LEHTIKUVA/ARKISTO
Pitkään kestäneet oikeusprosessit ja rikoksen uhrin asema saavat kaivattua helpotusta. Oikeusministeri Leena Meri esittää hallinnonalalleen ensi vuodelle noin 1,3 miljardin euron budjettia. Kasvua tämän vuoden varsinaiseen talousarvioon on noin 43 miljoonaa euroa, jos laskelmasta jätetään pois vuosittain vaihtelevat vaalimenot.
Oikeusministeri Leena Meren määrätietoinen työ oikeudenhoidon resurssien turvaamiseksi kantaa hedelmää.
Meri esitteli keskiviikkona eduskunnalle hallinnonalansa ensi vuoden budjetin. Julkisen talouden sopeutustoimista huolimatta oikeudenhoidon rahoitus kasvaa kauden alun 1,19 miljardista eurosta.
– Hallinnonalan rahoitustilanne kokonaisuutena on noin 90 miljoonaa euroa parempi hallituskauden lopussa kuin sen alkaessa, Meri iloitsee.
Talousarvioesityksessä osoitetaan lisärahoitusta muun muassa tuomioistuimille ja syyttäjille. Tällä vaalikaudella on tehty myös rikoslainsäädäntöön monia uudistuksia, ja sitä on kiristetty.
Ensi vuoden budjetissa oikeudenhoidon rahoitus vakiintuu 75 miljoonan euron vuotuiselle tasolle. Lisäksi tuleviin eduskuntavaaleihin varataan noin 20 miljoonaa euroa.
Vaikka vaikeassa taloustilanteessa jokaisen hallinnonalan on osallistuttava talkoisiin, niin Meren johtama oikeusministeriö piti puolensa säästöneuvotteluissa. Ensi vuonna säästöjen kokonaistaso on noin 35 miljoonaa euroa.
– Hallitus on parantanut oikeudenhoidon määrärahatilannetta, ja oikeudenhoidon toimijoille on kohtuullistettu yleistä linjaa alhaisemmat säästöt, Meri muistuttaa.
Rikosseuraamuslaitokselle esitetään määrärahoja noin 25 miljoonaa euroa viime vuotta enemmän.
Rahoituksen lisäksi hallitus hakee tehoja lainsäädäntömuutoksilla. Valmisteilla ja toteutuksessa on useita uudistuksia, joiden tavoitteena on sujuvoittaa oikeusprosesseja ja purkaa ruuhkia.
Uudistuksilla laitetaan etusijalle tavallisen suomalaisen oikeusturva ja uhrin asema – ei rikoksentekijän hyysääminen.
– Olemme edistäneet oikeusprosessien sujuvoittamista useilla lainsäädäntöuudistuksilla, joilla lyhennetään käsittelyaikoja, vahvistetaan ihmisten oikeusturvaa, parannetaan rikosten uhrien asemaa sekä kohdennetaan viranomaisten voimavaroja nykyistä tehokkaammin, Meri painottaa.
Rikosuhripalveluihin ohjattavat määrärahat kasvavat rikosuhrimaksujen korottamisen myötä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Täysistunnossa käsiteltiin illasta oikeusministeriön hallinnonalaa. Esittelijöinä toimivat valtiovarainvaliokunnan jäsen Minna Reijonen ja oikeusministeri Leena Meri. Vuonna 2025 oikeusministeriön toimintamenoihin on suunnattu 35 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.
Viikon suosituimmat
Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisojärjestöille jakamat tuet paljastavat yli kymmenen vuotta kestäneen rakenteellisen epäsuhdan, jolla pönkitetään vanhojen valtapuolueiden asemaa Suomessa.
Ruotsin valtiopäivävaaleissa on paljastunut vasemmistopuolueen mahdollinen vaalivilppi. Taalainmaalla voidaan siten joutua uusiin vaaleihin. Vaalipiirissä on 224 000 äänioikeutettua, joten valtakunnallinen tiukka vaalituloskin voi mennä uusiksi.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne lupaa taksialalle kauan kaivattua kunnianpalautusta. Pahamaineinen Bernerin taksiuudistus romutti arvostetun toimialan, mutta nyt sen tilalle tulee tiukempi koulutus, valvonta ja vihreät rekisterikilvet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasta (kok.) jatkamaan ulkomaalaisten sosiaaliturvan ehtojen kiristämistä. Antikainen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaaliturvaministerin vastattavaksi.
AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä. Molemmat saivat ennakkotuloksen perusteella huomattavasti enemmän ääniä kuin edellisvaaleissa. Liittokansleripuolueelle CDU:lle tuli kummassakin vaalissa historiallinen tappio.
Iltalehti kertoo Kelan tuoreiden tilastojen perusteella hurjia tietoja perustoimeentulon saajista. Vieraskielisten osuus tuensaajista on noussut 37,6 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla yliedustus on vielä selvästi voimakkaampaa: Espoossa ja Vantaalla yli 60 prosenttia tuensaajista on vieraskielisiä, vaikka heidän osuutensa väestöstä on alle 30 prosenttia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra moittii Oulun seudun lehteä Kalevaa valheellisista väitteistä perussuomalaisten vaalilupauksista. Purra sanoo, että lehti toistaa keskustan levittämää tarinaa euron bensasta, jota perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet.
Sosiaalisessa mediassa nousi myrsky, kun demareihin kytköksissä olevan Kansan Sivistysrahaston toimitusjohtaja nouti 92-vuotiaan Kaino Nurmisen sairaalan geriatriselta osastolta pankkiin lahjoittamaan säätiölle 100 000 euroa. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen paheksuu sitä, että kuka tahansa pystyy noutamaan ikäihmisen sairaalasta pankkiin tekemään mittavia lahjoituksia edustamalleen säätiölle.
Svenska Yle selvitti tekoälyn avulla, kuinka usein maahanmuuttoa käsitellään kielteisessä valossa Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustoissa. Tarkastelun perusteella kriittiset puheenvuorot tulivat käytännössä perussuomalaisten valtuutetuilta. Yle käyttti tarkastelun moottorina 40 maahanmuuttoon liittyvän sanan esiintymistä valtuustokeskusteluissa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius avasi eduskunnan budjettikeskustelun rajulla hyökkäyksellä oppositiota ja Sanna Marinin hallituksen perintöä vastaan. Vigelius puolusti hallituksen verokevennyksiä ja tiukkaa kulukuria sekä tyrmäsi opposition vaihtoehdot pelkkänä rahareikänä ja talouskasvun jarruna.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
