Velkaantuminen

Valtiovarainministeri Riikka Purra korosti tänään eduskunnassa rohkeiden taloustoimien ja uudistusten välttämättömyyttä. Hallitus tukee epävarmoissa ja hankalissa oloissa kasvua ennen muuta yksityiselle sektorille. Purra tulkitsee jokaista säästöä vastustavan opposition yleishyökkäyksen johtuvan siitä, että se on itse täydellisen neuvoton tilanteen äärellä, kun pitäisi kyetä sopeutuksiin. Purra puhui tänään osana valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelman lähetekeskustelua.

Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen vaatii, että Euroopan krooninen tuhlaajantauti on saatava kuriin. Suomen tasolla lähes kaikki eduskuntapuolueet ovat saaneet sovittua velkajarrusta. - Saisimmeko samaa tyyliä muihin EU-maihin ja itse Euroopan unioniin? Tynkkynen kysyy Facebookissa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää suhteellisen absurdina, että samat vasemmistopoliitikot, jotka aiheuttivat Suomen velkaantumiskierteen ja olivat hyväksymässä sitä, että kaikesta tästä huolimatta kipataan tuhansia miljoonia euroja suomalaisten rahoja kehitysapuna maailmalle joka vuosi ja elvyttämään Etelä-Euroopan talouksia, arvostelevat nyt Suomen valtiontalouden hoitoa, velkaantumiskehitystä ja säästötoimien välttämättömyyttä.

Talouskeskustelu pyörii Suomessa leikkausten ja säästöjen ympärillä, mutta valtaosa poliitikoista kiertää silti totuutta kuin kissa kuumaa puuroa. Lupaus hyvinvointivaltiosta on rapistumassa ja edes perustuslaki ei turvaa kansalaisten palveluita valtion rahojen loppuessa. Huutava hiljaisuus vallitsee myös maahanmuuton kansantaloutta rasittavien kustannusten ympärillä.

Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

Perussuomalaisten liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne syyttää SDP:tä linjattomuudesta ja epäselvästä talouspolitiikasta. Keski-Suomen perussuomalaisten järjestämällä soppatykkikiertueella kansalaiset nostivat esiin erityisesti tuulivoiman, taksialan uudistukset ja datakeskusten turvallisuuskysymykset.

Pitkään velkaantunut Tampere aloitti vuosia kestävät säästötalkoot, mutta silti kaupungilla riittää rahaa toissijaisiin menoihin. - Samaan aikaan, kun kouluista nakataan ulos rehtoreita ja koulukirjoja, kiikutetaan sisään taideteoksia, kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius ihmettelee kaupungin rahankäyttöä.

Politiikka on aina valintoja rajallisten resurssien puitteissa, kirjoittaa perussuomalainen diplomi-insinööri Mika Merano kolumnissaan.

Vasemmistoliitto jättäytyy velkajarrun ulkopuolelle ja jakaa oppositiosta käsin lupauksia, joille ei esitetä realistista rahoituspohjaa. On helppo vaatia lisää menoja, kun vastuuta valtiontalouden tasapainosta ei tarvitse kantaa, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman. - Siinä se nyt nähtiin! Se siitä yhteistyöstä Suomen parhaaksi! Strandman puuskahtaa.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n syksyn 2025 Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat nihkeästi ajatukseen uudesta puolustusverosta. Vain 23 prosenttia kannattaa erillistä veroa, jonka tuotto korvamerkittäisiin maanpuolustukseen. Vastustajia on lähes puolet (46 %). Kolmannes ei ota kantaa.

Oikeusministeri Leena Meren mukaan ulosottolakia kehitetään parhaillaan, jotta ulosottovelallisten asema paranee. Jatkossa ulosotossa olevat varat on tarkoitus kohdentaa niin, että pääomakin lyhenee. Siten helpotetaan ulosottovelallisten mahdollisuuksia käydä töissä ja lyhentää velkojaan.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen arvostelee Facebook-kirjoituksessaan SDP:tä ja edellisiä hallituksia Suomen taloustilanteen heikentämisestä. Piisisen mukaan nykyinen hallitus joutuu korjaamaan vuosikymmenien aikana syntynyttä velkaantumista ja rakenteellisia ongelmia.

Kansanedustajat kävivät maanantaina eduskunnassa vuoden 2026 talousarvion palautekeskustelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela otti puheessaan kantaa julkisen talouden sopeutukseen, työn verotuksen keventämiseen ja siihen, miten kasvu saadaan liikkeelle, kun epävarmuus jarruttaa kulutusta.

Oppositiolla ei kiihtyvän kritiikin ja hallituksen moukaroinnin lisäksi ole tarjolla mitään muuta. - Vaihtoehtoja ei ole. He itsekin tietävät, että hallituksessa teemme oikeita asioita, vaikka ympärillä myrskyää ja näkyvyys on heikko, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.

Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Edellisen hallituksen edustajat ovat viime aikoina väittäneet, että heidän korona-aikaan kasvattamansa valtion menot eivät kohdanneet silloisessa oppositiossa vastustusta. Tosiasiassa jo tuolloin, kriisin keskellä perussuomalaiset varoitti vasemmistohallitusta löysän rahanjaon seurauksista.

Valtiotalouden tarkastusviraston raportin mukaan Marinin hallituksen aikana tehdyistä yli 40 miljardin euron menolisäyksistä vain vajaa puolet liittyivät koronapandemian torjumiseen Suomessa. Vielä oppositiossakin SDP on väittänyt, että Marinin hallitus otti velkaa koronan vuoksi.

Valtiontalouden tarkastusvirasto vahvistaa: Marinin hallitus suhtautui rahankäyttöön löperösti ja purki sääntöpohjaiset esteet rahankäytölleen. Laskua tästä maksetaan vielä pitkään. - Kun Marinin hallitus luopui finanssipoliittisista säännöistä, se kehitti itselleen uuden säännön: kaikki saavat aina jotain. Lopputuloksena oli menojen valtava paisuminen, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Suomi velkaantuu ja väestö ikääntyy. Sen takia turhista menoista on nyt luovuttava. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedewin mukaan hallitus satsaa kasvuun ja elinvoimaan opposition väitteistä huolimatta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Pia Sillanpää, Anne Rintamäki, Minna Reijonen ja Kaisa Garedew pitävät tärkeänä, että hallituksen talousarviossa vuodelle 2026 yhdistyvät talouden tasapainottaminen ja panostukset tavallisten suomalaisten hyvinvointiin. Talousarvio vahvistaa suomalaisten arjen turvallisuutta ja terveyttä, mutta samalla hillitsee julkisen talouden velkaantumista.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela korostaa Facebookissa, että eduskunnassa hyväksytty velkajarru on tärkeä askel kohti vastuullisempaa talouspolitiikkaa. Koskelan mukaan laaja poliittinen yhteisymmärrys varmistaa, että velkaantumisen taittaminen jatkuu myös tulevilla hallituskausilla.

Hallitus jatkaa julkisen talouden tasapainottamista vuoden 2026 talousarvioesityksessä. Perussuomalaiset valtiovarainvaliokunnan kansanedustajat Ville Vähämäki, Sami Savio, Jari Koskela, Jari Ronkainen ja Minna Reijonen korostavat kasvun edellytyksiä, turvallisuutta ja arjen peruspalveluja. Talousarvioesityksessä velkaantumista hillitään ja menoja asetetaan tärkeysjärjestykseen perussuomalaisten politiikan mukaisesti.

Hallitus päätti eilen talousarvioesityksestä vuodelle 2026. Budjettiriihessä päätetyillä veroratkaisuilla ja kasvutoimilla tuetaan orastavaa talouskasvua, mikä on välttämätöntä, jotta suomalaisten turvallisuudesta ja tärkeistä palveluista pystytään huolehtimaan myös jatkossa.

EVA:n arvo- ja asennetutkimuksen mukaan suomalaisten enemmistö hyväksyy leikkaukset erityisesti kehitysyhteistyöhön ja yritystukiin sekä hyväksyy niin sanotun juustohöylän käytön, mutta torjuu koulutukseen ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvat leikkaukset. Tutkimuksen tulokset kertovat myös, että suomalaiset näkevät julkisissa menoissa kaksi eri kategoriaa: toiset menot nähdään melko kivuttomasti leikattavina ja toisia pidetään suorastaan pyhinä.

Oikeusministeriö pyytää lausuntoja uusista ulosottolainsäädännön kehittämisehdotuksista, joilla pyritään yksinkertaistamaan tulojen ulosmittauksen laskentasääntöjä ja parantamaan velallisten asemaa. Työryhmän mietinnössä esitetään muutoksia, joiden tarkoituksena on tehdä ulosmittauksesta aiempaa oikeudenmukaisempaa keskituloisille ja vähentää ulosoton seurauksena kasvavaa toimeentulotuen tarvetta.

Hallitus on ryhtynyt mittaviin sopeutustoimiin talouden tasapainottamiseksi. Vastaaviin toimiin eivät edelliset hallitukset uskaltaneet ryhtyä. Samaan aikaan hallitus pyrkii vahvistamaan työllisyyttä, tukemaan palkansaajia ja pienituloisia sekä panostamaan turvallisuuteen.

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vastasi opposition välikysymykseen keskiviikkona iltapäivällä.

Ylen aamussa tänään vieraillut kansanedustaja Ville Vähämäki sanoo, että hallitus ei ole luopunut talouden vahvistamisen tavoitteesta ja velkaantumisen taittamisesta.

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ottaa tuoreessa sosiaalisen median päivityksessään kantaa maan talouspoliittiseen keskustelukulttuuriin.