Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli valtiovarainministeriön sisäisten neuvottelujen tiedotustilaisuudessa tiistaina budjettiehdotusta vuodelle 2027. / LEHTIKUVA
Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli tänään iltapäivällä ehdotuksensa valtion 2027 budjetiksi. Ehdotus toteuttaa useita hallituksen aiempia päätöksiä – sopeutusta, kasvutoimia ja turvallisuuspanostuksia. Budjettiehdotus valmistui tilanteessa, jossa julkisen talouden tilanne on edelleen hankala velan ja korkomenojen takia, vaikka näkymät ovat kohentuneet alkaneen talouskasvun myötä.
Suomen talous on kasvanut ripeästi jo kolmen peräkkäisen vuosineljänneksen ajan, ja kasvu on vahvistunut kaikilla päätoimialoilla. Sekä yritysten että kotitalouksien odotukset taloudesta ovat kohentuneet.
– Vienti, tilaukset, investoinnit ja yritysten luottamus ovat nousussa, mikä luo vahvan ja kannustavan näkymän tulevaan, sanoo valtiovarainministeri Riikka Purra.
Kasvu ei kuitenkaan ole vielä toistaiseksi heijastunut työllisyystilanteeseen, ja hintojen ja korkojen nousu on aiemmin syönyt kotitalouksien ostovoimaa. Veronalennukset, palkkojen nousu ja kotitalouksien säästöt antavat nyt eväitä kulutuksen kasvulle.
Hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta.
Hallitus on jo tukenut työnteon ja tuottavuuden kannustimia keventämällä työn verotusta ja alentamalla ylimpiä marginaaliveroasteita. Hallitus on myös vahvistanut julkista taloutta kiristämällä erityisesti kulutusverotusta, siirtäen näin verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutuksen verotukseen.
Vuonna 2027 työnteon ja yrittämisen kannusteet vahvistuvat, etenkin pieni- ja keskituloisten verotus kevenee. Työn verotuksen keventämistä jatketaan kasvattamalla työtulovähennystä 230 miljoonalla eurolla, ja lisäksi ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla.
Yhteisöverokanta alenee 20 prosentista 18 prosenttiin. Myös polttoaineen verotukseen on tulossa pieni kevennys.
Suomalaisten kasvuyritysten mahdollisuuksia houkutella osaavaa työvoimaa parannetaan siirtämällä työsuhdeoptioiden verotusajankohtaa listaamattomien yhtiöiden osakkeiden osalta käyttöhetkestä kohde-etuuden luovutushetkeen, ja yrittäjävähennystä kasvatetaan.
Verotuottoja kasvatetaan muun muassa korottamalla alkoholi- ja tupakkaveroa.
Eräistä veronkorotuksista huolimatta kokonaisveroaste peräti laskee kuluvalla vaalikaudella, Purra kertoo.
– Ei kauheasti, mutta laskeepa kuitenkin. Eli suunta on oikea.
Venäjän aloittama hyökkäyssota on muuttanut Suomen turvallisuusympäristöä perustavanlaatuisella tavalla. Lisäksi Nato-jäsenyys vaikuttaa puolustuksen kehittämistarpeisiin.
Purran budjettiehdotuksessa puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoja ehdotetaan korotettavan 620 miljoonaa euroa edellisen vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2027 sisältää lisäksi 1,3 miljardin euron tilausvaltuudet puolustuksen materiaalihankintoihin.
Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 186 miljoonan euron tilausvaltuutta. Ukrainan tukeen ehdotetaan 200 miljoonan euron lisämäärärahaa.
Talousarvioesityksen mukainen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus on vuonna 2027 yhteensä noin 3,39 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa noin 220 miljoonan euron kasvua vuoteen 2026 verrattuna.
Hallituksen viimeisessä budjetissa säästöt nousevat korkeimmalle tasolle, noin 4,8 miljardiin euroon.
Muun muassa hallinnon toimintamenosäästöjä on 592 miljoonaa, ja esimerkiksi Stea-avustuksien taso putoaa vuonna 2027 noin 190 miljoonaan.
Hallitus päätti jo kevään kehysriihessä noin 540 miljoonan euron säästötoimista vuoteen 2030 mennessä. Säästöt korvaavat yksittäisiä aiemmin linjattuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuneita säästöjä sekä tuloihin vaikuttaneita toimia.
Julkisen talouden säästötoimilla myös rahoitetaan kehysriihessä päätettyjä panostuksia ja kasvutoimia.
Kehysriihessä päätetyt säästöt ovat noin 391 miljoonaa euroa vuonna 2027. Keväällä päätetyistä säästöistä 60 miljoonaa euroa on valtionhallinnon toimintamenoihin kohdistuvia lisäsäästöjä vuonna 2027.
Vuoden 2027 budjettiin viedään useita syksyllä 2025 päätettyjä sopeutustoimia, joilla tähdättiin julkisen talouden velan kertymisen vähentämiseen. Esimerkiksi valtion tukeman asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuutta alennetaan 365 miljoonalla eurolla ja haittaverojen yhteensä 50 miljoonan euron korotukset kohdennetaan tupakka- ja alkoholiveroon.
Vuoden 2027 budjettiehdotuksen loppusumma on 92,2 miljardia euroa, ja se on 12,9 miljardia alijäämäinen. Hallituksen tekemien säästöpäätösten menotasoa alentava vaikutus voimistuu edelleen vuonna 2027. Menoja kasvattavat etenkin indeksitarkistukset sekä nousevat korkomenot. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 4,3 miljardia euroa.
Kevään julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna alijäämä on pienentynyt 0,3 miljardilla eurolla. Verotuloarviot ovat kasvaneet 0,5 miljardilla eurolla kevään arvioihin nähden.
Verotuloarvioiden kohentumista selittävät ennustettua suuremmat verokertymät vuonna 2026 sekä kokonaistaloudellisen ennusteen päivittyminen kesäkuussa 2026.
Korkomenojen arvioidaan kasvavan 0,2 miljardilla eurolla kevään julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että käynnistynyt talouskasvu helpottaa budjettityötä, mutta julkisen talouden krooninen heikkous vaatii määrätietoisia säästöjä myös ensi kaudella. Opposition kirjavasta kritiikistä huolimatta Purra muistuttaa, että kaikki oleelliset arvioijat, kuten luottoluokittajat ja Euroopan komissio katsovat hallituksen tekevän oikeita toimia.
Talouden käänne on tapahtunut. Bruttokansantuote kasvaa, teollisuustuotanto on korkeimmillaan vuosikausiin ja luottamus on palaamassa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa kuitenkin, että talouden vakauttaminen vaatii jatkossakin tiukkaa menosäästöjen linjaa – ja varoittaa opposition suunnitelmista perua sekä säästöt että veronkevennykset.
Valtiovarainministeri Riikka Purra luki Ilta-Sanomien jutun, jossa oppositiojohtajat lähettävät juuri budjettiriihen alla Purralle terveisiä ja kehottavat tätä ”pitämään suunsa soukemmalla”. Lue tästä, kuinka Purra vastaa maanantai-iltana terassiltaan ja lähettää omat terveiset Minja Koskelalle, Antti Kaikkoselle sekä kumppaneille.
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne keräsivät runsaasti yleisöä Jyväskylässä perjantaina järjestettyyn perussuomalaisten tilaisuuteen. Purra kertoi Suomen talouskasvun ylittäneen odotukset, ja Ranne korosti puheessaan teiden ratkaisevaa merkitystä koko maan kehitykselle. Purra kommentoi Jyväskylässä myös Espanjan siirtolaistulvaa.
Viikon suosituimmat
Marokosta saapui vuorokaudessa yli 60 000 siirtolaista Espanjan Ceutaan. Perussuomalaiset vaativat Espanjan sulkemista Schengen‑alueen ulkopuolelle, kun taas SDP:n Nasima Razmyar ehdottaa lähtöalueiden olojen parantamista. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius tyrmää Razmyarin puheet epärealistisina.
Espanjan vasemmistohallituksen myötäsukainen maahanmuuttopolitiikka kärjistyy parhaillaan Ceutassa. Valtava määrä lähinnä nuoria miehiä on tunkeutunut väkisin EU:n alueelle. Espanjan hallitus on päättänyt lähettää armeijan selvittämään totaalista kaaosta ja ryöstelyä. Euroopan tulevaisuus on Ceutassa käsillä jo tänään.
Iranin pappisjohto on vannonut kostoa Yhdysvalloille siitä lähtien, kun amerikkalaisesta droonista ammuttu ohjus tappoi islamilaisen tasavallan vallankumouskaartin komentajan. Nyt vallankumouskaartia lähellä oleva uutistoimisto on julkaissut videon, jossa uhataan seikkaperäisesti Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin perhettä.
Torstaina laittomien maahantulijoiden massa vyöryi Espanjan Ceutaan Marokosta. Ceutan aluehallinnon johtaja Juan Jesús Vivas julisti alueelle hätätilan ja pyysi Madridilta armeijaa rajalle. Espanjan sisäministeriö kieltäytyi julistamasta kansallista hätätilaa.
Vieraskielisten oppilaiden osuus on suomenkielisissä kouluissa liki kymmenkertainen ruotsinkielisiin verrattuna. Samaan aikaan kun koulushoppailu ja oppilasalueiden pakkomuutokset mullistavat satojen suomenkielisten koulujen arkea, ruotsinkielinen koulujärjestelmä on säästynyt ilmiöltä lähes kokonaan.
SDP:n Eveliina Heinäluoma selitti tällä viikolla koulushoppailun asuntopolitiikan syyksi ja nosti Myllypuron esimerkiksi onnistuneesta kehityksestä. Asuntomarkkinadata kertoo kuitenkin toista tarinaa.
Ranskassa vietettiin heinäkuun puolivälissä surujuhlaa, kun Nizzan tuhoisasta terrori-iskusta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta. Harrasta tunnelmaa järkytti tieto terroristin veljen rikoksista tapahtumapaikan läheisyydessä.
Valtaväestölle vieraan uskonnon tavat ja rituaalit hiipivät Englannin arkeen ilmeisen hyvää tarkoittavien toimien myötä. Muslimipoliisit haluaisivat koko virkakunnan osallistuvan ramadanin paastoon, jotta työtoverit ymmärtäisivät uskonnon merkityksen muslimeille. Toisaalta kukaan ei tiettävästi ole vastavuoroisesti ehdottanut joulukinkun tarjoamista vieraan uskonnon edustajille vuoden pimeimpänä aikana kristittyjen tapoihin tutustumiseksi.
22 Euroopan unionin jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, ilmaisi viikonloppuna lähettämässään kirjeessä epäluottamuksensa Espanjan maahanmuuttopolitiikkaan. EU-maiden sisäministerit kokoontuvat tiistaina kiireelliseen videopalaveriin.
Islamistien massamittainen päästäminen Eurooppaan koituu vielä Euroopan tuhoksi. Tämä tapahtuu, kun avoimet länsimaat avaavat ovensa islamistiselle ideologialle, joka valtaan päästessään hylkää avoimuuden periaatteet ensimmäisenä, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
