
Minna Reijonen: Vastuullinen Suomi ei ota kiintiöpakolaisia
Kansanedustaja Minna Reijonen pitää erittäin järkevänä esitystä, että pakolaiskiintiö Suomessa laitetaan nollaan.

KUVAKAAPPAUS / YLE
Ylen aamussa vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius huomautti valtiovarainministerin sopeutusehdotuksia moittineelle kansanedustaja Nasima Razmyarille, että SDP ei ole kertonut omaa vaihtoehtoaan sopeutuksille. - Pelkästään vastustamalla säästöjä ja verotoimia ei ole mahdollista tasapainottaa Suomen taloutta, Vigelius huomautti kollegalleen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli eilen pääkohdat ehdotuksestaan valtion budjetiksi vuodelle 2026. Uusia sopeutustoimia on ehdotuksessa ensi vuodelle noin 0,9 miljardia euroa.
Veronkorotuksia ei kuitenkaan esitetä, sillä Purran ehdotuksessa kaikki sopeutukset ovat toissijaisiin kohteisiin kohdistuvia menoleikkauksia.
Leikkauskohteina esitetään muun muassa kehitysapua, järjestöjen avustuksia, yritystukia, ja myös esimerkiksi kiintiöpakolaisten määrän nollaamista Tanskan tapaan.
Leikkauskohteet ovat perusteltuja, koska valtion tämänkin vuoden budjetti on alijäämäinen, ja julkiset menot rahoitetaan osin velaksi. Valtion ydintehtäviin, kuten esimerkiksi sosiaaliturvaan tai terveydenhuoltoon ei kuitenkaan esitetä leikkauksia.
Ylen aamussa vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius huomauttaa, että hallitus on jo aiemminkin leikannut kehitysavusta.
– Sopeutukset tehdään tietysti siksi, koska talouden lukemat tällä hetkellä ovat valitettavalla tasolla, luottoluokitus laskemaan päin ja työllisyyskehityskin toistaiseksi on vaisua.
– Jotain toimia on siis tehtävä, ja itsekin näkisin, että fiksuinta toimet on tehdä siinä päässä, että ne näkyvät mahdollisimman vähän suomalaisten arjessa. Esimerkiksi kehitysavusta suomalaiset ovat valmiita leikkaamaan jo tutkitustikin, koska se ei näy suomalaisten arjessa.
Odotetusti talouden sopeutukset ja leikkaukset toissijaisiin kohteisiin eivät SDP:lle maistuisi. Ylen aamussa niin ikään vieraillut demarikansanedustaja Nasima Razmyar vaati ”oikeudenmukaisuutta” ja moitiskeli muun muassa kehitysapuleikkauksia.
– Nämä kohteet ovat kylmääviä, Razmyar päästeli, ja valitteli myös leikkauksia kunnalliseen hallintoon ja kansalaisjärjestöille.
Vigelius vastasi, että parlamentaarisessa järjestelmässä yllätyksenä ei pitäisi tulla se, että puolueilla on valmiutta esittää omia säästökohteita.
– Kyllä SDP:kin tietää, että sopeutuksia on edessä myös tulevalla hallituskaudella, niitä ei pääse karkuun sanomalla kaikelle ei. Omia säästötavoitteitaan ovat esittäneet kaikki hallituspuolueet. Kuitenkaan pelkästään vastustamalla säästöjä ja verotoimia ei ole mahdollista tasapainottaa Suomen taloutta.
Vigelius huomautti Razmyarille, että hallituksen toimien vastustamisen ohella SDP ei ole kertonut omaa vaihtoehtoaan sopeutuksille.
– SDP:n pitäisi pystyä tarjoamaan myös oma vaihtoehto. Jos jo pelkästään miljardin sopeutuspaketti, joka tässä budjettiehdotuksessa tuo säästöjä, on SDP:lle liian vaikea, niin mitä tapahtuisikaan SDP:n mahdollisesti ollessa pääministeripuolueena. Miten SDP muka tekisi kuuden, tai jopa kymmenen miljardin säästöt seuraavalla hallituskaudella, jos jo yhden miljardin säästöt aiheuttavat tällaista tuskaa, Vigelius kysyi.
Demarien Razmyar myös puhui puuta heinää väittäessään hallituksen muka ”leikanneen ostovoimasta”, vaikka tosiasiassa ostovoima kasvaa.
Keskituloisen palkansaajan ostovoima nousee tänä vuonna 1,9 prosenttia, mikä on euroiksi muutettuna 655 euroa. Myös palkkojen nousu yhdistettynä korkojen laskuun vahvistaa nimenomaan tavallisen palkansaajan taloutta.
Myös Vigelius korjaa omilla somekanavillaan edustajakollegansa Razmyarin virheellisiä Yle-puheita ostovoiman kehityksestä.
Muistutus: ostovoima laski pohjalukemiin Marinin hallituskaudella. Nykyisen hallituksen kauden ostovoima on ollut kasvussa.
— Joakim Vigelius (@joakimvigelius) August 7, 2025
Tämä tieto oli Razmyarille täysin vieras aamun lähetyksissä. pic.twitter.com/puNtW13IVx
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Kansanedustaja Minna Reijonen pitää erittäin järkevänä esitystä, että pakolaiskiintiö Suomessa laitetaan nollaan.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta hyökkäsi voimakkaasti valtiovarainministeri Riikka Purran tänään antamaa budjettiesitystä vastaan. Kansanedustaja Miko Bergbomin mukaan kritiikki sivuuttaa täysin talouden todellisen tilan ja vastuullisen politiikan vaatimukset.

Valtiovarainministeri Riikka Purra antoi tänään budjettiehdotuksensa vuoden 2026 budjetiksi. Valtiovarainministeriö esittää yhteensä miljardin euron lisäleikkauksia vuoteen 2027 mennessä. Sopeutustarve on todellinen, mutta ratkaisevaa on se, mihin toimiin ryhdytään. Kansanedustaja Jari Ronkainen pitää esitettyjä linjauksia tervetulleina ja vastuullisina.

Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi tänään esittävänsä 100 miljoonan euron lisäleikkausta sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin osana ehdotusta valtion 2026 budjetiksi. Uusia sopeutustoimia budjettiehdotuksessa on kaikkiaan noin 0,9 miljardia euroa, mutta vain toissijaisiin kohteisiin. Valtion ydintehtäviin ei kosketa, eikä verotusta kiristetä.

Valtiovarainministeri Riikka Purran ehdotus vuoden 2026 budjetiksi on selkeä ja hyvin perusteltu. Toissijaisista menoista luovutaan, jotta Suomi saadaan taas nousuun. Se on välttämätöntä myös valtion velkakierteen katkaisemiseksi.

Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa pääkohdat ehdotuksestaan valtion budjetiksi vuodelle 2026. Uusia sopeutustoimia on ehdotuksessa ensi vuodelle noin 0,9 miljardia euroa. Veronkorotuksia ei kuitenkaan esitetä, sillä Purran ehdotuksessa kaikki sopeutukset ovat toissijaisiin kohteisiin kohdistuvia menoleikkauksia.

Valtiovarainministerin ehdotus valtion vuoden 2026 budjetiksi hillitsee julkisen talouden velkaantumista hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Tuoreeseen budjettiehdotukseen ei sisälly veronkiristyksiä, vaan sen sijaan ehdotuksessa on mukana toissijaisiin menoihin, kuten esimerkiksi maahanmuuton kuluihin kohdistuvia leikkauksia kaikkiaan 0,9 miljardia euroa.

Valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut ovat jatkuneet Espoossa ja niiden tuloksista kerrotaan tarkemmin vielä tänään illansuussa. Valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi neuvottelujen kulkua lounastauolla.

Valtion vuoden 2026 tulo- ja menoarvion valmistelu on meneillään valtiovarainministeriön sisäisissä budjettineuvotteluissa. Tavoitteena on löytää myös miljardin lisäsäästöt. Neuvotteluja johtava valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi aamulla ennen neuvottelujen alkamista, että vielä löytyy leikattavaa, "jota suomalaisen veronmaksajan ei välttämättä tarvitse lainan takaisinmaksun kautta kustantaa".
Viikon suosituimmat

Työttömyys kurittaa erityisesti suurimpien kaupunkien taloutta. Työttömyyden kasvun taustalla on pitkälti maahanmuutto, sillä liki puolet työttömyyden kasvusta johtuu maahanmuutosta.

Cambridgen yliopiston plagiointikohun keskiössä viime viikkoina ollut 41-vuotias professori Jason Arday on kuollut. Arday löytyi elottomana Etelä-Lontoosta perjantaina iltapäivällä.

Äskettäin Jason Ardayn tapaus nosti tapetille kysymyksen tiedemaailman kyvystä tunnistaa omat harhansa. Britanniassa samaa keskustelua käydään koko tiedepolittiikan laajuudeltauseissa eturivin medioissa. Suomen Akatemiaa muistuttava Britannian julkinen tiederahoituselin myönsi äskettäin lähes miljoona puntaa homopornon kulttuurihistorian tutkimiseen samalla kun Jodrell Bankin kuuluisalta radioteleskooppiverkolta leikattiin rahoitusta.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa valmis perumaan useita Orpon hallituksen talouspäätöksiä. Konkreettisia menoleikkauksia SDP ei ole edelleenkään löytänyt.

Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu on vaatinut näkyvästi avoimuutta politiikan rahoitukseen. Hopsun puolison vastaperustetun yhtiön 290 000 euron sopimus Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa syntyi ilman kilpailutusta eikä näkynyt missään julkisessa vaikuttamisrekisterissä. Torstaina hyvinvointialue perui koko hankinnan.

EU:n kaksi naispääministeriä, Italian kansalliskonservatiivi Giorgia Meloni ja Tanskan sosiaalidemokraatti Mette Frederiksen, julkaisivat maanantaina yhteisen kannanoton hallitsematonta maahanmuuttoa vastaan. Kannanotto ylittää perinteisen oikeisto–vasemmisto-jaon. Suomessa SDP:n varapuheenjohtaja ilmoitti olevansa postaukseen pettynyt.

Jason Ardayn skandaali laajenee. Huomio on siirtymässä entisestä professorista koko Cambridgen yliopiston hallintoon ja myös muihin yliopistoihin. Cambridge tiesi jo vuonna 2023 Ardayn tutkimukseen kohdistuneista vakavista epäilyistä, mutta antoi hänelle silti täyden tukensa. Nyt Cambridgen omat professorit vaativat selvitystä siitä, miten Arday palkattiin, miksi hänestä rakennettiin kansainvälinen DEI-symboli, ja miten yliopisto käsitteli varoituksia hänen tutkimuksensa laadusta ja rehellisyydestä.

Kanadalaisen professori Gad Saadin uusi kirja kuvaa harkitsemattoman empatian tappavia vaikutuksia. Saadin mukaan koko länsimainen sivilisaatio uhkaa tuhoutua, ellei velvollisuudeksi muuttunutta myötätuntoa karaista järjenkäytöllä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen ihmettelee, miksi ne, jotka haluavat elää šaria-lain sääntöjen mukaisesti, tulevat länsimaihin sitä vaatimaan. Seppäsen mukaan islamin oikeusperinne eli šaria sotii monilta osin Suomen perustuslakia, demokratiaa ja sukupuolten yhdenvertaisuutta vastaan. Seppänen muistuttaa uskonnonvapauden tarkoittavan oikeutta harjoittaa omaa uskontoa, ei lupaa rakentaa maahan Suomen lain syrjäyttävää rinnakkaista oikeusjärjestelmää.

Kalevi Sorsa -säätiö moittii tuoreessa raportissaan, etteivät suomalaiset ennustelaitokset osaa ennakoida talouskasvua. Eli väitteen esittää sosiaalidemokraattinen ajatuspaja, jolla ei ole itsellään yhtäkään testattua ennustetta.



Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää