LEHTIKUVA
Valtiovarainministeri Riikka Purra kuvasi Suurella veropäivällä ensi kevään eduskuntavaaleja Suomen vedenjakajaksi. Hän asetti vastakkain hallituksen innovatiivisen reformilinjan ja opposition pelokkaan, menneisyyteen katsovan jakopolitiikan.
Keskuskauppakamarin Suuren veropäivän tapahtumassa puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että ensi kevään vaaleissa äänestäjät ratkaisevat jatkammeko innovatiivisella ja tulevaisuuteen katsovalla reformilinjalla vai taannummeko pelokkaaseen ja menneisyyteen katsovaan jakopolitiikkaan.
Opposition linja on selkeästi tiedossa.
– Olemme jo nyt kuulleet oppositiosta, kuinka oleellisesti kaikki hyvät veropäätöksemme tullaan perumaan, mikäli valta vaihtuu. Mitään uusia veronkevennyksiä ei voida kuvitellakaan, joskin säästöjenkin aikaansaaminen opposition eväin näyttää ainakin tässä vaiheessa täysin mahdottomalta.
Purra ei usko, että palaaminen punamultamaalailuun veropolitiikassa toisi talouskasvua. Hän muistutti, että talouskasvu koostuu pääoman, työn ja tuottavuuden kasvusta.
– Suomen demografiassa tarvitaan investointeja ja innovaatioita. Näitä emme saa, jos veropolitiikka lyö moukarilla yrittäjää ja yrityksiä päähän. Yrittäminen on riskinottoa, ja riskinotto ei kannata, ellei siitä hyvästä saa riittävää kompensaatiota ja korvausta.
Tulevissa hallitusneuvotteluissa verotus Purran mukaan ei voi olla keskeisessä ratkaisijan roolissa, sillä kokonaisveroasteemme on edelleen maailman korkeimpia.
– Joitain pieniä verotoimia voidaan harkita, ja niitä meidän listallammekin on, mutta valtaosa sopeutuksesta tulee tehdä leikkauksin, suoraan valtiontalouden kehysmenoista.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen varoittaa suomalaisyritysten pakenemisesta ulkomaille, ellei yritysmyönteistä politiikkaa jatketa myös vaalien jälkeen. Reijonen muistuttaa, että yrittäjien viesti pitää ottaa vakavasti.
AlfaTV:n Ajassa-ohjelmassa vieraillut valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että Suomen korkea veroaste vaatii suunnanmuutosta, sillä verotuksessa on jo ylitetty raja, jossa veronmaksajan rasitus käy liian suureksi. Erityisesti työn ja yrittämisen verotusta pitäisi keventää.
Eduskunnan syyskauden ensimmäisellä kyselytunnilla kansanedustajat keskustelivat muun muassa kauden viimeisen budjettiriihen asioista. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä korosti puheenvuorossaan perussuomalaisten painottaneen aina, että Suomi menestyy ja kasvaa työnteolla ja yrittämisellä.
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Päivi Puonti pitää hallituksen budjettiriihen veroratkaisuja oikeina kasvun ja työllisyyden kannalta. Järjestö kannattaa myös datakeskuksien veronpalautustuen poistamista, mutta esittää tulorekisterihankkeen toteuttamisen edellyttävän tapaa, joka ei vaikeuta yrittäjyyttä.
Hallitus jatkaa työn verotuksen keventämistä ensi vuoden budjetissa. Työtulovähennystä kasvatetaan ja veroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Kevennys kohdistuu pääosin pieni- ja keskituloisille, ja jatkaa linjaa, jolla suomalaisten ostovoima on vahvistunut koko vaalikauden ajan.
Hallitus on päättänyt vuoden 2027 talousarvioesityksestä. Esitys keventää työn ja yrittämisen verotusta, pitää kiinni aiemmista säästöistä ja suuntaa lisärahaa puolustukseen sekä liikenneinfraan. Tavoitteena on vauhdittaa talouskasvua ja työllisyyttä.
Vaikka hallitus on jo tehnyt kaudellaan merkittäviä sopeutustoimia - sekä leikkaamalla että veronkiristyksillä - niin kokonaisveroaste ei kuitenkaan nouse kauden aikana, valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa.
Valtiopäivien avauskeskusteluna keskiviikkona oli pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra puolusti hallituksen politiikkaa, erityisesti sen verolinjaa.
Vaikka hallitus joutuu tekemään myös veronkorotuksia, ei kokonaisveroaste nouse vuoden 2023 tasosta hallituksen päätösten vuoksi. Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi vuoden 2025 talousarvion lähetekeskustelussa, että pieni- ja keskituloisten palkansaajien verotaakka vähenee, vaikka esimerkiksi arvonlisäveroa joudutaan valitettavasti kiristämään.
Viikon suosituimmat
Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisojärjestöille jakamat tuet paljastavat yli kymmenen vuotta kestäneen rakenteellisen epäsuhdan, jolla pönkitetään vanhojen valtapuolueiden asemaa Suomessa.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne lupaa taksialalle kauan kaivattua kunnianpalautusta. Pahamaineinen Bernerin taksiuudistus romutti arvostetun toimialan, mutta nyt sen tilalle tulee tiukempi koulutus, valvonta ja vihreät rekisterikilvet.
Ruotsin valtiopäivävaaleissa on paljastunut vasemmistopuolueen mahdollinen vaalivilppi. Taalainmaalla voidaan siten joutua uusiin vaaleihin. Vaalipiirissä on 224 000 äänioikeutettua, joten valtakunnallinen tiukka vaalituloskin voi mennä uusiksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasta (kok.) jatkamaan ulkomaalaisten sosiaaliturvan ehtojen kiristämistä. Antikainen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaaliturvaministerin vastattavaksi.
AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä. Molemmat saivat ennakkotuloksen perusteella huomattavasti enemmän ääniä kuin edellisvaaleissa. Liittokansleripuolueelle CDU:lle tuli kummassakin vaalissa historiallinen tappio.
Iltalehti kertoo Kelan tuoreiden tilastojen perusteella hurjia tietoja perustoimeentulon saajista. Vieraskielisten osuus tuensaajista on noussut 37,6 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla yliedustus on vielä selvästi voimakkaampaa: Espoossa ja Vantaalla yli 60 prosenttia tuensaajista on vieraskielisiä, vaikka heidän osuutensa väestöstä on alle 30 prosenttia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra moittii Oulun seudun lehteä Kalevaa valheellisista väitteistä perussuomalaisten vaalilupauksista. Purra sanoo, että lehti toistaa keskustan levittämää tarinaa euron bensasta, jota perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet.
Svenska Yle selvitti tekoälyn avulla, kuinka usein maahanmuuttoa käsitellään kielteisessä valossa Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustoissa. Tarkastelun perusteella kriittiset puheenvuorot tulivat käytännössä perussuomalaisten valtuutetuilta. Yle käyttti tarkastelun moottorina 40 maahanmuuttoon liittyvän sanan esiintymistä valtuustokeskusteluissa.
Sosiaalisessa mediassa nousi myrsky, kun demareihin kytköksissä olevan Kansan Sivistysrahaston toimitusjohtaja nouti 92-vuotiaan Kaino Nurmisen sairaalan geriatriselta osastolta pankkiin lahjoittamaan säätiölle 100 000 euroa. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen paheksuu sitä, että kuka tahansa pystyy noutamaan ikäihmisen sairaalasta pankkiin tekemään mittavia lahjoituksia edustamalleen säätiölle.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius avasi eduskunnan budjettikeskustelun rajulla hyökkäyksellä oppositiota ja Sanna Marinin hallituksen perintöä vastaan. Vigelius puolusti hallituksen verokevennyksiä ja tiukkaa kulukuria sekä tyrmäsi opposition vaihtoehdot pelkkänä rahareikänä ja talouskasvun jarruna.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
