LEHTIKUVA/ARKISTO
Valtion ydintehtävät ja turvallisuus ajavat säästöjen edelle, kun taas kotouttamisesta leikataan rajusti. Tämä oli sisäministeri Mari Rantasen keskeinen viesti, kun hän esitteli eduskunnalle hallinnonalansa ensi vuoden talousarvioesitystä.
Sisäministeri Mari Rantasen mukaan julkisen talouden tasapainottaminen vaatii kovia ratkaisuja, mutta arjen turvasta vastaavista viranomaisista ei tingitä.
Rantanen esitteli hallinnonalansa ensi vuoden budjettia eduskunnalle keskiviikkona.
– Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa valtion menot on laitettava tärkeysjärjestykseen. Turvallisuus on valtion keskeinen perustehtävä, ja vuoden 2027 talousarvioesityksessä siitä pidetään kiinni, Rantanen paalutti napakasti.
Sisäministeriön määrärahoiksi ehdotetaan ensi vuodelle yhteensä 2,2 miljardia euroa, mikä tarkoittaa noin 108 miljoonan euron lisäystä kuluvaan vuoteen verrattuna.
Lisäpanostuksia selittää Suomen muuttunut turvallisuusympäristö, jossa rajaturvallisuuteen, hybridiuhkiin, järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja yhteiskunnan kriisinkestävyyteen kohdistuvat vaatimukset ovat kasvaneet.
Rantasen mukaan kenttätyössä toimivien poliisien ja rajavartijoiden määrää ei leikata, ja myös Suojelupoliisin toimintaedellytykset turvataan. Erityisesti poliisin resurssit vahvistuvat kuluvan vaalikauden tavoitteiden mukaisesti.
– Poliisin toimintakyvystä pidetään kiinni. Poliisille ehdotetaan hallitusohjelman ja kehyspäätösten mukaista 17,5 miljoonan euron lisäystä, jolla jatketaan poliisitehtävissä toimivien määrän nostamista kohti 8 000 henkilön tasoa vaalikauden loppuun mennessä, Rantanen selvitti.
Toinen tärkeä panostus kohdistuu maasta poistamisten vahvistamiseen, johon osoitetaan kaksi miljoonaa euroa. Määrärahalla tehostetaan erityisesti rikosperusteisia karkotuksia.
– Maahanmuuttopolitiikan uskottavuus edellyttää, että lainvoimaiset maastapoistamispäätökset myös pannaan tehokkaasti täytäntöön, ministeri sanoi.
Kotoutumisen ja kansainvälisen osaamisen määrärahoihin ehdotetaan ensi vuodelle runsaat 189 miljoonaa euroa, mikä on peräti 162 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna.
Menojen merkittävää alenemista selittävät tilapäisen suojelun piirissä olevien henkilömäärän pieneneminen, laskennallisten korvausten maksuaikojen lyhentäminen ja korvaustasojen leikkaukset.
– Tässä kokonaisuudessa puolestaan näkyvät hyvin selvästi hallituksen tekemät säästöpäätökset ja julkisen talouden sopeuttaminen, Rantanen tiivisti eduskunnalle.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Pitkään kestäneet oikeusprosessit ja rikoksen uhrin asema saavat kaivattua helpotusta. Oikeusministeri Leena Meri esittää hallinnonalalleen ensi vuodelle noin 1,3 miljardin euron budjettia. Kasvua tämän vuoden varsinaiseen talousarvioon on noin 43 miljoonaa euroa, jos laskelmasta jätetään pois vuosittain vaihtelevat vaalimenot.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela vaatii uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen keventämistä polttoaineiden hintapaineen helpottamiseksi. Jakeluvelvoitteen alentaminen on hänen mukaansa nykytilanteessa veronalennuksia tehokkaampi tapa painaa erityisesti dieselin pumppuhintaa alas.
Vieraskielisille maksettavien sosiaalitukien voimakas kasvu huolestuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpäätä. Hän nosti eduskunnan budjettikeskustelussa esiin Kelan tilastot, joiden mukaan vieraskieliset saavat jo yli 40 prosenttia perustoimeentulotuesta.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman torjuu opposition kritiikin järjestöjen valtionapuleikkauksista. Rydmanin mukaan leikkaukset kohdistuvat hallintoon ja päällekkäisyyksiin, ei ihmisten parissa tehtävään ruohonjuuritason työhön.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kuvasi Suurella veropäivällä ensi kevään eduskuntavaaleja Suomen vedenjakajaksi. Hän asetti vastakkain hallituksen innovatiivisen reformilinjan ja opposition pelokkaan, menneisyyteen katsovan jakopolitiikan.
Eduskunnan budjettikeskustelusta muodostui odotetusti kiivas sanasota. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä syytti SDP:tä ja vihreitä pelkästä valituksesta sekä vaati hallitusta luopumaan etupainotteisista ilmastotoimista taloudellisten realiteettien nimissä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen piti jämäkän puheenvuoron eduskunnan budjettikeskustelussa. Antikainen muistutti vasemmisto-oppositiota siitä, että hallituksen vastuullinen talouspolitikka kantaa nyt hedelmää, vaikka SDP yrittää vähätellä saavutettuja tuloksia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius avasi eduskunnan budjettikeskustelun rajulla hyökkäyksellä oppositiota ja Sanna Marinin hallituksen perintöä vastaan. Vigelius puolusti hallituksen verokevennyksiä ja tiukkaa kulukuria sekä tyrmäsi opposition vaihtoehdot pelkkänä rahareikänä ja talouskasvun jarruna.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan mukaan Suomessa syntyneiden työttömyysaste on nyt 7,8 prosenttia eli käytännössä samalla tasolla kuin viisi vuotta sitten. Ulkomailla syntyneiden työttömyysaste on sen sijaan 19,3 prosenttia. Peräti 45 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy ulkomailla syntyneillä. Perussuomalaisten kansanedustaja, eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnilan mukaan luvut asettavat viime vuosien työttömyyskehityksen aivan toiseen valoon.
Eduskunta käsitteli tiistain lähetekeskustelussa hallituksen esitystä valtion talousarvioksi vuodelle 2027. Perussuomalaisten kansanedustaja ja toinen varapuheenjohtaja Joakim Vigelius lainasi perussuomalaisten ryhmäpuheessa kansalliskirjailija Aleksis Kiven aatosta, verraten sitä opposition ilmapiiriin.
Viikon suosituimmat
Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisojärjestöille jakamat tuet paljastavat yli kymmenen vuotta kestäneen rakenteellisen epäsuhdan, jolla pönkitetään vanhojen valtapuolueiden asemaa Suomessa.
Ruotsin valtiopäivävaaleissa on paljastunut vasemmistopuolueen mahdollinen vaalivilppi. Taalainmaalla voidaan siten joutua uusiin vaaleihin. Vaalipiirissä on 224 000 äänioikeutettua, joten valtakunnallinen tiukka vaalituloskin voi mennä uusiksi.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne lupaa taksialalle kauan kaivattua kunnianpalautusta. Pahamaineinen Bernerin taksiuudistus romutti arvostetun toimialan, mutta nyt sen tilalle tulee tiukempi koulutus, valvonta ja vihreät rekisterikilvet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasta (kok.) jatkamaan ulkomaalaisten sosiaaliturvan ehtojen kiristämistä. Antikainen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaaliturvaministerin vastattavaksi.
AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä. Molemmat saivat ennakkotuloksen perusteella huomattavasti enemmän ääniä kuin edellisvaaleissa. Liittokansleripuolueelle CDU:lle tuli kummassakin vaalissa historiallinen tappio.
Iltalehti kertoo Kelan tuoreiden tilastojen perusteella hurjia tietoja perustoimeentulon saajista. Vieraskielisten osuus tuensaajista on noussut 37,6 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla yliedustus on vielä selvästi voimakkaampaa: Espoossa ja Vantaalla yli 60 prosenttia tuensaajista on vieraskielisiä, vaikka heidän osuutensa väestöstä on alle 30 prosenttia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra moittii Oulun seudun lehteä Kalevaa valheellisista väitteistä perussuomalaisten vaalilupauksista. Purra sanoo, että lehti toistaa keskustan levittämää tarinaa euron bensasta, jota perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet.
Sosiaalisessa mediassa nousi myrsky, kun demareihin kytköksissä olevan Kansan Sivistysrahaston toimitusjohtaja nouti 92-vuotiaan Kaino Nurmisen sairaalan geriatriselta osastolta pankkiin lahjoittamaan säätiölle 100 000 euroa. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen paheksuu sitä, että kuka tahansa pystyy noutamaan ikäihmisen sairaalasta pankkiin tekemään mittavia lahjoituksia edustamalleen säätiölle.
Italia aikoo poistaa vuoden 2027 ajalta ajoneuvoveron yli 14 miljoonalta autolta ja moottoripyörältä, ja käyttää tähän EU:n elpymisvälineestä peräisin olevia rahoja. Perussuomalaiset varoittivat jo vuonna 2021 EU:n elpymisvälineestä ja vastustivat sen hyväksymistä eduskunnassa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius avasi eduskunnan budjettikeskustelun rajulla hyökkäyksellä oppositiota ja Sanna Marinin hallituksen perintöä vastaan. Vigelius puolusti hallituksen verokevennyksiä ja tiukkaa kulukuria sekä tyrmäsi opposition vaihtoehdot pelkkänä rahareikänä ja talouskasvun jarruna.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
