Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio torppasi maanantaina järjestöjen Somaliaan hamuamien uusien kehitysapuhankkeiden rahoituksen.
Seitsemälle eri hankkeelle oli haettu rahaa yhteensä yli 4,2 miljoonaa euroa. Ministeri Tavio ei myöntänyt verorahaa hankkeisiin, vaan teki niistä säästötoimen.
Suomi on keskeyttänyt kehitysyhteistyön Somaliaan, koska maa ei ole tehnyt riittävästi palautusyhteistyötä rikoksia tehneiden tai muiden syiden takia Suomesta karkotettujen kansalaistensa takaisin ottamisessa.
Kattojärjestö Fingo älähti rahahanan sulkeutumisesta
Fingo-järjestö julkaisi verkkosivuillaan tiedotteen, jossa se vastustaa voimakkaasti Tavion tekemää linjausta.
Järjestön vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu vaatii ministeriön päätöksen muuttamista. Hänen mukaansa ministeriön toimintatapa on hallintolain yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen, koska hakijoille ei ilmoitettu hakemusten hylkäämisperusteita etukäteen.
Kattojärjestön oma rahoituspohja herättää kuitenkin kysymyksiä kannanoton taustoista. Järjestön toiminta on pitkälti veronmaksajien rahoittamaa. Fingon toimintakertomuksen mukaan sen kokonaiskulut olivat viime vuonna noin 4,1 miljoonaa euroa, joista peräti 3,3 miljoonaa euroa tuli ulkoministeriön myöntämänä rahoituksena.
Fingo ilmoittaa verkkosivuillaan olevansa suomalaisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestö, joka edistää kestävää kehitystä ja vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa maailmanlaajuisesti. Järjestöllä oli viime vuonna noin 240 jäsentä, muun muassa järjestöjä, säätiöitä, ammattiliittoja ja oppilaitoksia. Fingon puheenjohtajana toimii RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet.
Viime vuoden lopussa Fingolla oli 37 työntekijää. Henkilöstön osuus järjestön kuluista oli 2,4 miljoonaa euroa eli selvästi yli puolet.
Suomalaisten verorahat eivät riitä koko maailmalle
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra puolustaa Tavion päätöstä viestipalvelu X:ssä.
Purran mukaan Somalia-hankkeiden rahoituksen torjuminen on herättänyt odotetun vastareaktion, vaikka valtiontalouden tilanne edellyttää hänen mukaansa kehitysavun karsimista.
– Maailmalta eivät tarvitsijat lopu, mutta suomalaisten rahat loppuvat, Purra kirjoittaa.
Hän muistuttaa, että valtiolla on vain yksi veronmaksajien täyttämä rahakirstu. Purran mukaan jokainen ulkomainen kehitysapuhanke on nykyisessä taloustilanteessa pois muusta julkisesta rahoituksesta.
– Emme voi eikä meidän pidä latoa puolen miljoonan euron rahakasaa jokaisen pyytäjän syliin, vaikka kyseessä olisi kuinka tärkeä ja välttämätön ulkomainen järjestöhanke. Näin on Suomessa tehty aivan liian kauan. Ja ajatelkaa, suoraan velaksi, Purra painottaa.