LEHTIKUVA/ARKISTO
Vieraskielisille maksettavien sosiaalitukien voimakas kasvu huolestuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpäätä. Hän nosti eduskunnan budjettikeskustelussa esiin Kelan tilastot, joiden mukaan vieraskieliset saavat jo yli 40 prosenttia perustoimeentulotuesta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää nosti tänään eduskunnan budjettikeskustelussa esiin Kelan tilastoja, joiden mukaan vuonna 2025 vieraskielisille maksettiin perustoimeentulotukea noin 408 miljoonaa euroa.
Summa on peräti 41 prosenttia kaikista perustoimeentulotuista. Kustannusten kasvu on ollut poikkeuksellisen rajua.
– Vuonna 2017 vastaava summa oli 127 miljoonaa euroa. Sekin on paljon, mutta nythän tämä on tästä tuplaantunut ja ylikin, Sillanpää huomautti.
– Kyse on niin valtavasta summasta, että kyllä tästä pitäisi pystyä keskustelemaan, onko tämä todella sellainen asia, mihin me haluamme laittaa suomalaisten veronmaksajien rahaa.
Sillanpää muistutti puheessaan suomalaisen hyvinvointijärjestelmän perusajatuksesta. Hänen mukaansa sosiaaliturvajärjestelmä on rakennettu ensisijaisesti suomalaisten omaksi turvaverkoksi.
– Siksi on hyvä kysyä, kuinka tarkoituksenmukaista se on, että maksamme satoja miljoonia euroja toimeentulotukea muille kuin suomalaisille. Jos haluamme löytää säästöjä, yksi keino olisi rajata sosiaaliturvaetuudet tulevaisuudessa kansalaisuusperusteiseksi, mitä perussuomalaiset ovatkin ehdottaneet, Sillanpää painotti.
Siksi Sillanpää kysyi ministereiltä, miten vieraskieliset saataisiin pois sosiaaliturvan piiristä tai vaihtoehtoisesti pois maasta ennen kuin päätös kansalaisuusperusteisuudesta on tehty.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sisäministeri Mari Rantanen ja kansanedustaja Joakim Vigelius puhuivat SuomiAreenassa suorin sanoin: massamainen maahanmuutto ei sovi yhteen hyvinvointivaltion rahoituspohjan kanssa.
Perussuomalaisten Sara Seppänen vaatii ansaittujen työeläkkeiden turvaamista. Hänen mukaansa takuueläkkeen rakenteessa on ongelmia, koska myös vain vähän aikaa Suomessa asuneet saavat lähes saman etuuden kuin pitkän työuran tehneet.
Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes myönsi HS:n haastattelussa maahanmuuttajien saavan liian helposti Kelan eläkkeitä. Oikeus takuu- ja kansaneläkkeeseen syntyy kolmen vuoden Suomessa asumisen jälkeen. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom tukee Siimeksen linjaa.
Maahanmuuttajien uuden kotoutumistuen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta. Työttömät maahanmuuttajat, jotka saavat työmarkkinatukea, saisivat jatkossa vähemmän rahaa.
Taloudellinen realismi puoltaa sitä, että velkaantunut hyvinvointivaltio ei voi pidemmän päälle tarjota kattavia sosiaaliturvapalveluja ulkomaalaisille, koska rahat ovat pois suomalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Osa puolueista haluaa silti jatkaa vanhalla mallilla – kustannuksista välittämättä.
Viikon suosituimmat
Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisojärjestöille jakamat tuet paljastavat yli kymmenen vuotta kestäneen rakenteellisen epäsuhdan, jolla pönkitetään vanhojen valtapuolueiden asemaa Suomessa.
Ruotsin valtiopäivävaaleissa on paljastunut vasemmistopuolueen mahdollinen vaalivilppi. Taalainmaalla voidaan siten joutua uusiin vaaleihin. Vaalipiirissä on 224 000 äänioikeutettua, joten valtakunnallinen tiukka vaalituloskin voi mennä uusiksi.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne lupaa taksialalle kauan kaivattua kunnianpalautusta. Pahamaineinen Bernerin taksiuudistus romutti arvostetun toimialan, mutta nyt sen tilalle tulee tiukempi koulutus, valvonta ja vihreät rekisterikilvet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasta (kok.) jatkamaan ulkomaalaisten sosiaaliturvan ehtojen kiristämistä. Antikainen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaaliturvaministerin vastattavaksi.
AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä. Molemmat saivat ennakkotuloksen perusteella huomattavasti enemmän ääniä kuin edellisvaaleissa. Liittokansleripuolueelle CDU:lle tuli kummassakin vaalissa historiallinen tappio.
Iltalehti kertoo Kelan tuoreiden tilastojen perusteella hurjia tietoja perustoimeentulon saajista. Vieraskielisten osuus tuensaajista on noussut 37,6 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla yliedustus on vielä selvästi voimakkaampaa: Espoossa ja Vantaalla yli 60 prosenttia tuensaajista on vieraskielisiä, vaikka heidän osuutensa väestöstä on alle 30 prosenttia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra moittii Oulun seudun lehteä Kalevaa valheellisista väitteistä perussuomalaisten vaalilupauksista. Purra sanoo, että lehti toistaa keskustan levittämää tarinaa euron bensasta, jota perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet.
Sosiaalisessa mediassa nousi myrsky, kun demareihin kytköksissä olevan Kansan Sivistysrahaston toimitusjohtaja nouti 92-vuotiaan Kaino Nurmisen sairaalan geriatriselta osastolta pankkiin lahjoittamaan säätiölle 100 000 euroa. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen paheksuu sitä, että kuka tahansa pystyy noutamaan ikäihmisen sairaalasta pankkiin tekemään mittavia lahjoituksia edustamalleen säätiölle.
Svenska Yle selvitti tekoälyn avulla, kuinka usein maahanmuuttoa käsitellään kielteisessä valossa Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustoissa. Tarkastelun perusteella kriittiset puheenvuorot tulivat käytännössä perussuomalaisten valtuutetuilta. Yle käyttti tarkastelun moottorina 40 maahanmuuttoon liittyvän sanan esiintymistä valtuustokeskusteluissa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius avasi eduskunnan budjettikeskustelun rajulla hyökkäyksellä oppositiota ja Sanna Marinin hallituksen perintöä vastaan. Vigelius puolusti hallituksen verokevennyksiä ja tiukkaa kulukuria sekä tyrmäsi opposition vaihtoehdot pelkkänä rahareikänä ja talouskasvun jarruna.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
