
Kolumni: Tekoäly tekee meistä tyhmiä
Tekoäly ei ole ongelma. Ongelma on se, että yhä useampi ulkoistaa ajattelun sille, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Sairaaloissa robotit tekevät jo osan vaativasta työstä. Vielä suurempi teknologinen muutos tapahtuu kuitenkin potilaan katseilta piilossa: tietojärjestelmissä, joissa tekoäly kokoaa tietoa, etsii riskejä ja auttaa ammattilaisia päätöksenteossa.
Kun terveydenhuollon teknologisesta tulevaisuudesta puhutaan, mieleen voi tulla leikkaussalissa kirurgin käsiä jäljittelevä robotti.
Jyväskylässä sijaitsevassa sairaala Novassa sellainen on jo käytössä.
Robottia hyödynnetään tietyissä vatsaelinkirurgian, urologian ja gynekologian leikkauksissa. Vatsaelinkirurgiassa sillä tehdään esimerkiksi osa tyrä-, paksusuoli- ja peräsuolileikkauksista.
– Robotti toimii kirurgin työkaluna. Se ei tee päätöksiä eikä leikkaa itsenäisesti, kertoo sairaala Novan gastrokirurgian ylilääkäri Mika Ukkonen.
Ukkosen mukaan kirurgi ohjaa robotin kameraa ja instrumentteja leikkaussalin laidalla sijaitsevalta konsolilta. Suurennettu kolmiulotteinen näkymä ja niveltyvät instrumentit helpottavat työskentelyä ahtaissa anatomisissa tiloissa.
Tavalliseen tähystyskirurgiaan verrattuna instrumenttien kärjet liikkuvat ranteen tavoin. Järjestelmä voi myös suodattaa käsien luonnollista vapinaa ja muuttaa suuren kädenliikkeen potilaan sisällä hyvin pieneksi instrumentin liikkeeksi.
– Kun tähän yhdistetään suurennettu kolmiulotteinen näkymä, kirurgi pystyy työskentelemään tarkasti paikoissa, joissa työskentely perinteisillä tähystysinstrumenteilla voi olla vaikeaa, Ukkonen havainnollistaa.
Hänen mukaansa potilaalle mahdollinen hyöty voi näkyä pienempänä leikkaushaavana, vähäisempänä kipuna ja nopeampana toipumisena. Pieni haava ei kuitenkaan ole leikkauksen varsinainen tavoite.
– Ensisijainen tavoite on aina sairauden mahdollisimman hyvä ja turvallinen hoito. Jos se kuitenkin voidaan samalla tehdä vähemmän elimistöä kuormittavalla tavalla, siitä hyötyvät sekä potilas että yhteiskunta, Ukkonen painottaa.
Robottia ei Novassa käytetä vain siksi, että tekniikka on olemassa. Leikkausten tuloksia ja kustannusvaikuttavuutta seurataan ja käyttöä laajennetaan, jos tekniikasta arvioidaan olevan todellista hyötyä.
– Päällimmäisenä tarkoituksena ei kuitenkaan ole käyttää robottia mahdollisimman paljon, vaan erityisesti niissä toimenpiteissä ja niillä potilailla, joissa tekniikasta saadaan todellista lisähyötyä, Ukkonen linjaa.
Avo- ja tähystyskirurgialla on edelleen paikkansa. Sopivin menetelmä ratkaistaan potilaan ja toimenpiteen mukaan.
– Olennaista on valita kullekin potilaalle ja kuhunkin toimenpiteeseen tarkoituksenmukaisin menetelmä, Ukkonen sanoo.
Vaikka kirurgin työvälineet kehittyvät, päätöksenteko ei siirry koneelle.
– Robotti ei kuitenkaan ajattele kirurgin puolesta. Anatomian tunnistaminen, päätöksenteko ja leikkauksen suorittaminen ovat edelleen kirurgin vastuulla, Ukkonen korostaa.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman näkee saman periaatteen koskevan myös tekoälyn laajempaa käyttöä terveydenhuollossa.
– Robotiikassa kiinnostavaa on juuri se, että teknologia ei korvaa kirurgia vaan antaa ammattilaiselle uusia välineitä tehdä työnsä paremmin. Sama periaate pätee laajemmin tekoälyyn: tavoitteena ei ole siirtää vastuuta koneelle, vaan vapauttaa ammattilaisen aikaa siihen, missä ihmisen osaamista tarvitaan eniten, Rydman sanoo.
Robottikirurgia on konkreettinen esimerkki terveydenhuollon teknologisesta muutoksesta. Se ei kuitenkaan ole välttämättä muutoksista merkittävin.
Suurin osa tekoälyn käytöstä tapahtuu potilaan silmien ulottumattomissa, arvioi sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Jukka Lähesmaa.
– Tekoälyn hyödyntäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa on lisääntynyt merkittävästi generatiivisen tekoälyn kehityksen myötä, Lähesmaa toteaa.
Hyvinvointialueilla on käytössä tai kehitteillä yli 300 tekoälyratkaisua. Niitä käytetään muun muassa tiedon kokoamiseen, riskien tunnistamiseen ja ammattilaisten työn tukemiseen.
– Tekoäly tulee työvälineeksi, joka kokoaa työssä tarvittavia laajoja tietoaineistoja, auttaa havaitsemaan ja ennustaa riskitekijöitä sekä tukee ammattilaista diagnoosien tekemisessä, Lähesmaa kuvailee.
Rydmanin mukaan robottikirurgia on vain näkyvin osa muutosta. Suurempi taloudellinen vaikutus voi syntyä tehtävistä, joita potilas ei koskaan näe.
– Suurin hyöty voi tulla aivan tavallisista työvaiheista, kuten kirjaamisesta ja tiedon käsittelystä. Jos tekoäly pystyy vähentämään niihin kuluvaa aikaa merkittävästi, ammattilaisille vapautuu enemmän aikaa varsinaiseen potilas- ja asiakastyöhön, Rydman sanoo.
Jos tekoäly on jo osa terveydenhuollon arkea, fyysisten robottien käyttö on selvästi rajatumpaa.
– Käytössä on lähinnä ohjelmistorobotiikkaa. Fyysisten robottien hyödyntämismahdollisuudet ovat vielä suhteellisen rajalliset, Lähesmaa kertoo.
Tilanne voi kuitenkin muuttua lähivuosina.
– Fyysiset robotit tulevat mahdollisesti lähivuosina yleistymään tapauskohtaisissa tarpeissa. Esimerkiksi siivoukseen ja logistiikkaan liittyvät robotit sekä henkilöiden liikkumista tukevat robotit, hän ennakoi.
Tekoälyyn ja robotiikkaan kohdistuu paljon odotuksia. Teknologian toivotaan helpottavan henkilöstöpulaa ja hillitsevän terveydenhuollon kustannuksia.
Lähesmaa muistuttaa, että säästöjä ei synny automaattisesti uuden järjestelmän käyttöönotosta.
– Mikäli niiden avulla pystytään aidosti muuttamaan ja automatisoimaan nykyistä toimintaa, hyötyjä on myös mahdollista saavuttaa, hän arvioi.
Yksittäisistä ratkaisuista on jo saatu näyttöä. Lähesmaa mainitsee esimerkiksi kotien lääkejakeluautomaatit ja tekoälyavusteisen tulkkauksen.
– Toiminnan kehittämisessä on epäonnistuttu, mikäli kokonaiskustannukset halutun tuloksen saavuttamiseksi kasvavat, Lähesmaa huomauttaa.
Tekoälyn käyttö terveydenhuollossa nostaa esiin myös kysymyksen vastuusta. Kun tekoäly tukee diagnostiikkaa tai hoitopäätöksiä, on varmistettava, että järjestelmä toimii luotettavasti.
– Diagnostiikkaa ja hoitopäätöksiä tukevat tekoälyratkaisut ovat aina lääkinnällisiä laitteita, joille vaaditaan tiukan laadunvarmistusprosessin mukainen hyväksyntä. Ainakin toistaiseksi tekoälyratkaisut vain tukevat sote-ammattilaisten päätöksiä, joten vastuun kantaa ammattihenkilö, Lähesmaa muistuttaa.
Teknologian nopea kehitys vaatii Lähesmaan mukaan lainsäädännön tarkentamista, sillä yksi vaikeimmista kysymyksistä on se, kuinka paljon päätösvaltaa tekoälylle ollaan valmiita antamaan.
– Jatkossa joudutaan erityisesti miettimään, kuinka paljon ja itsenäisesti tekoälyä ollaan valmiita hyödyntämään tilanteissa, joissa sen tuottama tulos ja hyöty on merkittävästi ihmisten päättelykykyä parempi, Lähesmaa pohtii.
Samalla pitää myös ratkaista, millä ehdoilla se saa käyttää arkaluonteisia sosiaali- ja terveystietoja.
Lähesmaan visiossa tulevaisuuden terveydenhuollossa koneet auttavat kansalaisia seuraamaan omaa terveyttään.
– Tekoäly voi auttaa ihmisiä huolehtimaan omasta terveydestään neuvonnalla ja yksinkertaisissa hoitotilanteissa, Lähesmaa kertoo.
Ammattilaisten työssä sen arvo voi olla ennen kaikkea siinä, että kone käsittelee tiedon ja ihminen käyttää sen perusteella harkintaansa.
– Sote-ammattilaisia tekoäly tukee tiedon yhteenvedoissa, diagnoosien tekemisessä sekä hoidon suunnittelussa, Lähesmaa summaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Tekoäly ei ole ongelma. Ongelma on se, että yhä useampi ulkoistaa ajattelun sille, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Kansanedustaja Nieminen korosti Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen kesäistunnossa Strasbourgissa sekä tekoälyn vastuullisen kehittämisen että ruokaturvan merkitystä Euroopan turvallisuuden ja vakauden kannalta.

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous keskusteli torstaina tekoälyn vaikutuksista tekijänoikeuksiin, luoviin aloihin ja demokratiaan Euroopassa. Teknologinen kehitys vaikuttaa syvästi mediakenttään.

Venäläinen Pravda-verkosto pumppaa satoja tuhansia valeuutisia kuukausittain hämmentämään brittejä, mannereurooppalaisia sekä yhä useammin myös pohjoismaiden kansalaisia. Median erikoisoperaatio saastuttaa siinä samalla tekoälychatbotteja Kremlille myönteisillä viesteillä. Myös selvällä suomen kielellä.

Ruotsin Försäksingskassanin ja Suomen Kelan käsissä paljon puhutusta tekoälystä (AI) tuli kuuma peruna. Algoritmi ohjasi epäilyt tukien väärinkäytöstä potentiaalisimpiin ihmisryhmiin. Tuloksissa olikin sitten kyse, kuinka ollakaan, syrjinnästä sukupuolen, etnisyyden, tulotason ja koulutustason perusteella.
Viikon suosituimmat

Ruotsin vasemmistopuolueen kansanedustaja Mohamed Alin ympärillä vellova skandaali jatkaa paisumista. Epäillyn vaalivilpin, ulosottovelkojen ja maksamattomien elatusmaksujen jälkeen hänen ansioluettelostaan on paljastunut roppakaupalla virheellisiä tietoja. Nyt myös vasemmiston omat jäsenet syyttävät puoluejohtoa ideologiansa hylkäämisestä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Diakoni arvostelee kovin sanoin Sumud-verkoston toimintaa siitä, että se pyrki vaikuttamaan seurakuntavaaliehdokkaisiin kehottamalla heitä allekirjoittamaan vaalilupauksen, jossa boikotoidaan israelilaisia tuotteita.

Greta Thunbergin yllättävä haastatteluhekotus on saanut ilmastoliikkeen totiset toverit tuohduksiin. Jokapaikan aktivisti nimittäin purskahti nauruun kuultuaan, että hänen käynnistämänsä Fridays for Future -liike järjestää edelleen mielenosoituksia Saksassa.

Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Maahanmuuttoviraston ja keskusrikospoliisin seulonnassa löytyi vakavaa rikostaustaa noin tuhannelta Suomesta turvapaikan tai toissijaista suojelua saaneelta henkilöltä. Suurimmat ryhmät ovat irakilaiset, afgaanit ja syyrialaiset. Oikeusministeri Leena Meri vaatii rikoksiin syyllistyneiden karkottamista maasta ja pitää tulosta järkyttävänä.

Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt perustuslain muutoksen, joka mahdollistaa Ruotsin kansalaisuuden peruuttamisen, jos se on hankittu väärin tiedoin tai kaksoiskansalainen on syyllistynyt vakavaan rikokseen. Perustuslain muutos on hyväksytty, mutta toimeenpano riippuu seuraavan hallituksen lakiehdotuksista. Vasemmistopuolue ja vihreät vastustivat muutosta.

Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää