LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomalaistelakat ovat poikkeuksellisen vahvassa myötätuulessa. Kaksi uutta loistoristeilijää on tilattu Turun telakalta, Suomen uudet jäänmurtajat rakennetaan kotimaassa ja jo aiemmin on kerrottu merkittävistä murtajatoimituksista Atlantin taakse. Tilausten yhteisvaikutus on merkittävä paitsi meriteollisuudelle niin myös koko kansantaloudelle ja antaa uskoa Suomen suunnan viimein kääntyneen.
Meyer Turun telakka on tehnyt sopimuksen kahden uuden risteilyaluksen toimittamisesta Royal Caribbeanille. Icon 6:n on määrä valmistua vuonna 2029 ja Icon 7:n vuotta myöhemmin. Uudet tilaukset ovat osa telakan ja Royal Caribbeanin viime vuonna julkistamaa aiesopimusta.
– Pitkäaikainen yhteistyömme Meyer Turun, Suomen valtion ja vahvan suomalaisen meriklusterin kanssa uudistaa toimialaa vuosikymmeniksi eteenpäin ja tuottaa samalla merkittävää taloudellista hyötyä Suomelle, ylistää Royal Caribbean Groupin hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Jason Liberty yhtiön tiedotteessa.
Tuhansia uusia työpaikkoja
Yhtiöt eivät julkaise kauppasummia mutta yhden risteilijän arvo voi nousta jopa kahteen miljardiin euroon. Meyer Turun mukaan jokainen nykyisen kokoluokan risteilyalus on Suomen suurimpia teollisia hankkeita. Meyer Turku työllistää noin 2 000 työntekijää Turun telakalla. Kun lasketaan myös alihankkijat, työllisten määrä kipuaa noin 13 000:een.
– Alus- ja telakkasektorin vahvistuneet näkymät ovat hyvä uutinen Suomelle. Meriteollisuus on yksi Suomen keskeisistä vientialoista, ja sen kehitys vaikuttaa laajasti työllisyyteen, investointeihin ja teolliseen kilpailukykyyn, muistuttaa Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.
– Risteilyalus- ja jäänmurtajatilausten myötä telakkateollisuuteen avautuu tuhansia uusia työpaikkoja lähivuosina. Tämänkaltaiset hankkeet tukevat koko arvoketjua varustamoista telakoihin ja alihankkijoihin asti, ja heijastusvaikutukset näkyvät palvelualoille asti, Heinilä toteaa.
Uusi murtajatilaus Raumalle tai Helsinkiin
Väylävirasto kertoi aiemmin viikolla, että Suomen uusi jäänmurtaja rakennetaan Suomessa joko Rauman tai Helsingin telakalla. Suomen omista kahdeksasta jäänmurtajasta useampi on jo käyttöikänsä päässä, ja hallitus onkin liikenne- viestintäministeriön johdolla uudistamassa vanhenevaa jäänmurtolaivastoa sekä jäänmurron järjestämistapaa.
Suomi on merivetoinen talous, joka on riippuvainen jäänmurrosta. Jopa 97 prosenttia kaupasta kulkee meriteitse, joten on välttämätöntä, että meritiet ovat auki ja jää murtuu, kun sille on tarvetta. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne iloitsee uudesta murtajasta:
– Aino-murtaja rakennetaan Suomessa, mikä on aivan mahtava uutinen! Jäänmurtajakantamme uudistaminen ja murtajien rakentaminen Suomessa on niin turvallisuudelle ja huoltovarmuudelle kuin taloudellekin elintärkeää.
”Kukaan ei tee niitä kuin suomalaiset”
Suomi solmi lokakuussa 2025 sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa 11 jäänmurtajasta, joista 4 rakennetaan Suomessa. Yhdysvallat hyödyntää suomalaista osaamista rakentaakseen seitsemän jäänmurtajaa omilla telakoillaan. Ainakin osa aluksista on tarkoitus saada vesille vuoteen 2028 mennessä
Sopimus tarkoittaa 7 000–10 000 henkilötyövuotta kahdelle telakalle ja näiden verkostoille. Yhdysvallat haluaa hankinnalla vahvistaa maan kansallista turvallisuutta arktisella alueella.
– Muilla mailla on enemmän jäänmurtajia kuin meillä, joten ostamme maailman parhaita jäänmurtajia. Kukaan ei tee niitä niin kuin suomalaiset, alleviivasi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sopimuksen julkistamistilaisuudessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Työllisyyden trendi on kääntynyt, kertoi perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra hallituksen kyselytunnilla eduskunnassa torstaina.
Wille Rydman kirjoittaa, että kun hän aloitti elinkeinoministerinä kesällä 2023, olivat Suomen kaikki kolme tärkeintä telakkaa isoissa vaikeuksissa. Nyt, kaksi vuotta myöhemmin, näyttää tulevaisuus valoisalta sekä Turun, Helsingin että Rauman telakalla.
Viikon suosituimmat
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi Suomen Uutiset perusasiaa -ohjelman tuoreessa jaksossa länsimaiden tilannetta, maahanmuuton seurauksia ja sitä, miksi hänen vuosikymmeniä sitten esittämänsä huomiot ovat vasta nyt nousseet poliittiseen valtavirtaan.
Iranin islamistihallinnon lippuja kantaneet vastamielenosoittajat kokoontuivat viime perjantaina Eduskuntatalon edustalle samaan aikaan, kun hallintoa vastustavat iranilaiset järjestivät oman mielenosoituksensa.
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että STEA keskeyttää Helsinki Pride ry:n valtionavustukset ja Kela katkaisee yhteistyönsä järjestön kanssa.
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.
Yle julkisti eilen selvityksen kotihoitoyhtiö Keltakullan hoivasta: Osa hoitajista ei kyennyt vastaamaan suomeksi edes yksinkertaisiin kysymyksiin. Hoitajat laativat asiakaskirjaukset käännössovelluksen avulla. Tapaus on jälleen todiste ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia – ja jota SDP on pyrkinyt vähättelemään ja selittämään pois.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
