestöillä, on omat poliittiset ja ideologiset tavoitteensa, jotka ohjaavat niiden toimintaa. Ei ole oikein, että opettajat tällä tavoin kehottavat oppilaita hankkimaan sponsoreita lähipiiristään. Koulun tehtäviin eivät järjestöjen rahankeräykset kuulu. Rahankeräykset asettavat oppilaat myös eriarvoiseen asemaan, Immonen sanoo.
Hän korostaa, että hyväntekeväisyysjärjestöjä ei saa päästää keräämään rahaa alaikäisiltä lapsilta, joiden ymmärrys rahasta on vielä vaillinainen, ja joiden päätöksiin rahan käyttämisestä opettajalla on olennainen vaikutus.
&#8211; Sen, osallistuuko oppilas tai hänen perheensä hyväntekeväisyyskeräyksiin, tulee olla perheen ja oppilaan yksityisasia. Siihen ei saa koulun henkilökunta vaikuttaa asettamalla oppilaalle paineita.
Myös perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari suhtautuu kriittisesti Unicef-kävelyyn.
&#8211; Lähtökohtaisesti koulun pitäisi pyrkiä sellaiseen toimintaan, jossa vanhemmilta ei edellytetä taloudellisia panostuksia. Tuo helposti johtaa oppilaiden keskinäiseen ryhmäpaineeseen ja siten ikävään tilanteeseen, jos rahat ovat perheessä muutenkin vähissä, Huhtasaari sanoo.
&nbsp;

järjestöt

VTV löysi ongelmia järjestöavustusten myöntämisessä – Rantanen: ”Avustusrahat tulevat samoille järjestöille kuin Manulle illallinen ja hankehumppa pyörii”

Naisjärjestöjen voimaantumiskonventissa taisteltiin taantumusta vastaan, kattauksena tiedostavaa hymistelyä – vain samanmielisille

Keskustavetoiselle Suomi-Venäjä-seuralle miljoonapotti opetus- ja kulttuuriministeriöltä – Venäjä-yhdistyksille valuu julkista rahaa monesta lähteestä

Purra: Mihin tehtäviin määrättäisiin suomalaisnaiset, jotka eivät ole suorittaneet vapaaehtoista asevelvollisuutta?

PS-kansanedustajat kysyvät STEA-avustuksista: ”Onko huumeidenkäytön opastaminen avustusperusteiden mukaista toimintaa?”

Unicef lähettää alakoululaiset kävelylle ja samalla kerjäämään rahaa vanhemmiltaan – ”Järjestöjen rahankeräykset eivät kuulu kouluihin”

Uusimmat

Maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään ja rangaistuksia kovennetaan – ministeri Ranne: Sinivalkoinen sisäisen turvallisuuden politiikka johtaa meidät pois Ruotsin tieltä

Kaisa Garedew kuntien ilmastosuunnitelmavelvoitteen poistamisesta: “Järki voitti ideologian”

Liikenne- ja viestintävaliokunta ehdottaa GPS-häirintälaitteiden hallussapidon kieltämistä – Mäenpää kiittää aiemman aloitteensa huomioimisesta: ”Asia näyttää vihdoin edistyneen”

Vientivetoinen palkkamalli ei kelpaa vasemmisto-oppositiolle ja kepulle – ministeri Rydman kehottaa katsomaan, miten Ruotsissa kävi: Työmarkkinoiden eriytyminen ja palkkakuopat ovat vähentyneet

Yksijalkaisesta nigerialaisesta merirosvosta tulee uustanskalainen – kotoutumissuunnitelma on jo valmiina

Mikkeliin sijoitettava Nato-esikunta tuo Etelä-Savoon turvallisuutta, vahvistaa taloutta ja lähettää Venäjälle selkeän viestin – Jaana Strandman: ”Erinomainen asia”

Viikon suosituimmat

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Härskiä on: Vihreät, SDP ja keskusta huutavat vesiasiassa sutta, mutta ovat itse se susi – ajoivat äskettäin Jyväskylän ja Ähtärin vesihuollon yksityistämistä

Puhdistuksesta huolimatta pylväiden saumoihin imeytynyttä väriainetta nousee koko ajan pintaan – Purra: “Voi teitä aktivistit Elokapinassa”

Yksijalkaisesta nigerialaisesta merirosvosta tulee uustanskalainen – kotoutumissuunnitelma on jo valmiina

Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla