

PS ARKISTO
Perussuomalaisten Koskela: Hallituksen politiikka vie Suomea oikeaan suuntaan
Eduskunnassa keskusteltiin tiistaina julkisen talouden suunnitelmasta tuleville neljälle vuodelle. Julkisen talouden suunnitelmassa asetetaan menokehys, jonka pohjalta talouspolitiikkaa harjoitetaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela painotti puheessaan julkisen talouden vakauttamisen sekä talouskasvun aikaansaamisen välttämättömyyttä.
– Me kaikki tässä talossa tiedämme, että heikko tuottavuuden kasvu on taloutemme suurimpia ongelmia. Kasvua on hidastanut tuotannollisten investointien sekä tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan vähäisyys lisättynä nuorten koulutusasteen alemmalle tasolle jäämiseen verrattuna OECD-maiden keskiarvoon, Jari Koskela toteaa.
Euroopan unionin taloussääntöjen mukaan julkisen talouden alijäämä saa olla korkeintaan 3 prosenttia BKT:sta ja julkisen velan suhde BKT:hen saa olla korkeintaan 60 prosenttia. Velkasuhde on ylittänyt raja-arvon jo vuonna 2013, kun taas alijäämä on saatu pidettyä alle kolmen prosentin, vaikka tänä vuonna se hetkellisesti ylitetäänkin.
– Orpon hallituksen toimilla velkasuhde saadaan vakautettua vuoden 2028 aikana. Vuonna 2028 valtion budjettitalouden alijäämän arvioidaan olevan 7 miljardia, josta noin 4 miljardia on korkomenoja. Tiedämme, että hävittäjähankinnat maksavat 1,7 miljardia, eli muuta velkaa valtiolle jäisi vähän päälle yksi miljardi. Suunta on ihan oikea, Koskela korostaa.
Työtä, yrittäjyyttä ja investointeja
Koskelan mukaan talouden vakauttaminen on haastava tehtävä, eikä Suomen jo nyt korkeaa kokonaisveroastetta ei ole varaa korottaa. Hallitus tähtääkin politiikallaan kansalaisten ostovoiman parantamiseen ja työllistämisen ja työllistymisen kannustimien madaltamiseen.
– Hallituksen sopeutustoimilla julkisen talouden velkasuhteen kasvu saadaan pysäytettyä, mutta se ei yksin riitä. Tarvitsemme myös kasvua, tarvitsemme työtä, yrittäjyyttä ja investointeja. Niihinkin onneksi hallitus on satsaamassa, Koskela sanoo.
Koskela viittaa esimerkiksi parlamentaarisesti sovittuihin TKI-panostuksiin ja peruskoulutuksesta huolehtimiseen. Lisäksi kehysriihessä päätettiin kantaverkon kapasiteetin riittävyyyden varmistamisesta sekä suurten teollisten investointien verovähennyksestä.
Suomeen saa tulla töihin
– Maahanmuuttoa on monesti esitetty julkisen talouden ongelmien ratkaisijaksi. On esitetty, että tarvitaan 40 000 maahanmuuttajaa vuosittain. Tähän sisältyy oletus, että nämä maahanmuuttajat työllistyisivät yhtä hyvin ja samapalkkaisiin tehtäviin kuin kantaväestö. Tässä saattaa olla haastetta, Koskela sanoo.
Koskela korostaa, että ei hallituksessa kukaan vastusta sitä, että Suomeen tullaan töihin. Julkiselle taloudelle hyödyllinen maahanmuutto ei herätä kritiikkiä. Kielen opiskelu ja työelämään pääsy ovat parhainta kotouttamista ja ovat omiaan lisäämään hyviä väestösuhteita.
– Meillä Pohjois-Satakunnassa, lähinnä Kankaanpäässä on onnistuttu työllistämään maahanmuuttajia niin maatalouteen kasvipuutarhoihin kuin metalli- ja teknologiayrityksiin. Kankaanpäähän liitetty Honkajoki oli aikanaan Suomen virolaisin kunta. Paikallisessa teknologiayrityksessä on tällä hetkellä työntekijöitä 17:stä eri kansallisuudesta, Koskela toteaa.
Kuntatalouden yllä harmaita pilviä
– Kunnathan olivat jo ennen koronaa vakavissa taloudellisissa ongelmissa. Koronavuosina jaetut ja ylimitoitetut tuet saivat kuitenkin monen kunnan tekemään ylijäämäisiä budjetteja. Nyt ollaan kuitenkin palaamassa takaisin karuun todellisuuteen, Koskela muistuttaa.
Koskelan mielestä on huolehdittava, että kunnat selviävät lakisääteisistä tehtävistään kuten koulutuksesta sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Kuntien onnistuminen tällä tehtäväkentällä vähentää tulevaisuudessa hyvinvointialueille ja sote-palveluihin kohdistuvaa painetta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kasvu velkasuhde työ ja yrittäminen sopeutustoimet palvelut Jari Koskela Investoinnit Julkinen talous Kunnat koulutus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Tämä hallitus kantaa vastuuta ja välittää tulevista sukupolvista – ”Emme voi antaa velkavuorta lapsillemme ja lapsenlapsillemme”

Jos hallitus ei olisi sopeuttanut taloutta, Suomen velkaantuminen olisi jyrkässä kasvussa vuosikymmenen lopussa – katso karu kuva

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio vappupuheessaan: Tasapainoinen valtiontalous on työntekijän ystävä

Rydman: Päätöksiä talouden sopeutuksesta lykättiin Suomessa liian pitkään – ”Edellinen punavihreä hallitus ylenkatsoi talousennusteita”

Perussuomalaiset: Hallituksen työn ja kasvun linja nostaa Suomea

Purra: Hallituksen talouspolitiikka on vastuullista, realistista ja uskottavaa

Mäenpää keskustan ja Liike Nytin välikysymyksestä: Keskustan kotimaisuus jäi puolitiehen

VM: Kasvu on käynnistymässä – julkinen talous pysyy kuitenkin alijäämäisenä

Kansanedustaja Jaana Strandmanilta toimenpidealoite opiskeluhuollon tiedonsiirron ongelmista – oppilaiden tietojen turvallinen jakaminen ammattilaisten välillä vaikeaa tai lähes mahdotonta
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Vasemmistoliitto ottaisi vastaan kaikki ihmiset, jotka vain pääsevät rajan yli Suomeen – Mäkelä: Vaarallista puhetta – ”Jos kaikki otettaisiin vastaan, se väki ei lopu koskaan”
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.