LEHTIKUVA
Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan väistyvä toimitusjohtaja, valtiovarainministerinäkin toiminut Suvi-Anne Siimes moittii Helsingin Sanomien haastattelussa että maahanmuuttajat pääsevät liian helposti Kelan eläkejärjestelmän piiriin. Hän näkee tämän ongelmana, joka rasittaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmää ja uhkaa sen kestävyyttä pitkällä aikavälillä.
Vuodesta 2011 työeläkevakuuttajien etujärjestöä Telaa johtanut Suvi-Anne Siimes jättää tehtävänsä vappuna 2026.
Helsingin Sanomien haastattelussa Siimes kritisoi Suomen eläkejärjestelmän epäkohtia, erityisesti maahanmuuttajien helppoa pääsyä Kelan myöntämiin eläkkeisiin ja muihin sosiaalietuuksiin.
Siimes argumentoi, että nykyiset säännöt mahdollistavat liian löysän käytännön, jossa maahanmuuttajat voivat saada etuuksia ilman riittävää työhistoriaa tai integroitumista, mikä lisää kustannuksia ja vaarantaa koko järjestelmän taloudellisen kestävyyden.
– Merkittävää suoraa säästöähän ei syntyisi, vaikka takuu- ja kansaneläkkeet poistettaisiin maahanmuuttajilta kokonaan. Mutta niiden ehdoilla on merkitystä siihen, kannattaako tänne tulla vanhana vai kannattaako tänne tulla nuorempana töihin ja ansaitsemaan itselleen työeläkettä, Siimes sanoo.
Poliitikonurallaan Siimes toimi toisena valtiovarainministerinä Paavo Lipposen II hallituksessa vuosina 1999–2003. Tuoreessa haastattelussa Siimes pohdiskelee, arvioidaanko hänelle tapahtuneen ”persuuntuminen”.
– Jos puhuu siitä, ovatko sosiaaliturvan ehdot yhteensopivat väestön globaalin liikkuvuuden kanssa, leimataan heti. Siksi tästä politiikan alueesta ei kunnolla edes keskustella.
Ex-valtiovarainministerin mukaan kyse ei kuitenkaan ole erinäköisten ihmisten vihaamisesta, vaan työnteon arvostamisesta, sosiaaliturvan rahoituksesta ja yhteiskuntajärjestelmän yleisestä hyväksyttävyydestä.
– Tämä mesta ei pysy pystyssä, ellemme kohtuullisella tavalla arvosta sitä, että ihmiset näkevät vaivaa ja tekevät työtä. Jos me haluamme, että kadulla kunnioitetaan kaikenlaisia tänne tulleita ihmisiä, niin ihmisten pitää voida luottaa siihen, että kaikilta vaaditaan efforttia tai ainakin jonkinlaista vastavuoroisuutta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tämän viikon välikysymyskeskustelussa perussuomalaiset ottivat keskustan kanssa yhteen maahanmuutosta. Kansanedustaja ja perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kutsuu keskustan linjaa sumutukseksi.
Massiivisesta maahanmuuttajatyöttömyydestä huolimatta keskusta ja sen puoluejohto ylistävät maahanmuuton välttämättömyyttä. Jo vanhalta haiskahtavaan toiveajatteluun uponneen keskustan mielestä Suomessa olisi työvoimapula.
Maahanmuuttajien työttömyys on kasvanut merkittävästi. Viime vuosina ulkomailla syntyneiden työttömyysaste on lähes kaksinkertaistunut 20 prosenttiin. Kansanedustaja ja perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius ihmettelee, miten keskusta ja sosiaalidemokraatit voivat samaan aikaan vaatia maahanmuuton lisäämistä jopa yli 40 000 hengen vuosittaiselle tasolle.
Perussuomalaiset jakaa yleisen huolen maamme työttömyydestä ja painottaa työttömyyden olevan tragedia niin yksilöille, kotitalouksille kuin koko yhteiskunnallekin. Perussuomalaiset kuitenkin korostaa, että keskustan ja Liike Nytin välikysymyksessä hallitukseen kohdistuva kritiikki on ihmisten harhaanjohtamista.
Työttömyys on Suomessa edelleen korkealla tasolla, mutta kehityksessä on nähtävissä varovaisen myönteinen käänne. Joulukuusta lähtien työttömyys on ollut laskussa, ja talouden näkymät ovat parantumassa ostovoiman ja korkojen laskun sekä viennin elpymisen myötä. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää maahanmuuttajien työttömyyden voimakasta kasvua erityisen huolestuttavana kehityssuuntana.
Sisäministeri Mari Rantasen mukaan Suomen sisäisessä turvallisuudessa uhkina korostuvat erityisesti järjestäytynyt rikollisuus, katujengit ja nuorisorikollisuus. Ministeri varoittaa seurauksista, jos ongelmiin ei tartuta määrätietoisesti ja ajoissa.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppuraisen väite siitä, että vapaan maahanmuuton salliminen olisi eurooppalainen arvo, ei edusta eurooppalaista todellisuutta, eikä myös Euroopan nykyistä mielipideilmapiiriä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän EU- ja ulkopolitiikan asiantuntija Mikael Lith.
Suomen maatiloilla on tällä hetkellä vaikeuksia löytää työntekijöitä. Kotimaassa tekijöitä kyllä olisi tarjolla, mutta työnteon kannustinongelmat nousevat usein esteeksi työn tekemiselle. Samaan aikaan monissa paikoissa haikaillaan Suomeen lisää ulkomaista halpatyövoimaa.
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.
Arvovaltaisessa Science Advances -lehdessä julkaistu tutkimus murtaa myyttiä tieteentekijöiden kyvystä pitää henkilökohtaiset asenteensa erillään tutkimustyöstä. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että tutkijoiden poliittiset näkemykset voivat ohjata eri tavoin tutkimusaineiston käsittelyä ja tilastollisia mallivalintoja. Tätä kautta asenteellisuus näkyy myös tutkimustuloksissa. Tutkimuksessa 71 tutkijatiimiä analysoi maahanmuuton vaikutuksia sosiaalipolitiikkaa koskeviin asenteisiin. Tiimit päätyivät saman aineiston pohjalta hyvin erilaisiin johtopäätöksiin. Näitä eroja ei pystytty selittämään pelkillä laskuvirheillä tai yksittäisillä menetelmävalinnoilla. Tutkimuksesta paljastui myös, että jyrkempiä poliittisia kantoja edustaneiden tutkijoiden työ sai sokkona toteutetussa vertaisarvioinnissa alhaisempia laatuluokituksia.
Viikon suosituimmat
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.
Intiasta Suomeen opiskelemaan vuonna 2021 tullut mies on tuomittu neljän vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta.
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.
Yle julkisti eilen selvityksen kotihoitoyhtiö Keltakullan hoivasta: Osa hoitajista ei kyennyt vastaamaan suomeksi edes yksinkertaisiin kysymyksiin. Hoitajat laativat asiakaskirjaukset käännössovelluksen avulla. Tapaus on jälleen todiste ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia – ja jota SDP on pyrkinyt vähättelemään ja selittämään pois.
Ison-Britannian keskuspankin päätös poistaa maan historialliset merkkihenkilöt puntaseteleistä on herättänyt kansainvälistä huomiota. Tapaus on noussut kiistaksi historiasta ja kansallisesta identiteetistä. Keskuspankille laaditun raportin mukaan osa ihmisistä saattaa nähdä Winston Churchillin, Alan Turingin ja Jane Austenin kaltaiset hahmot elitistisinä, kiistanalaisina ja liian vanhahtavina. Historiallisten henkilömuotokuvien tilalle raportin laatinut Savanta esittää inklusiivisuuden nimissä luontoaiheita. Bank of England kiistää tehneensä päätöksen yksinomaan Savantan raportin perusteella ja vetoaa "seteliturvallisuuteen" sekä yleisön toiveisiin. Konservatiivivaikuttajat ovat arvostelleet ratkaisua woke‑henkiseksi pyrkimykseksi pyyhkiä Britannian historiaa pois julkisesta kuvastosta. Heidän mukaansa päätös on peruttava.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
