

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
VM: Kasvu on käynnistymässä – julkinen talous pysyy kuitenkin alijäämäisenä
Valtiovarainministeriö kertoo tänään julkaistussa ennusteessaan talouden taantuman olevan vähitellen väistymässä. Loppuvuotta kohden kasvun odotetaan hieman vahvistuvan, mutta vielä tänä vuonna bruttokansantuote ei kasva. Julkisen talouden osalta uutiset ovat huonompia. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä koko ennustejakson loppuun ja velkasuhde jatkaa kasvamistaan.
Valtiovarainministeriön ennusteessa kerrotaan maailmantalouden näkymien kohentuneen ja Suomen viennin olevan sen myötä kasvussa. Tänä vuonna vienti kuitenkin vielä vähenee, osin alkuvuoden lakkojen seurauksena. Ensi vuonna yksityisen kulutuksen odotetaan kasvavan nopeasti inflaation hidastuessa, korkojen laskiessa ja työllisyyden kohentuessa.
Poikkeuksellisen paljon vähentynyt rakentaminen vähenee vielä tänäkin vuonna, vaikka asuntomarkkinat ovatkin vähitellen toipumassa. Suomeen on suunnitteilla ennätysmäärä energiasiirtymään liittyviä investointeja, ja kone- ja laiteinvestoinnit ovat pysyneet kasvussa korkeista koroista huolimatta.
Talouden kasvu käynnistyy hiljalleen
Työllisyys heikkenee vielä tänäkin vuonna, mutta kääntyy ensi vuonna uudelleen nousuun muun muassa hallituksen työllisyystoimien ansiosta. Vuoteen 2026 mennessä työllisyys kasvaa noin prosentin vuosittain, ja 15–64-vuotiaiden työllisyysaste nousee 73,9 prosenttiin. Vuonna 2024 työttömyys kasvaa 7,9 prosenttiin, kun työpaikat vähenevät rakennusalalla ja teollisuudessa. Kun tuotannon kasvu elpyy, työttömyys alkaa vähentyä. Vuonna 2026 työttömyysaste alenee 6,9 prosenttiin.
– Kasvu on käynnistymässä hiljalleen, mutta julkinen talous huolettaa. Vaikka paljon on kiinni suhdanteen käänteestä, on myös varmistettava, että tehdyt päätökset ja paikallishallinnon omat suunnitelmat menojen kasvun hillitsemiseksi toteutuvat ja vahvistavat julkista taloutta täyteen mittaansa, sanoo valtiovarainministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.
Julkinen talous huolettaa
Vaikka hallituksen ohjelmassaan ja kehysriihen yhteydessä päättämät toimet vahvistavat julkista taloutta ja julkisen talouden alijäämät alkavat vähitellen pienentyä, on verokertymä jäämässä tämän vuoden osalta ennakoitua pienemmäksi. Niinpä julkisen talouden ennuste heikentyy keväällä ennustetusta.
Julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan tänä vuonna 3,7 prosenttia suhteessa bkt:hen, kun sen keväällä ennustettiin olevan 3,5 prosenttia. Ensi vuonna alijäämän ennustetaan olevan 3,1 prosenttia ja vuonna 2026 2,6 prosenttia.
– Alijäämien syventymisen myötä arvio velkasuhteesta on myös hieman aiempaa synkempi. Valtionhallinnon ja paikallishallinnon alijäämät yhdessä talouden nollakasvun kanssa kasvattavat julkista velkaa suhteessa bkt:hen tänä vuonna, ja velkasuhde kasvaa yli 80 prosentin. Pienenevät alijäämät ja talouskasvu hidastavat velkasuhteen kasvua vuodesta 2025 eteenpäin, vaikka velkasuhteen kasvu jatkuukin läpi koko ennustejakson, kerrotaan valtiovarainministeriön tiedotteessa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lakkoilu talouden taantuma Mikko Spolander velkasuhde verokertymä lomautukset työllisyystoimet Valtiovarainministeriö Investoinnit Julkinen talous Alijäämä Rakentaminen Korot Vienti Inflaatio talous työllisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallituksen toisessa lisätalousarviossa panostuksia liikenteeseen, poliisille ja rajalle – Purra: ”Valtion ydintehtäviin kuuluu sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden varmistaminen”

Hallitus sopeuttaa, turvaa ja auttaa työllistymään – se on hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta välttämätöntä

Valtiovarainministeri Purra moittii opposition talousvaihtoehtoja toiveajattelusta ja konkretian puutteesta – ”Taikaseinäsosialismi ei toimi”

Perussuomalaisten Koskela: Hallituksen politiikka vie Suomea oikeaan suuntaan

VM:n ennuste: Työllisyys kasvuun ensi vuonna

Perussuomalaisten Koskela: Talouskasvua edessä – yhdeksän miljardin sopeutus on vietävä maaliin
Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää