Rydman: Päätöksiä talouden sopeutuksesta lykättiin Suomessa liian pitkään – ”Edellinen punavihreä hallitus ylenkatsoi talousennusteita”

Elinkeinoministeri Wille Rydman muistutti eilen A-studiossa, että valtiovarainministeriö on varoittanut aikaisempiakin hallituksia vaarallisesta velkakehityksestä, mutta tarvittavia toimia ei ole aikaisemmin tehty. – Siksi tällä hallituksella on edessä suuri sopeutusurakka.

Hallitus päätti tiistaina kehysriihessä kolmen miljardin lisäsopeutuksista, joihin kuuluu laajasti sekä veronkiristyksiä että menojen leikkauksia. Toimet tulevat hallitusohjelmassa jo päätettyjen kuuden miljardin sopeutusten lisäksi.

Ylen A-studiossa eilen oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin näkemys oli, että kaikki on tehty väärin ja toimilla suojeltaisiin suurituloisia ja rikkaita.

Elinkeinoministeri Wille Rydman muistutti, että sopeutukset kohdistuvat melko tasaisesti koko yhteiskuntaan ja kaikkiin suomalaisiin.

– Päätökset ovat ikäviä, mutta omien havaintojeni mukaan tässä vaikeassa taloustilanteessa kaikki myös ymmärtävät toimet. Kannattaa muistaa, että Suomessa on progressiivinen verotus. Suurituloiset ja keskituloiset hoitavat jo nyt vahvasti oman osansa hyvinvointipalvelujen rahoittamiseksi.

Suomi-laiva pidetään pinnalla

A-studion juontaja tivasi toistuvasti toimien oikeudenmukaisuudesta. Rydman muistutti, että moni aikaisempi hallitus on lähinnä vältellyt päätöksien tekemistä ja siirtänyt vastuuta seuraavalle hallitukselle.

– Nähdäkseni oikeudenmukaista on se, että jokainen päättäjäsukupolvi kykenee päätöksiin, joilla Suomi-laiva pidetään pinnalla. Kun näitä päätöksiä on lykätty pitkään, se tietysti tarkoittaa, että urakka on erityisen raskas tälle hallitukselle.

Viime syksynä havaittiin, että hallitusohjelmassa jo sovittujen sopeutuksien lisäksi valtion taloudessa tarvitaan uusia sopeutustoimia. Ennusteet valtion velkaantumisvauhdista muuttuivat synkemmiksi muun muassa hyvinvointialueiden paisuvien alijäämien sekä verotulojen kertymisen hidastumisen vuoksi.

Lindtmanin mukaan hallituksen linjalta olisi kuitenkin pudonnut pohja pois.

– Hallitus on tehnyt alkutaipaleellaan ratkaisevia virheitä. Nyt suomalaiset maksavat karvaan hinnan, Lindtman päästeli.

Rydman muistutti, että valtiovarainministeriö on varoittanut aikaisempiakin hallituksia vaarallisesta velkakehityksestä.

– Aikaisemmat hallitukset ovat ylenkatsoneet varoituksia. Muun muassa edellinen punavihreä hallitus ylenkatsoi talousennusteita. Siksi tällä hallituksella on edessä paljon suurempi sopeutusurakka. Toisin kuin edelliset hallitukset, tämä hallitus on valmis sopeutuksiin.

Hallitus ei nosta polttoainehintoja

Veroratkaisuista merkittävin on yleisen alv-kannan korotus 25,5 prosenttiin. Kulutusverona alv koskee myös polttoainetta. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan liikennepolttoaineiden hinta ei kuitenkaan nouse hallituksen toimien vuoksi. Rydman totesi, että tavoitteesta ei olla peruuttamassa.

Rydman huomautti, että esimerkiksi maaseudulla autoilevat maksaisivat bensasta vieläkin enemmän kuin nyt, ellei perussuomalaiset olisi saanut hallitusohjelmaan kirjauksia polttoaineiden verotuksen keventämisestä.

– Ilman näitä toimia maaseudulla liikkuminen olisi paljon kalliimpaa. Kannattaa myös muistaa, että hallitusohjelman mukainen kevennys liikennepolttoaineiden verotukseen on useampiosainen. Myöhemmin polttoaineen verotukseen on vielä tulossa sadan miljoonan euron kevennys.

Hallitus on myös jo aiemmilla päätöksillään laskenut polttoaineiden hintoja. Hallitus ei esimerkiksi toteuttanut edellisen hallituksen linjaamaa tuhoisaa jakeluvelvoitteen nostoa, joka olisi korottanut pumppuhintoja jopa kymmenillä senteillä ja siten vielä entisestään kurittanut autoilevia suomalaisia.

Sopeutuksien rinnalle talouskasvua

Sopeutuksien rinnalla Suomeen tarvitaan talouskasvua. Rydman muistuttikin, että sopeutuksien lisäksi hallitus tekee merkittäviä kasvupanostuksia.

Investointiohjelmalla on elvyttävä ja talouskasvua vahvistava vaikutus, joka on tärkeää nykyisessä suhdannetilanteessa.

Elinkeinoministeri kehotti tarkastelemaan laajempaa kuvaa.

– Maailmassa on meneillään vaativa investointikilpailu. Ulkomaisista investoinneista kilpaillaan kovasti. Valitettavasti niistä vain kilpaillaan enenevässä määrin valtion maksamilla valtiontuilla.

– Me esimerkiksi rakennamme veroporkkanaa, jolla Suomesta tulee olennaisesti houkuttelevampi vaihtoehto ulkomaisille investoinneille. Pienille ja keskisuurille yrityksille tukea tulee siitä, että hallitus on työnteon kannustavuuden ja yrittäjyyden puolella. Kun saamme työmarkkinauudistukset läpi, on sillä suuri merkitys myös pk-yrityksille.

Hallitus leikkaa myös kehitysavusta tällä vaalikaudella 1,2 miljardia euroa. Aiemmin jo päätetyn miljardin euron leikkauksen lisäksi kehysriihessä päätettiin, että kehitysyhteistyöhön tehdään neljässä vuodessa 200 miljoonan euron lisäleikkaus.