Opposition tarinassa toistuu täydellinen sisäinen epäloogisuus. Ensin moititaan velkaa ja alijäämää, sitten luetellaan omia toimia, mutta ei suinkaan sopeutustoimia vaan hallituksen säästötoimien peruuttamista. Siis niiden toimien peruuttamista, jotka sitä velkaa vähentävät, Riikka Purra summasi.
SDP maalaili ryhmäpuheessaan dramaattisia kauhukuvia nettomenopolulta putoamisesta ja väitti hallituksen viis veisaavan asiasta. Purra oudoksui SDP:n keksittyjä väitteitä.
– Oppositiopuolueita on alkanut hirvittää tämä sopeuttamistarve. Teitä hirvittää se, koska te olette ajaneet itsenne umpikujaan joka ikistä toimea vastustamalla kokonaisia isoja sektoreita etukäteen säästöjen ulkopuolelle jättämällä.
– Koen monet opposition puheenvuorot jokseenkin irvokkaiksi siitä, että velkasuhde ei vakaudu, velka on edelleen korkealla, alijäämät ovat korkealla. Ottaen huomioon, että te olette vastustaneet käytännössä kaikkia – käytännössä joka ikistä sopeutustoimeamme, jonka me olemme tänne saliin tuoneet.
Aiemmin ei uudistettu rakenteita
Purra muistutti, että tässä maassa on kahdenkymmenen vuoden ajan käytännössä jätetty monet uudistukset tekemättä.
– Nokiavuosien jälkeen eri hallitukset ovat vain lisänneet pysyviä menoja, lisää tukia, lisää väliaikaisia menoja, lisää oikeuksia. Vastuunkanto on sanalla sanoen ollut 2000-luvulla vähissä. SDP puhui aikanaan ”jakovarasta”.
Purra korosti, että julkisen talouden tasapainottaminen on välttämätöntä Suomen tulevaisuuden turvaamiseksi. Maata ei saa päästää syvenevään velkakierteeseen.
– Aiemmin ei uudistettu rakenteita. Nyt tämä hallitus tätä tekee. Ensimmäistä kertaa on leikattu pysyviä menoja selvästi.
– Tulevina vuosina entistä enemmän käyttötalouteen kohdistuvia selkeitä menoleikkauksia. Samaan aikaan tarvitaan rakenteiden uudistamista ja erilaisia kasvutoimia, jotta pystymme samaan aikaan painamaan kaasua talouden kasvulle.
Yhteisöveron kevennys vaikuttaa investointihalukkuuteen
Oppositio on toistuvasti moittinut yhteisöveron kevennystä, niin tänäänkin salikeskustelussa.
Purra nosti puheenvuorossaan esiin pk-yritystutkimuksen tulokset, joiden mukaan yhteisöveron kevennys lisää investointihalukkuutta suurissa yrityksissä huomattavasti tai ratkaisevasti 20,9 prosentilla ja huomattavasti, ratkaisevasti tai jonkin verran 65,5 prosentilla. PK-yrityksissä se lisää kasvu- ja investointihalukkuutta merkittävästi 30,2 prosentilla vastaajista.
– Mielestäni tämä ei ole lainkaan vähäpätöinen tulos.
Purra viittasi myös saksalaiseen tutkimukseen (Ifo, myös IS 26.5.), jonka mukaan yhteisöveron keventämisestä jopa puolet siirtyy työntekijöille palkkojen kautta.
– Tämä koskee erityisesti matalasti koulutettuja naisia ja nuoria. Saksa muuten aikoo keventää yhteisöveroa myös lisää. Mihinkähän tämä perustuu, arvoisa oppositio? Voisiko se perustua siihen, että Saksankin talous kaipaa todella kasvua? Siellä ilmeisesti sosialidemokraatit tulkitsevat näitä asioita kyllä huomattavasti eri tavalla kuin Suomessa.
Toiveikkuutta tulevasta
– Taloustilannetta leimaa epävarmuus ja utuisuus, mutta toiveikkuutta on syytä korostaa. Taloutemme kasvaa pitkästä aikaa, ja kyllä, osa siitä on hallituksen talouspolitiikan ansiota.
– Yksityinen kulutus on kuitenkin virkoamassa, investointeja virtaa maahan, teollisuustuotanto on uudessa huipussaan ja monella alalle menee koko ajan paremmin. Pitkäaikaistyöttömyyden odotetaan alkavan sulaa kesän aikana.
