veronkevennykset

Torstaina julkaistussa budjettiesityksessä ensi vuoden veronkevennykset painottuvat pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin. Samalla kun sopeutustoimet kohdistuvat toissijaisiin menoihin, monen tavallisen työssäkäyvän kansalaisen arkea helpotetaan verotuksen kautta.

Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ihmettelee Facebookissa opposition jyrkkää vastustusta veronkevennyksille ja muistuttaa, että ensi vuoden kokonaisveroaste pysyy yhä 42,2 prosentissa. Purra kertoo hallituksen suuntaavan yli miljardin euron kevennykset erityisesti yhteisöveroon ja keskituloisten työn verotukseen.

Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli tänään iltapäivällä ehdotuksensa valtion 2027 budjetiksi. Ehdotus toteuttaa useita hallituksen aiempia päätöksiä – sopeutusta, kasvutoimia ja turvallisuuspanostuksia. Budjettiehdotus valmistui tilanteessa, jossa julkisen talouden tilanne on edelleen hankala velan ja korkomenojen takia, vaikka näkymät ovat kohentuneet alkaneen talouskasvun myötä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoo, että valtion verotuotot ovat kasvussa. Samaan aikaan ensi vuodelle on tulossa tärkeitä veronkevennyksiä, etenkin keskituloisille palkansaajille ja yrityksille.

Talouden käänne on tapahtunut. Bruttokansantuote kasvaa, teollisuustuotanto on korkeimmillaan vuosikausiin ja luottamus on palaamassa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa kuitenkin, että talouden vakauttaminen vaatii jatkossakin tiukkaa menosäästöjen linjaa – ja varoittaa opposition suunnitelmista perua sekä säästöt että veronkevennykset.

Valtiovarainministeri Riikka Purra ja liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne keräsivät runsaasti yleisöä Jyväskylässä perjantaina järjestettyyn perussuomalaisten tilaisuuteen. Purra kertoi Suomen talouskasvun ylittäneen odotukset, ja Ranne korosti puheessaan teiden ratkaisevaa merkitystä koko maan kehitykselle. Purra kommentoi Jyväskylässä myös Espanjan siirtolaistulvaa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra korostaa, että verotuksen keventäminen on tehokas keino sekä parantaa työnteon kannattavuutta että tukea lapsiperheitä. Hallitus on jo kahdesti parantanut työtulovähennyksen lapsikorotusta, ja Purra haluaa jatkaa samaa linjaa ensi vaalikaudella.

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen eilisen kehysriihen tärkeimpänä päätöksenä kotitalousvähennyksen korotusta, joka toteutuu jo tänä vuonna.

Perussuomalaisten kansanedustajat Jani Mäkelä ja Kaisa Garedew ovat reagoineet Suomessakin nopeasti kohonneisiin bensan ja dieselin pumppuhintoihin ja toivovat hallitukselta ripeitä toimenpiteitä tilanteeseen puuttumiseksi. Jakeluvelvoite, polttoainevero eri osineen ja arvonlisävero ovat pääasialliset keinot vaikuttaa polttoaineen hintaan.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu pitää kokoomuksen ehdotusta perintöveron poistamisesta kömpelönä vaalitemppuna, sillä uusiin veronkevennyksiin ei tällä hetkellä ole varaa. Aittakumpu on kuitenkin valmis hyväksymään ehdotuksen, jos se rahoitetaan leikkaamalla kehitysavusta ja Setan rahoituksesta sekä muuttamalla sosiaaliturvaa siten, että sitä saavat jatkossa vain Suomen kansalaiset.

Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, ettei hallitus joudu tekemään uusia mittavia säästöjä huhtikuun kehysriihessä. Täydentäviä säästöjä tarvitaan noin 400 miljoonan euron edestä - ja EU-komissiokin on tyytyväinen Suomen toimiin alijäämän pienentämiseksi. Purra korostaa MTV:n haastattelussa ostovoiman paranemista, veronalennuksia ja yhteisöveron kevennystä talouskasvun veturina – ja paljastaa olevansa valmis jatkamaan ministerinä seuraavallakin kaudella.

Valtiovarainministeri Riikka Purra sivaltaa vasemmisto-oppositiota ja mediaa laajasta mielikuvamanipulaatiosta ja jopa vääristelystä, etenkin talouspolitiikan arviointineuvoston tuoreen raportin yhteydessä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila varoittaa tuoreen väestöennusteen povaavan lasten määrän romahtavan Suomessa viidenneksellä vain muutamassa vuodessa. Rostila korostaa, että syntyvyyteen on pakko panostaa: lapsiperheiden työn verotusta pitää laskea jo kevään aikana ja entistä voimakkaammin ensi hallituskaudella.

Valtiovarainministeri Riikka Purra puolusti maanantaina Ylen A-studiossa hallituksen veronkevennyspolitiikkaa. Vaikka julkisen talouden sopeutus on käynnissä, kokonaisveroaste jopa kevenee tällä hallituskaudella. Purra myös korostaa, että veronmaksajan rahan käyttämisessä on syytä olla tarkkana.

Hallitus nostaa perintöveron alarajan 20 000 eurosta 30 000 euroon vuoden 2026 alusta. Tilastokeskuksen ja Veronmaksajain Keskusliiton arvioiden mukaan muutos vapauttaa verosta arviolta jopa kaksi kolmesta suomalaisesta perinnönsaajasta.

Eduskunta käsittelee meneillään olevalla viikolla valtion talousarviota. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kehuu hallituksen perintö- ja lahjaverotuksen keventämisesitystä, mutta menisi itse vielä pidemmälle ja poistaisi perintöveron kokonaan.

Kansanedustajat kävivät maanantaina eduskunnassa vuoden 2026 talousarvion palautekeskustelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela otti puheessaan kantaa julkisen talouden sopeutukseen, työn verotuksen keventämiseen ja siihen, miten kasvu saadaan liikkeelle, kun epävarmuus jarruttaa kulutusta.

Vasemmisto-oppositio luottaa kuin vuoreen työperäisen maahanmuuton taloutta vahvistavaan vaikutukseen. Valtiovarainministeri Riikka Purra kuitenkin muistuttaa eduskunnalle tosiasioista: työperäinen maahanmuutto auttaa vain, jos maahanmuuttajien luoma arvonlisä on riittävä suhteessa heidän kuluttamiinsa julkisiin palveluihin ja etuuksiin. Näin ei usein ole.

Perussuomalaisten linjana on valtiontalouden tasapainottaminen, velkasuhteen taittaminen ja työnteon mahdollistaminen niin, että se on aina kannattavaa. Välttämättömien sopeutustoimien lisäksi hallitus tekee lukuisia kansalaisten ostovoimaa vahvistavia ja työnteon kannattavuutta parantavia toimia.

Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutoksen perintö- ja lahjaveron alentamisesta. Perintöveron alaraja nousee 20 000 eurosta 30 000 euroon. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää muutosta oikeansuuntaisena.

Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.

Kotitalouksien ostovoima on kääntynyt kasvuun ja vahvistuu entisestään vuonna 2026. Arvonlisäveron kevennys elintarvikkeissa ja muissa arjen perushyödykkeissä on yksi tekijä tässä myönteisessä kehityksessä.

Perussuomalaiset näkee, että nykyisen hallituksen toteuttama ostovoiman korjauspaketti tuottaa tulosta ja suunta on oikea. Edellisen hallituksen aikana suunta suomalaisten ostovoimassa oli täysin päinvastainen.

Pk-yritysten taloudellinen tilanne on parantunut, kertoo tuore Yrittäjägallup. Yrityksistä 49 prosenttia arvioi tilanteensa erittäin tai melko hyväksi. Arviot ovat parantuneet elokuuhun 2025 verrattuna. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen näkee tulokset rohkaisevina ja merkkinä talouden käänteestä parempaan.

Perussuomalaiset pitää lupauksensa ja alentaa autoilijoiden kustannuksia. Hallitus kantaa vastuuta koko pitkien etäisyyksien Suomesta ja suomalaisten arjen kustannuksista. Suomalaisten liikkumista ei rangaista, vaan tuetaan järkevällä ja vastuullisella veropolitiikalla, iloitsee perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Perussuomalaisten kansanedustajat Ville Vähämäki ja Sami Savio pitävät hallituksen veropolitiikkaa oikeansuuntaisena erityisesti pieni- ja keskituloisten sekä työssäkäyvien lapsiperheiden näkökulmasta.

- Helppoheikit politiikassa osaavat luetella helppoja asioita, mutta minua kiinnostaa se, mitä sellaista te olette valmiita tekemään, mikä ei ole helppoa, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi demaripomo Antti Lindtmanille tänään eduskunnassa.

Veronmaksajain Keskusliiton mukaan keskituloisen palkansaajan ostovoima nousee vuonna 2026 vihdoin samalle tasolle kuin vuonna 2020. Korkean inflaation vuosina 2021–2023 ostovoima romahti yhtä paljon kuin sen arvioidaan nyt kasvavan vuosina 2024–2026. Positiivista käännettä ovat vauhdittaneet reaalipalkkojen nousu ja veronkevennykset, jotka ovat taittaneet aiemmat veronkiristykset.

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettiriihen verolinjaa odotettuna ja pääosin onnistuneena kokonaisuutena. Kevään kehysriihessä linjatut veromuutokset toteutetaan lähes sellaisinaan. - Ansiotulojen verotuksen muutokset tukevat talouden kääntymistä kasvuun. Samalla ratkotaan joitakin verojärjestelmän pitkäaikaisia rakenteellisia vinoumia.

Hallitus esittää merkittäviä veronkevennyksiä, jotka kohdistuvat erityisesti työntekoon ja yrittämiseen. Esitykset on määrä antaa eduskunnalle syksyllä lausuntokierroksen jälkeen, ja ne tulisivat voimaan vuoden 2026 alussa.