Kokoomus on tänään julkaissut Jarrua velalle -ohjelman, joka sisältää kokoomuksen ratkaisut julkisen talouden vahvistamiseksi seuraavalla vaalikaudella. Listan mukaisesti ensi kauden sopeutuksen kokonaismääräksi kokoomuksen mallissa tulisi kahdeksan miljardia.
Kokoomus on mukana niin sanotussa velkajarrussa, eli Suomen eduskuntapuolueiden vuonna 2025 yhdessä sopimassa mekanismissa, jolla pyritään taittamaan julkisen velan kasvua pitkällä aikavälillä. Sopimukseen sitoutuivat vuosi sitten kaikki eduskuntapuolueet paitsi vasemmistoliitto.
Kokoomuksen vaihtoehdossa koko ensi vaalikauden velkajarrusopeutus tehtäisiin yksinomaan leikkauksilla julkiseen talouteen, eikä veroja korotettaisi.
Ohjelma jakaa suorat säästöt seitsemään kokonaisuuteen: indeksisidonnaisten menojen kasvun hillitsemiseen (1,5 miljardia euroa), valtionhallinnon uudistamiseen (0,7 mrd.), sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen (2,0 mrd.), sosiaaliturvan uudistamiseen (0,5 mrd.), eläkejärjestelmän uudistamiseen (2,0 mrd.), elinkeinotukien karsimiseen (0,6 mrd.) sekä muiden menojen priorisointiin (1,7 mrd.).
Höttöäkin mukana
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä katsoo, että periaatteessa kokoomuksen kirjaamat summat ovat suuruusluokassaan sillä tasolla, mitä voidaan ajatella ensi kaudella vaadittavien minimisopeutusten olevan.
Ryhmyri Mäkelä kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että eläkkeistä esitetään yhdessä kaudessa eli 4 vuodessa 2 miljardin suoria siirtoja julkiseen talouteen juurikaan kertomatta miten tämä käytännössä tapahtuu.
– Tämä asettaa suuruusluokan realistisuuden erittäin kyseenalaiseksi, koska esimerkiksi tällä kaudella tehdyt eläkejärjestelmän sopeutukset tuottavat vasta kymmenien vuosien päähän laskennallisen miljardin säästön. Mistä nyt muka 2 miljardia hetkessä, Mäkelä kysyy.
Kokoomuksen säästöistä siis suuri osa, 1500 miljoonaa, rakentuu indeksien jäädytyksestä.
– Mukana on toki kannatettavia eriä kuten Ylen indeksi, mutta suurelta osin kyse on pikavoiton hakemisesta joidenkin ihmisten ostovoiman kurjistamisen kustannuksella, eikä pysyvästä säästökeinoista tai oikeasta rakennemuutoksesta. Näin helposti jopa kolmannes heidän listastaan on varsin höttöisellä pohjalla, Mäkelä sanoo.
Löytyykö tahtoa peruuttaa ilmastouskonnosta
Kahden miljardin säästöt – kokoomuksen kielenkäytössä uudistukset – sotesta saavat Mäkelän mietteliääksi.
– Kokoomus on siis edelleen voimakkaasti säästämässä sotesta ja sosiaaliturvasta. Kuitenkin jo tällä kaudella on nähty, että sosiaaliturvan leikkaaminen johtaa viime kädessä toimentulotukimenojen kasvuun. On vaikea ajatella, että enää oleellisesti lisää voitaisiin leikata niin että säästö olisi todellinen.
Eräiltä osin kokoomuksen paketti jättää äänestäjille ilmaan kysymyksiä siitä, mihin kokoomuksen tahtotila kohdistuu. Kerrottujen leikkausten painopiste tai sävy on erilainen kuin perussuomalaisilla.
– Vaikka kokoomus onkin sisällyttänyt joitakin pieniä eriä – kuten kehitysavun ja Yleisradion toiminnan kaltaisia säästöjä, erona perussuomalaisten linjaan on se ettei tällaisia menoja tai muita vastaavia valtion ydintoiminnan kannalta toissijaisia menoja tai ulkomaille meneviä tulonsiirtoja ole selvästikään halua leikata.
– Toinen kokonaan poissaolollaan loistava meille keskeinen asia on ilmastouskonnosta peruuttaminen. He eivät esitä keinoja ilmastotoimien aiheuttamien kustannusten ja ostovoiman laskun torjuntaan. Edelleen kiilusilmäinen ilmastopolitiikka jopa suomalaisten perusturvan ja terveydenhoidon kustannuksella on kokoomuksen linja, Mäkelä sanoo.
Yhteistyölle mahdollisuus, joustoa tarvitaan
Mäkelän mukaan ”sinänsä hyvää” kokoomuksen ohjelmassa on työn ja yrittämisen verojen korottamattomuus.
– Paitsi todennäköisesti eläkeläisten veroja he korottaisivat voidakseen toteuttaa alkuunkaan eläkesäästöjen lupaustaan. Perussuomalaisten mielestä veroja voisi myös korottaa esimerkiksi tuulivoiman, datakeskusten ja kaivosten osalta, mutta tähän ei suurpääoman asialla oleva kokoomus ole valmis.
Verojen korotuspaineen poissaolon vuoksi Mäkelä kuitenkin näkee perussuomalaisten ja kokoomuksen yhteistyölle mahdollisuuksia jatkossakin.
– Kun kuitenkin (kokoomuksen) peruslähtökohtana on halu toteuttaa velkajarrun suuruusluokassa olevat säästöt ilman ainakaan valtavaa verojen korottelua. Siksi näkisin ettei neuvottelutulokseen pääseminen ole ainakaan lähtökohtaisesti mahdotonta. Paljon joustoja joutuu kokoomus kuitenkin tekemään, jos se minusta on kiinni.