LEHTIKUVA
Eduskunnan budjettikeskustelusta muodostui odotetusti kiivas sanasota. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä syytti SDP:tä ja vihreitä pelkästä valituksesta sekä vaati hallitusta luopumaan etupainotteisista ilmastotoimista taloudellisten realiteettien nimissä.
Eduskunnassa on käyty tänään kiivasta keskustelua valtion ensi vuoden talousarviosta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ei säästellyt sanojaan arvioidessaan vasemmisto-opposition puheita.
– Vaikka talouskasvun eväitä onkin näkyvillä, niin opposition eväspussiin asti ne eivät ole päätyneet. Kuuntelin herkällä korvalla, että edelleenkin sieltä tulee ilkkumista, vahingoniloa, saavutusten vähättelyä ja ratkaisuksi tarjotaan pelkkiä menolisäyksiä ja valitusta kaikesta, Mäkelä arvosteli.
Erityisesti SDP:n ja vihreiden esitykset saivat ryhmäpuheenjohtajalta täystyrmäyksen.
– Huipentuma tässä oli demareiden neljä toimea polttoaineen hinnan alentamiseksi, jossa yksikään ei alenna polttoaineen hintaa ja vihreiden valitus, että on leikattu pyöräilystä. Polkupyöräily ei muka onnistu enää ilman veronmaksajien miljoonia tässä maassa, aivan käsittämätöntä, Mäkelä päivitteli.
Mäkelä evästi hallitusta kahdella selkeällä talouspoliittisella neuvolla, joissa korostuvat suomalaisten edunvalvonta ja taloudellinen realismi.
– Ensinnäkin nyt olisi viimein syytä ottaa järki käteen ja pakittaa etupainotteisista ilmastotoimista. Niihin ei ole tässä tilanteessa enää varaa. Meidän täytyy ymmärtää realiteetit tilanteestamme, Mäkelä vaati.
Toinen painokas viesti liittyi uusiin teollisuudenaloihin ja suurinvestointeihin, joiden tukemiseen valtion varoja ei pidä Mäkelän mukaan haaskata.
– Toiseksi datakeskus- ja muu energiaintensiivinen teollisuus, niin sen suhteen on oltava realisti. Kyllä ne investoinnit tulevat maahamme ilman tukemistakin vaan päinvastoin meidän täytyy pystyä ottamaan niistä rahat ulos kansantaloutemme hyödyksi, Mäkelä linjasi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeri Riikka Purra höykytti oppositiota esitellessään vuoden 2027 budjettia eduskunnalle. Purran mukaan opposition vaalivoitto povaisi paluuta himoverotuksen vuosiin.
- Jo nyt näkyy, että velkajarrupokka on pettämässä. Vihreiden, vasemmiston ja Liike Nytin osalta lipeäminen on selvää, varoittaa valtiovarainministeri Riikka Purra.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kertasi tänään Suuren veropäivän puheessaan hallituskauden talous- ja veropolitiikan toimia. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta hallitus on onnistunut laskemaan kokonaisveroastetta prosenttiyksiköllä. Purra painottaa kuitenkin, ettei verotusta voida keventää enää radikaalisti ilman vastaavia menoleikkauksia.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra arvosteli Keskuskauppakamarin veropäivän puheessaan oppositiota, jolla ei ole uskottavaa vaihtoehtoa julkisen talouden tasapainottamiseen. Samalla hän muistutti perussuomalaisten lähtökohdasta ensi vaalikauden sopeuttamisurakkaan: sopeutus tehdään menoleikkauksin. Työn ja yrittämisen veronkevennyksiä ei peruta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius avasi eduskunnan budjettikeskustelun rajulla hyökkäyksellä oppositiota ja Sanna Marinin hallituksen perintöä vastaan. Vigelius puolusti hallituksen verokevennyksiä ja tiukkaa kulukuria sekä tyrmäsi opposition vaihtoehdot pelkkänä rahareikänä ja talouskasvun jarruna.
Eduskunta käsitteli tiistain lähetekeskustelussa hallituksen esitystä valtion talousarvioksi vuodelle 2027. Perussuomalaisten kansanedustaja ja toinen varapuheenjohtaja Joakim Vigelius lainasi perussuomalaisten ryhmäpuheessa kansalliskirjailija Aleksis Kiven aatosta, verraten sitä opposition ilmapiiriin.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustajat Sanna Antikainen ja Mauri Peltokangas esittävät ministerien kelpoisuusvaatimusten tiukentamista. He ovat jättäneet eduskunnassa toimenpidealoitteen, jonka mukaan ministerinä voisi toimia vain henkilö, jolla on yksinomaan Suomen kansalaisuus.
Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisojärjestöille jakamat tuet paljastavat yli kymmenen vuotta kestäneen rakenteellisen epäsuhdan, jolla pönkitetään vanhojen valtapuolueiden asemaa Suomessa.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne lupaa taksialalle kauan kaivattua kunnianpalautusta. Pahamaineinen Bernerin taksiuudistus romutti arvostetun toimialan, mutta nyt sen tilalle tulee tiukempi koulutus, valvonta ja vihreät rekisterikilvet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasta (kok.) jatkamaan ulkomaalaisten sosiaaliturvan ehtojen kiristämistä. Antikainen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaaliturvaministerin vastattavaksi.
AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä. Molemmat saivat ennakkotuloksen perusteella huomattavasti enemmän ääniä kuin edellisvaaleissa. Liittokansleripuolueelle CDU:lle tuli kummassakin vaalissa historiallinen tappio.
Iltalehti kertoo Kelan tuoreiden tilastojen perusteella hurjia tietoja perustoimeentulon saajista. Vieraskielisten osuus tuensaajista on noussut 37,6 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla yliedustus on vielä selvästi voimakkaampaa: Espoossa ja Vantaalla yli 60 prosenttia tuensaajista on vieraskielisiä, vaikka heidän osuutensa väestöstä on alle 30 prosenttia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra moittii Oulun seudun lehteä Kalevaa valheellisista väitteistä perussuomalaisten vaalilupauksista. Purra sanoo, että lehti toistaa keskustan levittämää tarinaa euron bensasta, jota perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet.
Ruotsin valtiopäivävaaleissa on paljastunut vasemmistopuolueen mahdollinen vaalivilppi. Taalainmaalla voidaan siten joutua uusiin vaaleihin. Vaalipiirissä on 224 000 äänioikeutettua, joten valtakunnallinen tiukka vaalituloskin voi mennä uusiksi.
Svenska Yle selvitti tekoälyn avulla, kuinka usein maahanmuuttoa käsitellään kielteisessä valossa Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustoissa. Tarkastelun perusteella kriittiset puheenvuorot tulivat käytännössä perussuomalaisten valtuutetuilta. Yle käyttti tarkastelun moottorina 40 maahanmuuttoon liittyvän sanan esiintymistä valtuustokeskusteluissa.
Ulkomaalaisten vankien määrä on kasvanut 76 prosenttia kymmenessä vuodessa, kertoo oikeusministeriö. Ulkomaalaisten vankien määrän kasvu selittää koko vankimäärän kasvusta jopa neljä viidesosaa. Suomen 3 900 vangista nyt 950 eli joka neljäs on ulkomaalainen.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
