LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes myönsi HS:n haastattelussa maahanmuuttajien saavan liian helposti Kelan eläkkeitä. Oikeus takuu- ja kansaneläkkeeseen syntyy kolmen vuoden Suomessa asumisen jälkeen. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom tukee Siimeksen linjaa.
On täysin hullua, kuinka leväperäisesti sallimme koko maailman saapua suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän piiriin, sanoo Miko Bergbom ja jatkaa:
– Täytyy ymmärtää, että järjestelmäämme ei ole suunniteltu tilanteeseen, jossa Suomeen suuntautuu voimakasta maahanmuuttoa kolmansista maista. Tätä taustaa vasten olen erittäin onnellinen Suvi-Anne Siimeksen ulostulosta.
Siimeksen mukaan eläke-etuuksien ehtojen tiukentaminen kannustaisi maahanmuuttajia tulemaan Suomeen nuorempana töihin sen sijaan, että he tulevat vanhoina eläkkeelle.
Bergbom katsoo, että epäterveet kannustimet on syytä purkaa suomalaisesta sosiaaliturvasta. Samaan hengenvetoon hän toteaa, että Suomessa on aloitettava vakava keskustelu kansalaisuusperusteisesta sosiaaliturvasta.
– Katson, että on vain ajan kysymys, kun muut puolueet tulevat kansalaisuusperusteisessa sosiaaliturvassa perussuomalaisten linjoille. On tiedossa, että perustuslakimme saattaa tarvita muutoksia, mutta tämä on vain prosessikysymys, joka on ratkaistavissa, jos puolueilla on tahtotilaa. Tärkeää on käydä asiasta kunnon kansalaiskeskustelu, Bergbom huomauttaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Maahanmuuttajien uuden kotoutumistuen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta. Työttömät maahanmuuttajat, jotka saavat työmarkkinatukea, saisivat jatkossa vähemmän rahaa.
Taloudellinen realismi puoltaa sitä, että velkaantunut hyvinvointivaltio ei voi pidemmän päälle tarjota kattavia sosiaaliturvapalveluja ulkomaalaisille, koska rahat ovat pois suomalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Osa puolueista haluaa silti jatkaa vanhalla mallilla – kustannuksista välittämättä.
- Suomessa on vuosikymmenen ajan hoettu maahanmuuton olevan rikkaus. Todellisuus on päinvastainen. Olen kuvannut nyt meneillään olevaa kehitystä kaksoiskatastrofiksi, jossa kansainvaellukset kohtaavat rahapulaan itsensä ajaneen sosiaalivaltion, perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
Perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosikymmeniä, kuinka avokätinen sosiaaliturva houkuttelee Suomeen ei-työperäistä maahanmuuttoa. Muut puolueet eivät ole kuunnelleet ja nyt vieraskielisten määrä alkaa olla kestämätön Kelan tukien saajissa.
Vieraskielisten Kela-tuensaajien määrä kasvoi taas. Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa kanavillaan esille jo aiemmin ehdottamansa mallin kansalaisuusperusteisesta sosiaaliturvasta.
Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan väistyvä toimitusjohtaja, valtiovarainministerinäkin toiminut Suvi-Anne Siimes moittii Helsingin Sanomien haastattelussa että maahanmuuttajat pääsevät liian helposti Kelan eläkejärjestelmän piiriin. Hän näkee tämän ongelmana, joka rasittaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmää ja uhkaa sen kestävyyttä pitkällä aikavälillä.
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Suomen nykyisenkaltainen sosiaaliturvajärjestelmä vetää puoleensa sen kaltaista maahanmuuttoa, joka väistämättä muodostuu rasitteeksi julkiselle taloudelle. Perussuomalaiset esittää tulevaisuuden ratkaisuksi kansalaisuusperusteista sosiaaliturvan mallia, jolla järjestelmän väärinkäytöksiä on mahdollista estää.
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että Suomi siirtyy ennemmin tai myöhemmin maahanmuuttajien velvoittavampaan sosiaaliturvaan julkisen talouden ongelmien ja muuttuneen maailman vuoksi. Purra arvioi, että nykyinen malli lähestyy loppuaan, koska Suomi hakee jatkuvasti ulkomailta lisää työntekijöitä matalapalkka-aloille eivätkä Suomessa jo olevat maahanmuuttajat näe työntekoa kilpailukykyisenä vaihtoehtona saavutettuun sosiaaliturvan tasoon verrattuna.
Suomen maatiloilla on tällä hetkellä vaikeuksia löytää työntekijöitä. Kotimaassa tekijöitä kyllä olisi tarjolla, mutta työnteon kannustinongelmat nousevat usein esteeksi työn tekemiselle. Samaan aikaan monissa paikoissa haikaillaan Suomeen lisää ulkomaista halpatyövoimaa.
Viikon suosituimmat
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.
Intiasta Suomeen opiskelemaan vuonna 2021 tullut mies on tuomittu neljän vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta.
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.
Yle julkisti eilen selvityksen kotihoitoyhtiö Keltakullan hoivasta: Osa hoitajista ei kyennyt vastaamaan suomeksi edes yksinkertaisiin kysymyksiin. Hoitajat laativat asiakaskirjaukset käännössovelluksen avulla. Tapaus on jälleen todiste ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia – ja jota SDP on pyrkinyt vähättelemään ja selittämään pois.
Ison-Britannian keskuspankin päätös poistaa maan historialliset merkkihenkilöt puntaseteleistä on herättänyt kansainvälistä huomiota. Tapaus on noussut kiistaksi historiasta ja kansallisesta identiteetistä. Keskuspankille laaditun raportin mukaan osa ihmisistä saattaa nähdä Winston Churchillin, Alan Turingin ja Jane Austenin kaltaiset hahmot elitistisinä, kiistanalaisina ja liian vanhahtavina. Historiallisten henkilömuotokuvien tilalle raportin laatinut Savanta esittää inklusiivisuuden nimissä luontoaiheita. Bank of England kiistää tehneensä päätöksen yksinomaan Savantan raportin perusteella ja vetoaa "seteliturvallisuuteen" sekä yleisön toiveisiin. Konservatiivivaikuttajat ovat arvostelleet ratkaisua woke‑henkiseksi pyrkimykseksi pyyhkiä Britannian historiaa pois julkisesta kuvastosta. Heidän mukaansa päätös on peruttava.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
