LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kehottaa malttiin datakeskusinnostuksen keskellä ja vaatii kansallisen kokonaisnäkemyksen muodostamista datakeskusaallon vaikutuksista.
Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner huomautti vastikään Ylen haastattelussa, ettei kenelläkään ole tällä hetkellä kokonaiskuvaa datakeskusten eli konesalien täyttämästä Suomesta. Epäselväksi jää, kuinka suuri osa datakeskuksiin liittyvistä sijoituksista todella jää Suomeen ja miten konesalien kuluttama sähkö vaikuttaa koko yhteiskuntaan.
Manner pelkää, että kysynnän kasvu nostaa sähkön hintaa paitsi kuluttajille myös perinteiselle teollisuudelle, kuten metsä-, kemian- ja metalliteollisuudelle, millä olisi laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia esimerkiksi viennin heikentymisen kautta.
Kansanedustaja Juha Mäenpää alkoi eduskunnan talousvaliokunnassa jo viime kaudella kysymään säännöllisesti sitä, tuleeko datakeskuksista valtiolle enemmän verotuloja kuin niiden vuoksi nousee kansalaisten yhteenlaskettu sähkölasku. Professorit ja tohtorit vastasivat kuorossa, että onpa hyvä kysymys, tämä pitäisi selvittää.
– Otin asian esiin myös Wärtsilän 190-vuotisjuhlassa, jonka paneelikeskustelussa Aalto-yliopiston professori Peter Lundin vastaus oli samanlainen kuin valiokunnassa kuultujen professorien, Mäenpää paljasti toukokuussa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan.
Syyskuussa Mäenpää arvosteli voimakkain sanankääntein Fortumin toimintaa. Tuolloin Googlen kerrottiin sopineen yhtiön kanssa, että se ostaa puolet Fortumin pyörittämän Loviisan ydinvoimalan sähköntuotannosta 22 vuoden ajan.
– Se tuntuu mielestäni jonkinlaiselta vähän niin kuin maanpetokselta, että yhtäkkiä joku sähköyhtiö voi myydä ulkomaalaiselle yhtiölle näin valtavan määrän energiasta, Mäenpää pamautti eduskunnan täysistunnossa.
Mäenpää vaatiikin nyt kansallisen kokonaisnäkemyksen muodostamista datakeskusaallon vaikutuksista. Erityisesti sähkön saatavuuden ja hinnan tulevaisuus on selvitettävä.
– Vastuullisen poliitikon on päätöksiä tehdessä muistettava Suomen ja suomalaisten etu. Nyt tarvitaan malttia datakeskushehkutukseen. On muodostettava kansallinen kokonaisnäkemys datakeskusaallon vaikutuksista, Mäenpää linjaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Datakeskusjätit suunnittelevat Suomeen ennennäkemätöntä määrää datakeskuksia, mutta lainsäädäntö, sähköverkkojen kapasiteetti ja kuntien toimintamallit sekä osaaminen eivät pysy kehityksen perässä. Ylen mukaan Suomessa on käynnissä tai kehitteillä 145 datakeskushanketta, ja Fingridin mukaan liittymissopimuksen solmineiden hankkeiden suunniteltu kokonaisteho on lähes viisi gigawattia.
Hallitus luopui budjettiriihessä datakeskuksille suunnitellusta verotuesta. Ratkaisu ajoittuu samaan syksyyn, jolloin pörssisähkön hinta uhkaa kohota. Perussuomalaiset on pitänyt datakeskusten sähköintensiivistä toimintaa riskinä kotitalouksien ja teollisuuden sähkölaskulle.
Suomeen tulee datakeskuksia kuin sieniä sateella. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman vaatii kotimaan edun ottamista huomioon kaiken datakeskushuuman keskellä. Datakeskushankkeet ovat erilaisia, ja kuntien sekä kaupunkien osaaminen on koetuksella erilaisten sijoittajien kanssa. Strandmanin mielestä hankkeita pitää säädellä kansallisesti.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid on vastaanottanut datakeskuksilta liityntäkyselyjä 100 gigawatin edestä. Vuodessa kyselyiden määrä on lähes kolminkertaistunut. - Vaikka vain pieni osa tästä toteutuu, vaikutus sähkömarkkinaamme on suuri ottaen huomioon, että Suomen sähköntuotanto huippukulutuksella on noin 16 gigawattia, perussuomalainen elinkeinoministeri Sakari Puisto vertaa.
Suojelupoliisi nostaa esille vakavan huolen: autoritaariset maat, erityisesti Venäjä, hyödyntävät Suomessa sijaitsevia datakeskuksia kybervakoiluun. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne on jo aiemmin korostanut datakeskuksien tarkkaa turvallisuusperustaista seulontaa. Ranne painottaa, että myös datakeskusten määrää on pystyttävä rajoittamaan.
Tänään voimaan tullut lakimuutos poistaa datakeskuksilta niiden pitkään nauttiman verotuetun aseman. Samalla veronkorotus tuo valtiolle merkittävät lisätulot ilman, että tavallisen veronmaksajan sähkölasku nousee.
Datakeskusten sähkövero nousi heinäkuun alussa alemmasta sähköveroluokasta II yleiseen sähköveroluokkaan I. Vero nousee 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta. Datakeskusten sähköverotuen poistolla vahvistetaan valtiontaloutta arviolta noin 47 miljoonalla eurolla vuodessa. Koska muutos tuli voimaan heinäkuun alussa, vuoden 2026 vaikutus on noin 23 miljoonaa euroa.
Hufvudstadsbladet on tuonut esiin laskelmia, joiden mukaan datakeskusten vaikutukset valtiontalouteen voivat olla huomattavasti oletettua heikommat. Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura arvioi, että datakeskukset eivät juuri tuota verotuloja, vaan voivat jopa heikentää julkista taloutta. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen kysyy, onko nykyinen datakeskuspolitiikka todella Suomen edun mukaista.
Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne arvioi, että Lahteen rakenteilla oleva TikTokin datakeskus herättää turvallisuushuolia sen kiinalaistaustan vuoksi. Ranteen mukaan suojelupoliisi on toistuvasti varoittanut investoinneista, joilla on yhteyksiä autoritaarisiin maihin.
Viikon suosituimmat
Ranskan kadut ovat toimineet toistuvasti maahanmuuttajien väkivaltaisuuksien ja rettelöinnin näyttämönä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää Ranskan tilannetta vakavana varoituksena Suomelle, joka on otettava vakavasti ennen kuin ongelmat ovat täälläkin hallitsemattomia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii EU:ta lopettamaan turistiviisumien myöntämisen Venäjän kansalaisille terveysturvallisuuteen vedoten. Taustalla on Irkutskin rutontutkimuslaitoksen työntekijän kuolemaan liittyvä ruttoepäily, ja epäselvät tiedot tilanteesta korostavat Antikaisen mukaan varautumisen tarvetta.
Ranskan tiistain ”kouluprotesteihin” osallistui sisäministeriön arvion mukaan 266 000 ihmistä, joista 56 000 pelkästään Pariisissa. Agitaattorit puolestaan arvioivat valtakunnalliseksi osallistujamääräksi 450 000. Koululaisten tukena marssivat opettajat, vanhemmat, korkeakouluopiskelijat, ammattiliittojen jäsenet, maahanmuuttajat, vasemmistolaistet ääriainekset sekä sabotöörit.
Ranskan ”koululaismellakat” ovat levinneet koko valtakuntaa koskevaksi kriisiksi. Poliisi on ottanut kiinni yli 5 000 valtaosin alaikäistä mellakoitsijaa. 600 poliisia on loukkaantunut yhteenotoissa. Äärivasemmistolaiset ryhmät pyrkivät käyttämään mellakointia hyväkseen. Ranska kipuilee yleiseurooppalaisen taudin kourissa.
Kiinnostus Pride-yhteistyöhön näyttää hiipuvan eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Helsinki Pride -yhteisön kumppanuusmyynnin romahdus on heikentänyt yhdistyksen taloustilannetta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää yritysten vetäytymistä ideologisista tukikampanjoista tervetulleena kehityksenä.
Britannian vihreä puolue on etääntymässä yhä kauemmas perinteisistä ympäristökysymyksistä. Puolue julkaisee kiellettyjen sanojen listoja ja opastaa jäseniään olemaan käyttämättä sanoja äiti tai isä, jotta sukupuolivähemmistöt eivät loukkaantuisi. Samaan aikaan muslimien äänet ovat vihreille yhä tärkeämpiä. Puoluekokous hyväksyi äskettäin linjauksen, jonka mukaan sionismi on rasismia. Torstaina nähdään, voittaako vihreiden juutalainen puheenjohtaja työväenpuolueen somalinaisen täytevaaleissa.
Suomen Pakolaisapu käynnistää muutosneuvottelut, jotka koskevat 21 henkilöä. Neuvotteluissa harkitaan enintään 15 henkilön irtisanomista. Suomen Pakolaisapu on saanut vuosien varrella valtavia summia veronmaksajien rahaa avustuksina. Jatkossa järjestöjen STEA-rahoitusta kohdennetaan tarkemmin ja vaikuttavammin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kyseenalaistaa kehitysavun määrän ja perusteet. Hänen mukaansa kuluvalla hallituskaudella tehtyjen leikkausten jälkeenkin kehitysavusta on karsittava jatkossa lisää.
Euroopan tärkein liittolainen Yhdysvallat on toistuvasti ilmaissut huolensa Euroopan holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta. Tiedotusvälineet esittävät kannanotot yleensä pinnallisesti ja väheksyen. Markku Ruotsilan kirjoittama ja Suomen Perustan julkaisema raportti kuvaa asian toisen puolen.
Islam herättää Euroopassa kasvavaa epäluuloa maanosan tulevaisuudesta. Liberaali The Economist -lehti pyrkii käsittelemään aihetta avoimesti nostamalla esiin aiheellisia ongelmia ja myös toppuuttelemalla osaa uhkakuvista. Brittilehden mukaan Eurooppa ei ole näillä näkymin romahtamassa väestönvaihtoon eikä sharia-laista ole tulossa valtavirtaa. Sen sijaan vakavampi ongelma on väkivallattomasti ja salakavalasti leviävä islamismi, joka pyrkii soluttautumaan instituutioihin, kaventamaan sananvapautta ja radikalisoimaan maltillisia Euroopassa asuvia muslimeja. Yksipuolisesta äärioikeistojahdista poiketen liberaali lehti piikittelee valtavirran politiikkaa islamin edessä vaikenemisesta ja rasismileimojen pelosta. The Economist muistuttaa, että vasemmiston haluttomuus kohdata islamin ongelmia sekä poliittisen keskikentän pelokkuus ruokkivat vastareaktioita, joilla voi olla arvaamattomia seurauksia.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
