Kuntakenttä on murroksessa. Väestö ikääntyy ja vähenee suuressa osaa kotimaatamme, talous on tiukilla ja henkilöstön saatavuuteen liittyy haasteita. Samaan aikaan tekoäly ja automaatio kehittyvät nopeasti. Nyt pitää uskaltaa kysyä, mitä voidaan tehdä uudella tavalla ja missä ihmisen työpanosta todella tarvitaan, Jaana Strandman sanoo.
Humppilassa kunta on uudistanut organisaatiotaan lakkauttamalla hallintojohtajan ja teknisen johtajan virat sekä yhdistämällä toimintoja. Ratkaisu kuvastaa Strandmanin mukaan sitä, että pienten kuntien on etsittävä uusia tapoja järjestää hallinto ja palvelut.
– Kaikkea entistä ei voida ylläpitää vain siksi, että niin on aina tehty. Pienessä kunnassa jokainen hallinnollinen tehtävä on suhteutettava kunnan kokoon, tarpeisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin. Kannustan kuntia löytämään uusia ratkaisuja myös yhteistyössä esimerkiksi kuntarajat ylittävän kouluverkon, yhteisen opetustarjonnan, koulukuljetusten koordinoinnin ja opiskeluhuollon sekä hallinnon suhteen.
Teknologia vapauttamaan ihmiset ihmistyöhön
Strandman nostaa saman muutoksen esiin hyvinvointialueilla. Ajanvarauksissa, tiedonhaussa, kirjaamisessa, dokumentoinnissa ja muissa rutiineissa voidaan hyödyntää automaatiota ja tekoälyä. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä on lakiesitys teknologian hyödyntämisestä sosiaali- ja terveystoimessa muun muassa etäyhteyksiin.
– Teknologian tarkoitus ei ole korvata lääkäriä, hoitajaa tai muuta ammattilaista. Sen tehtävä on vähentää hallinnollista työtä, jotta ammattilaisille jää enemmän aikaa potilaiden ja asiakkaiden kohtaamiseen. Samalla on tärkeää huomioida, että digipalveluiden ja tekoälyn käytössä tulee huomioida esimerkiksi ikäihmiset, joille tekniset haasteet voivat olla ylivoimaisia.
Myös henkilöstön osaamista on tarkasteltava uudesta näkökulmasta. Kun osa tehtävistä automatisoituu, työntekijöitä voidaan kouluttaa uusiin tehtäviin sen sijaan, että jokaiseen muuttuvaan tarpeeseen haetaan lisää työvoimaa.
Ensin suomalainen työvoima
Strandmanin mukaan tekoäly muuttaa myös keskustelua työperäisestä maahanmuutosta.
– Suomessa on liian usein lähdetty siitä, että työvoiman saatavuuden ongelma ratkaistaan tuomalla lisää työvoimaa ulkomailta. Ensin pitää hyödyntää Suomessa oleva työvoima, parantaa osaamista ja ottaa teknologian tuottavuushyödyt käyttöön. Oppilaitostemme on järjestettävä koulutusta Suomen tulevaisuuden työvoimatarpeita huomioiden ja erityisesti myös alueellisesti. Tällä hetkellä eri puolilla maatamme osaaminen ja työllisyys ovat erilaisia.
– Jos automaatio vähentää työvoiman tarvetta joissakin tehtävissä, ei ole järkevää samanaikaisesti lisätä työvoimaa ilman todellista tarveharkintaa. Työperäisen maahanmuuton pitää perustua todelliseen, ennakoituun ja pitkäaikaiseen työvoimatarpeeseen.
Strandman korostaa, ettei teknologia poista kaikkea työvoiman tarvetta.
– Ikääntyvässä Suomessa tarvitaan edelleen ihmisiä hoivaan, terveydenhuoltoon, opetukseen ja moniin muihin tehtäviin. Kysymys on siitä, miten käytämme rajallisen työvoiman mahdollisimman järkevästi.
Tekoälyllä älytekoja
Strandmanin mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden pitäisi käydä järjestelmällisesti läpi tehtävänsä sekä toimintakulttuurinsa:
– Mitä voidaan automatisoida? Mitä voidaan yhdistää? Mitä voidaan tehdä nykyistä kevyemmin? Ja ennen kaikkea: mistä voidaan luopua?
– Tekoälyllä älytekoja tarkoittaa minulle vähemmän hallintoa, sujuvampia palveluja ja veronmaksajan rahan tehokkaampaa käyttöä. Ihmisen työaika pitää käyttää siellä, missä tarvitaan ihmistä.