

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
VM: Kasvu on käynnistymässä – julkinen talous pysyy kuitenkin alijäämäisenä
Valtiovarainministeriö kertoo tänään julkaistussa ennusteessaan talouden taantuman olevan vähitellen väistymässä. Loppuvuotta kohden kasvun odotetaan hieman vahvistuvan, mutta vielä tänä vuonna bruttokansantuote ei kasva. Julkisen talouden osalta uutiset ovat huonompia. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä koko ennustejakson loppuun ja velkasuhde jatkaa kasvamistaan.
Valtiovarainministeriön ennusteessa kerrotaan maailmantalouden näkymien kohentuneen ja Suomen viennin olevan sen myötä kasvussa. Tänä vuonna vienti kuitenkin vielä vähenee, osin alkuvuoden lakkojen seurauksena. Ensi vuonna yksityisen kulutuksen odotetaan kasvavan nopeasti inflaation hidastuessa, korkojen laskiessa ja työllisyyden kohentuessa.
Poikkeuksellisen paljon vähentynyt rakentaminen vähenee vielä tänäkin vuonna, vaikka asuntomarkkinat ovatkin vähitellen toipumassa. Suomeen on suunnitteilla ennätysmäärä energiasiirtymään liittyviä investointeja, ja kone- ja laiteinvestoinnit ovat pysyneet kasvussa korkeista koroista huolimatta.
Talouden kasvu käynnistyy hiljalleen
Työllisyys heikkenee vielä tänäkin vuonna, mutta kääntyy ensi vuonna uudelleen nousuun muun muassa hallituksen työllisyystoimien ansiosta. Vuoteen 2026 mennessä työllisyys kasvaa noin prosentin vuosittain, ja 15–64-vuotiaiden työllisyysaste nousee 73,9 prosenttiin. Vuonna 2024 työttömyys kasvaa 7,9 prosenttiin, kun työpaikat vähenevät rakennusalalla ja teollisuudessa. Kun tuotannon kasvu elpyy, työttömyys alkaa vähentyä. Vuonna 2026 työttömyysaste alenee 6,9 prosenttiin.
– Kasvu on käynnistymässä hiljalleen, mutta julkinen talous huolettaa. Vaikka paljon on kiinni suhdanteen käänteestä, on myös varmistettava, että tehdyt päätökset ja paikallishallinnon omat suunnitelmat menojen kasvun hillitsemiseksi toteutuvat ja vahvistavat julkista taloutta täyteen mittaansa, sanoo valtiovarainministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.
Julkinen talous huolettaa
Vaikka hallituksen ohjelmassaan ja kehysriihen yhteydessä päättämät toimet vahvistavat julkista taloutta ja julkisen talouden alijäämät alkavat vähitellen pienentyä, on verokertymä jäämässä tämän vuoden osalta ennakoitua pienemmäksi. Niinpä julkisen talouden ennuste heikentyy keväällä ennustetusta.
Julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan tänä vuonna 3,7 prosenttia suhteessa bkt:hen, kun sen keväällä ennustettiin olevan 3,5 prosenttia. Ensi vuonna alijäämän ennustetaan olevan 3,1 prosenttia ja vuonna 2026 2,6 prosenttia.
– Alijäämien syventymisen myötä arvio velkasuhteesta on myös hieman aiempaa synkempi. Valtionhallinnon ja paikallishallinnon alijäämät yhdessä talouden nollakasvun kanssa kasvattavat julkista velkaa suhteessa bkt:hen tänä vuonna, ja velkasuhde kasvaa yli 80 prosentin. Pienenevät alijäämät ja talouskasvu hidastavat velkasuhteen kasvua vuodesta 2025 eteenpäin, vaikka velkasuhteen kasvu jatkuukin läpi koko ennustejakson, kerrotaan valtiovarainministeriön tiedotteessa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lakkoilu talouden taantuma Mikko Spolander velkasuhde verokertymä lomautukset työllisyystoimet Valtiovarainministeriö Investoinnit Julkinen talous Alijäämä Rakentaminen Korot Vienti Inflaatio talous työllisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallituksen toisessa lisätalousarviossa panostuksia liikenteeseen, poliisille ja rajalle – Purra: ”Valtion ydintehtäviin kuuluu sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden varmistaminen”

Hallitus sopeuttaa, turvaa ja auttaa työllistymään – se on hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta välttämätöntä

Valtiovarainministeri Purra moittii opposition talousvaihtoehtoja toiveajattelusta ja konkretian puutteesta – ”Taikaseinäsosialismi ei toimi”

Perussuomalaisten Koskela: Hallituksen politiikka vie Suomea oikeaan suuntaan

VM:n ennuste: Työllisyys kasvuun ensi vuonna

Perussuomalaisten Koskela: Talouskasvua edessä – yhdeksän miljardin sopeutus on vietävä maaliin
Viikon suosituimmat

Halla-aho: Perussuomalaisten maahanmuuttokritiikki muuttunut valtavirraksi – ilman että kukaan myöntää sitä
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi Suomen Uutiset perusasiaa -ohjelman tuoreessa jaksossa länsimaiden tilannetta, maahanmuuton seurauksia ja sitä, miksi hänen vuosikymmeniä sitten esittämänsä huomiot ovat vasta nyt nousseet poliittiseen valtavirtaan.

Helsingissä käytettiin satoja miljoonia euroja pyöräilyyn – mutta buumi jäi tulematta
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.

Helsinki Pride vaatii työntekijöiltä vaikenemista kovemmin kuin moni turvallisuusviranomainen – Antikainen: Valtionavustukset jäädytettävä ja yhteistyö katkaistava
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että STEA keskeyttää Helsinki Pride ry:n valtionavustukset ja Kela katkaisee yhteistyönsä järjestön kanssa.

Autot ja asunnot paloivat Belfastissa – turvapaikanhakijan tekemä raaka puukkohyökkäys raivostutti britit
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.

Vihervasemmisto järkyttyi kansalaisuuslain kiristyksistä: Kansalaisuuskokeesta ”psykologista stressiä” maahanmuuttajille
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.

Vihervasemmiston mukaan kansalaisuuskoe aiheuttaa psykologista stressiä maahanmuuttajille – Koponen: ”Edes oma mielikuvitus ei olisi riittänyt tuollaiseen selitykseen”
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.

Taiteilijat valtiolle kuukausipalkkaisiin töihin, ehdottaa vasemmistoliitto – veronmaksajien rahoilla tietysti
Vasemmistoliiton europarlamentaarikot ehdottivat viikonloppuna kuorossa perustuloa taiteilijoille. Tuki tälle punavihreiden perinteiselle äänestäjäkunnalle olisi esimerkiksi 1 300 euroa kuussa. Päälle omat tienestit. Taiteilijaksi saattaisi tällä kurin ilmoittautua moni ihan tavallinenkin taivaanrannan maalari.

Mäkelä: Perussuomalaisten pitkään peräänkuuluttamat uudistukset toteutuvat
Perussuomalaisten pitkä ja johdonmukainen työ Suomelle elintärkeiden uudistusten toteuttamiseksi on tuottanut tulosta myös vuonna 2026. Kiristyksiä on tullut muun muassa maahanmuuttoon ja vankeusrangaistuksiin, minkä lisäksi hallitus on korjannut ennätysmäärän edellisten hallitusten tekemiä, Suomea heikentäviä päätöksiä.

Antikainen vaatii selitystä: Ministeriö torppasi eduskunnan päätöksen karhukiintiöistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen maa- ja metsätalousministeriön kieltäytymisestä valmistella karhun kiintiömetsästysasetusta eduskunnan edellyttämällä tavalla.

Ei ole todellista – Ison-Britannian keskuspankki wokettaa Churchillin, Alan Turingin ja Jane Austenin pois brittien seteleistä
Ison-Britannian keskuspankin päätös poistaa maan historialliset merkkihenkilöt puntaseteleistä on herättänyt kansainvälistä huomiota. Tapaus on noussut kiistaksi historiasta ja kansallisesta identiteetistä. Keskuspankille laaditun raportin mukaan osa ihmisistä saattaa nähdä Winston Churchillin, Alan Turingin ja Jane Austenin kaltaiset hahmot elitistisinä, kiistanalaisina ja liian vanhahtavina. Historiallisten henkilömuotokuvien tilalle raportin laatinut Savanta esittää inklusiivisuuden nimissä luontoaiheita. Bank of England kiistää tehneensä päätöksen yksinomaan Savantan raportin perusteella ja vetoaa "seteliturvallisuuteen" sekä yleisön toiveisiin. Konservatiivivaikuttajat ovat arvostelleet ratkaisua woke‑henkiseksi pyrkimykseksi pyyhkiä Britannian historiaa pois julkisesta kuvastosta. Heidän mukaansa päätös on peruttava.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää














