Valtiovarainministeri Purra: Pyrimme tekemään järkeviä ja oikeudenmukaisia päätöksiä, mutta emme voi välttyä hyvinkin hankalilta leikkauksilta

Suomessa on pohjoismainen hyvinvointijärjestelmä edelleen palveluiden ja etuuksien osalta, mutta ei tulojen eikä maksajien. Elämme jatkuvasti yli varojemme, ja velka kasvaa, varoittaa valtiovarainministeri Riikka Purra.

Hallitus kokoontuu ensi viikon alussa, 15.–16. huhtikuuta kehysbudjettiriiheen päättämään tulevien vuosien valtiontalouden raameista.

– Tilanne on poikkeuksellinen, sillä kehysriihestä on tulossa varsinainen säästöriihi. Tulevat sopeuttamistoimet vievät suurimman päähuomion niin riiheen valmistautumisessa, julkisessa keskustelussa kuin varsinaisissa päätöksissä ja toimenpiteissä sen jälkeen, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purra kolumnissaan.

Hallitusohjelman sisällöstä neuvoteltaessa julkisen talouden ankea tilanne oli hyvin tiedossa. Hallituspuolueet päättivät tarttua toimeen.

– Valitettavasti tilanne edelleen heikkeni, ja ennusteet näyttivät yhä huolestuttavammilta, kunnianhimoisen hallitusohjelman toimista ja kirjauksista huolimatta. Se, mistä kahdeksan viikon aikana sovimme, ei riittäisikään.

”Tämä hallitus ei välttele vastuuta”

Purra kirjoittaa, että Säätytalolla sovittu ei riitä hallituksen omiin tavoitteisiin, ei velkasuhteen vakauttamisen eikä alijäämätavoitteen suhteen.

– Sovittu ei riitä pitämään meitä EU:n alijäämämenettelyn ulkopuolella. Ja erityisesti koska hyvinvointialueiden alijäämät ovat paisuneet huomattavasti, sovittu ei myöskään riittäisi pitämään valtiontalouden kehyksiä rikkumattomina. Niinpä tarvitsemme lisää toimenpiteitä.

Siksi hallituksessa on neuvoteltu uusista sopeutustoimista jälleen kahdeksan viikon ajan, ministeriön virkavalmisteluna toteutetun valmistelun pohjalta.

– Ei ole lainkaan itsestään selvää, että toimimme näin. Paljon todennäköisempää olisi, että vaikka luvut näyttävät selvästi, että tavoitteisiin ei päästä, hallitus sivuuttaisi ne ja toteaisi ykskantaan, että tilanne on muuttunut, muutetaan tavoitteetkin ja jatketaan, Purra kertoo ja jatkaa:

– Tämä hallitus kuitenkin ottaa tilanteen vakavasti eikä suinkaan tyhjiä selittele ja väistele vastuutaan.

Yhä heikkenevät madonluvut

Valtio velkaantuu tällä hetkellä melkein 13 miljardia vuodessa. Julkinen velka hätyyttelee pian 80 prosenttia BKT:sta. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa puhutaan noin 30 prosentista – ja jopa ylijäämäisistä budjeteista.

– Suomessa velan kasvu on aivan poikkeuksellista. Tulot ja menot ovat rakenteellisesti täysin kestämättömässä epätasapainossa. Asiaa ei korjaa sen paremmin pienet viilaukset budjettiin kuin kasvuihmeistä puhuminenkaan.

– Suomessa on pohjoismainen hyvinvointijärjestelmä edelleen palveluiden ja etuuksien osalta, mutta ei tulojen eikä maksajien. Elämme jatkuvasti yli varojemme, ja velka kasvaa. Koska nollakoron maailma on taaksejäänyt hetki, ovat korkomenommekin edelleen voimakkaassa kasvussa ja tällä hetkellä reippaasti yli kolme miljardia vuodessa, Purra kirjoittaa.

Hyvinvointialueiden talous huterassa kunnossa

Tilanteen heikkenemiselle on muutamia keskeisiä syitä. Ensinnäkin verotuloja kertyy valtion kassaan ennalta arvioitua vähemmän ja hitaammin. Valtion taloutta rasittaa raskaasti edellisen hallituksen luoma sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, jonka myötä palvelujen järjestämisvastuu on uusilla hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueiden rahoitus tulee kuitenkin valtiolta.

– Hyvinvointialueiden talous on huterassa kunnossa. Alijäämän paisumisen taustalla on muun muassa viime vuosien inflaatiokehitys sekä useiden alueiden käyttämät kalliit ostopalvelut. Vaikka joillakin alueilla talous on muita paremmassa kunnossa, vasta tulevaisuus tulee lopulta näyttämään, miten ne pärjäävät. Joka tapauksessa hyvinvointialueiden alijäämät tulevat aiheuttamaan ensi vuonna huomattavan menoerän valtiolle.

Kestävä talous tuo turvaa kansalaiselle

Kehysriihessä hallitus päättää useista erilaisista toimista. Ei ole yhtä yksittäistä veroa tai leikkausta, joka ratkaisisi kokonaisuuden.

– Pyrimme tekemään järkeviä ja oikeudenmukaisia päätöksiä, mutta samaan aikaan on hyvä ymmärtää, että emme voi välttyä hyvinkin hankalilta leikkauksilta, Purra toteaa.

– Tekemättä jättäminen ei ole vaihtoehto, koska tekemättömyys suistaisi tilanteen vaikeammaksi. Meidän on katsottava talouden isoa kuvaa myös luottoluokittajien silmin, sillä riskinä on velan hinnan eli korkokulujen paisuminen entisestään. Kun velkaa on paljon, valtiontalouden kehyksissä pysymisen merkitys korostuu entisestään.

Sopeutuksia vastustetaan aina

Purra sanoo tietävänsä hyvin, että uusia sopeutuksia tullaan vastustamaan, kuten on vastustettu jo päätettyjäkin.

– Pidämme kuitenkin kirkkaana mielessä, että perimmäinen tavoitteemme on isänmaan paremman tulevaisuuden turvaaminen. Haluamme varmistaa, että meillä on jatkossakin varaa huolehtia vanhuksista ja niistä, jotka eivät siihen itse pysty. Että meillä on hyvinvointijärjestelmä, koulutus, sosiaali- ja terveydenhuolto, kansalaisen turva.

– Jo valmiiksi epävakaassa maailmanpoliittisessa tilanteessa talouden kestävyyden vahvistaminen on myös olennainen osa kokonaisturvallisuutta, Purra muistuttaa.