Tekoäly hiipii terveydenhuoltoon – suurin muutos tapahtuu kulisseissa

Kun terveydenhuollon teknologisesta tulevaisuudesta puhutaan, mieleen voi tulla leikkaussalissa kirurgin käsiä jäljittelevä robotti.

Jyväskylässä sijaitsevassa sairaala Novassa sellainen on jo käytössä.

Robottia hyödynnetään tietyissä vatsaelinkirurgian, urologian ja gynekologian leikkauksissa. Vatsaelinkirurgiassa sillä tehdään esimerkiksi osa tyrä-, paksusuoli- ja peräsuolileikkauksista.

– Robotti toimii kirurgin työkaluna. Se ei tee päätöksiä eikä leikkaa itsenäisesti, kertoo sairaala Novan gastrokirurgian ylilääkäri Mika Ukkonen.

Tavoitteena mahdollisimman hyvä ja turvallinen hoito

Ukkosen mukaan kirurgi ohjaa robotin kameraa ja instrumentteja leikkaussalin laidalla sijaitsevalta konsolilta. Suurennettu kolmiulotteinen näkymä ja niveltyvät instrumentit helpottavat työskentelyä ahtaissa anatomisissa tiloissa.

Tavalliseen tähystyskirurgiaan verrattuna instrumenttien kärjet liikkuvat ranteen tavoin. Järjestelmä voi myös suodattaa käsien luonnollista vapinaa ja muuttaa suuren kädenliikkeen potilaan sisällä hyvin pieneksi instrumentin liikkeeksi.

– Kun tähän yhdistetään suurennettu kolmiulotteinen näkymä, kirurgi pystyy työskentelemään tarkasti paikoissa, joissa työskentely perinteisillä tähystysinstrumenteilla voi olla vaikeaa, Ukkonen havainnollistaa.

Hänen mukaansa potilaalle mahdollinen hyöty voi näkyä pienempänä leikkaushaavana, vähäisempänä kipuna ja nopeampana toipumisena. Pieni haava ei kuitenkaan ole leikkauksen varsinainen tavoite.

– Ensisijainen tavoite on aina sairauden mahdollisimman hyvä ja turvallinen hoito. Jos se kuitenkin voidaan samalla tehdä vähemmän elimistöä kuormittavalla tavalla, siitä hyötyvät sekä potilas että yhteiskunta, Ukkonen painottaa.

Avo- ja tähystyskirurgialla on edelleen paikkansa

Robottia ei Novassa käytetä vain siksi, että tekniikka on olemassa. Leikkausten tuloksia ja kustannusvaikuttavuutta seurataan ja käyttöä laajennetaan, jos tekniikasta arvioidaan olevan todellista hyötyä.

– Päällimmäisenä tarkoituksena ei kuitenkaan ole käyttää robottia mahdollisimman paljon, vaan erityisesti niissä toimenpiteissä ja niillä potilailla, joissa tekniikasta saadaan todellista lisähyötyä, Ukkonen linjaa.

Avo- ja tähystyskirurgialla on edelleen paikkansa. Sopivin menetelmä ratkaistaan potilaan ja toimenpiteen mukaan.

– Olennaista on valita kullekin potilaalle ja kuhunkin toimenpiteeseen tarkoituksenmukaisin menetelmä, Ukkonen sanoo.

Kirurgi valitsee menetelmän

Vaikka kirurgin työvälineet kehittyvät, päätöksenteko ei siirry koneelle.

– Robotti ei kuitenkaan ajattele kirurgin puolesta. Anatomian tunnistaminen, päätöksenteko ja leikkauksen suorittaminen ovat edelleen kirurgin vastuulla, Ukkonen korostaa.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman näkee saman periaatteen koskevan myös tekoälyn laajempaa käyttöä terveydenhuollossa.

– Robotiikassa kiinnostavaa on juuri se, että teknologia ei korvaa kirurgia vaan antaa ammattilaiselle uusia välineitä tehdä työnsä paremmin. Sama periaate pätee laajemmin tekoälyyn: tavoitteena ei ole siirtää vastuuta koneelle, vaan vapauttaa ammattilaisen aikaa siihen, missä ihmisen osaamista tarvitaan eniten, Rydman sanoo.

Näkyvä robotti on vasta kehityksen pintaraapaisu

Robottikirurgia on konkreettinen esimerkki terveydenhuollon teknologisesta muutoksesta. Se ei kuitenkaan ole välttämättä muutoksista merkittävin.

Suurin osa tekoälyn käytöstä tapahtuu potilaan silmien ulottumattomissa, arvioi sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Jukka Lähesmaa.

– Tekoälyn hyödyntäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa on lisääntynyt merkittävästi generatiivisen tekoälyn kehityksen myötä, Lähesmaa toteaa.

Hyvinvointialueilla on käytössä tai kehitteillä yli 300 tekoälyratkaisua. Niitä käytetään muun muassa tiedon kokoamiseen, riskien tunnistamiseen ja ammattilaisten työn tukemiseen.

– Tekoäly tulee työvälineeksi, joka kokoaa työssä tarvittavia laajoja tietoaineistoja, auttaa havaitsemaan ja ennustaa riskitekijöitä sekä tukee ammattilaista diagnoosien tekemisessä, Lähesmaa kuvailee.

Rydmanin mukaan robottikirurgia on vain näkyvin osa muutosta. Suurempi taloudellinen vaikutus voi syntyä tehtävistä, joita potilas ei koskaan näe.

– Suurin hyöty voi tulla aivan tavallisista työvaiheista, kuten kirjaamisesta ja tiedon käsittelystä. Jos tekoäly pystyy vähentämään niihin kuluvaa aikaa merkittävästi, ammattilaisille vapautuu enemmän aikaa varsinaiseen potilas- ja asiakastyöhön, Rydman sanoo.

Fyysisiä robotteja nähdään vielä vähän

Jos tekoäly on jo osa terveydenhuollon arkea, fyysisten robottien käyttö on selvästi rajatumpaa.

– Käytössä on lähinnä ohjelmistorobotiikkaa. Fyysisten robottien hyödyntämismahdollisuudet ovat vielä suhteellisen rajalliset, Lähesmaa kertoo.

Tilanne voi kuitenkin muuttua lähivuosina.

– Fyysiset robotit tulevat mahdollisesti lähivuosina yleistymään tapauskohtaisissa tarpeissa. Esimerkiksi siivoukseen ja logistiikkaan liittyvät robotit sekä henkilöiden liikkumista tukevat robotit, hän ennakoi.

Pelkkä teknologia ei säästä rahaa

Tekoälyyn ja robotiikkaan kohdistuu paljon odotuksia. Teknologian toivotaan helpottavan henkilöstöpulaa ja hillitsevän terveydenhuollon kustannuksia.

Lähesmaa muistuttaa, että säästöjä ei synny automaattisesti uuden järjestelmän käyttöönotosta.

– Mikäli niiden avulla pystytään aidosti muuttamaan ja automatisoimaan nykyistä toimintaa, hyötyjä on myös mahdollista saavuttaa, hän arvioi.

Yksittäisistä ratkaisuista on jo saatu näyttöä. Lähesmaa mainitsee esimerkiksi kotien lääkejakeluautomaatit ja tekoälyavusteisen tulkkauksen.

– Toiminnan kehittämisessä on epäonnistuttu, mikäli kokonaiskustannukset halutun tuloksen saavuttamiseksi kasvavat, Lähesmaa huomauttaa.

Lainsäädäntö joutuu pysymään kehityksen perässä

Tekoälyn käyttö terveydenhuollossa nostaa esiin myös kysymyksen vastuusta. Kun tekoäly tukee diagnostiikkaa tai hoitopäätöksiä, on varmistettava, että järjestelmä toimii luotettavasti.

– Diagnostiikkaa ja hoitopäätöksiä tukevat tekoälyratkaisut ovat aina lääkinnällisiä laitteita, joille vaaditaan tiukan laadunvarmistusprosessin mukainen hyväksyntä. Ainakin toistaiseksi tekoälyratkaisut vain tukevat sote-ammattilaisten päätöksiä, joten vastuun kantaa ammattihenkilö, Lähesmaa muistuttaa.

Teknologian nopea kehitys vaatii Lähesmaan mukaan lainsäädännön tarkentamista, sillä yksi vaikeimmista kysymyksistä on se, kuinka paljon päätösvaltaa tekoälylle ollaan valmiita antamaan.

– Jatkossa joudutaan erityisesti miettimään, kuinka paljon ja itsenäisesti tekoälyä ollaan valmiita hyödyntämään tilanteissa, joissa sen tuottama tulos ja hyöty on merkittävästi ihmisten päättelykykyä parempi, Lähesmaa pohtii.

Samalla pitää myös ratkaista, millä ehdoilla se saa käyttää arkaluonteisia sosiaali- ja terveystietoja.

Tavoite on vapauttaa aikaa ihmiselle

Lähesmaan visiossa tulevaisuuden terveydenhuollossa koneet auttavat kansalaisia seuraamaan omaa terveyttään.

– Tekoäly voi auttaa ihmisiä huolehtimaan omasta terveydestään neuvonnalla ja yksinkertaisissa hoitotilanteissa, Lähesmaa kertoo.

Ammattilaisten työssä sen arvo voi olla ennen kaikkea siinä, että kone käsittelee tiedon ja ihminen käyttää sen perusteella harkintaansa.

– Sote-ammattilaisia tekoäly tukee tiedon yhteenvedoissa, diagnoosien tekemisessä sekä hoidon suunnittelussa, Lähesmaa summaa.