Sdp:n talouspoliittisesta linjasta ei ota Erkkikään selvää. Sdp:n talouspolitiikkaa on viime aikoina usein kuvattu sanalla kakofonia. / LEHTIKUVA
Oppositiossa SDP on profiloitunut hallituksen leikkauksia moittimalla. Demokratiaan kuuluu mielipiteiden moninaisuus, siinä ei ole mitään vikaa. Mutta kuinka tosissaan SDP leikkausvastaisuudessaan oikein on?
SDP on oppositiosta käsin arvostellut hallituksen toimeenpanemia leikkauksia koko hallituskauden ajan. SDP:n hallitusta kohtaan esittämässä arvostelussa on kuitenkin epäilyttäviä piirteitä.
Ensinnäkin epäilyksiä herättää se, ettei kritiikki ole ollut kovin johdonmukaista. Välillä on vaadittu hallitukselta tiukempia leikkauksia, toisinaan taas perumaan jo tehtyjä sellaisia. Pahimmillaan SDP on yhden ja saman päivän aikana sekä vaatinut hallitukselta ankarampaa otetta leikkauksiin että vastustanut hallituksen konkreettisia säästöesityksiä.
Selvästi SDP ei kuitenkaan vastusta leikkauksia tai muutostarvetta millään periaatteellisella tasolla, koska puolue on julkisesti sitoutunut niin sanottuun velkajarruun eli 8–12 miljardin sopeutuksiin seuraavalla vaalikaudella.
Tästä päästään toiseen epäilyttävään piirteeseen SDP:n talouspuheessa. Vaikeudet nimittäin alkavat aina, kun SPD:ltä yritetään nyhtää jotakin konkreettista linjausta siitä, millaisia leikkauksia he itse tekisivät hallitusvastuussa, kun kerran nykyhallituksen leikkaukset ovat kaikki niin vääriä ja huonoja. Vastauksia ei nimittäin tipu.
Tuoreessa haastattelussa SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sai sentään toimittajan painostuksen alaisena mainittua yritystuet, Kela-korvaukset ja kotihoidon tuen mahdollisina säästökohteina.
Sote-alaakaan Lindtman ei sulkenut leikkausten ulkopuolelle, joskin Lindtman puhui ”tuottavuuden parantamisesta” vailla palveluiden karsimista. Jokainen äänestäjä voi itse pohtia, kuinka uskottavaa on saavuttaa merkittäviä säästöjä ilman merkittäviä leikkauksia.
Välillä vaikuttaa siltä, että jo sovitusta velkajarrustakin ollaan valmiita tinkimään. Varapuheenjohtajat Matias Mäkynen ja Nasima Razmyar potkivat molemmat velkajarrua vastaan. SDP:n toukokuisessa puoluekokouksessa nähdään, millaisiin mittasuhteisiin kapinointi yltää.
Kaiken kaikkiaan SDP:n ulostuloista – sekä niiden puutteesta – herää epäilys, ettei mitään linjaa edes ole. Ehkä niin on tarkoituskin.
SDP tahtoo esiintyä vastuullisena valtionhoitajapuolueena. Samaan aikaan se haluaa voittaa ensi kevään eduskuntavaalit. Nämä kaksi tavoitetta ovat valitettavassa ristiriidassa.
Jos SDP kertoisi Suomen kansalle rehellisesti, millaisia leikkauksia se tekisi hallitusvastuussa, puolueen kannatus romahtaisi. Mielipidekyselyiden lupaama suurimman puolueen sija livahtaisi sivu suun.
Mikäli SDP on todella sitoutunut velkajarruun, eivätkä sille kelpaa nykyhallituksen leikkaukset, yhtälö on helppo: omat vaihtoehtoiset säästöt julki äänestäjien arvioitavaksi.
Kun näin ei tehdä, alkaa äänestäjää väistämättä epäilyttää. Mitä muita syitä SDP:n vaikenemiselle siedettävistä leikkauskohteista voisi olla kuin se, että niiden arvataan karkottavan äänestäjiä eduskuntavaaleissa?
Näyttää siis siltä, että joko SDP ei ole aidosti sitoutunut velkajarruun vaikka väittää niin, tai sitten SDP salailee leikkauksia, joita tulee tekemään, mikäli pääsee Suomen suitsiin seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Joka tapauksessa toiminta vaikuttaa epäilyttävästi äänestäjien tahalliselta vedättämiseltä.
Lupausten ja käytännön ristiriidasta ollaan puolueessa kyllä tietoisia. Ilta-Sanomien haastattelemien sisäpiirilähteiden mukaan SDP:ssä kammotaan jo nyt vuoden 2031 ”hirvittäviä” eduskuntavaaleja, kun SDP on oletetusti hallitusvastuussa joutunut toteuttamaan sopeutuksia. Siis toisin sanoen sen seurauksia, että kansa on saanut tuntea nahoissaan eron SDP:n vaalikampanjalupausten ja SDP:n toteuttaman hallituspolitiikan välillä.
Erityisen inhaksi SDP:n kaksilla rattailla ajon tekee Espanjan vasemmistohallituksen ihannointi. Espanjasta on nimittäin paljastunut irvokasta EU:n elvytysrahojen väärinkäyttöä. Niillä on katettu muun muassa espanjalaisten eläkkeitä ja valtion sosiaalimenoja. Siis suomalaisten verorahoilla.
Sanna Marinin johtama hallitus vei Suomen mukaan elvytyspakettiin. SDP-vetoista hallitusta peesasi hankkeessa ratkaisevasti myös kokoomus. Suomalaiset veronmaksajat maksavat elvytyspakettiin yli seitsemän miljardia euroa ja saavat takaisin alle kaksi miljardia. Ihailtaessa Espanjan talouskasvua jätetään siis mainitsematta, että sitä rahoitetaan suomalaisten veroeuroilla.
Paraikaa on sattumoisin käynnissä myös tutkinta elvytyspakettiin liittyvistä petoksista. Väärinkäytön arvoksi epäillään tällä hetkellä viittä miljardia euroa. Juuri sen verran suomalaiset veronmaksajat pottiin antoivat.
Niille rahoille olisi ollut tarvetta myös kotimaassa. Valitettavasti perussuomalaiset oli yksin ainoana puolueena vastustamassa elvytyspakettia.
Koko Espanja-fanitus haiskahtaa siis vähintään oudolta. Kyseessä voi olla epätoivoinen harhautusliike. Kansanedustaja Sanna Antikainen on arvellut, ettei Lindtman taida itsekään tietää, mitä Espanjasta tulisi kopioida tai mitä ”Espanjan mallilla” käytännössä tarkoitetaan.
Valtiovarainministeri Riikka Purra on puolestaan kertonut ymmärtävänsä SDP:n ”eksistentialistista kriisiä”. Kun on vastustettu säästöpolitiikkaa kolme vuotta samaan aikaan kun tunnustetaan leikkausten tarve, politiikalla ei ole realistista suuntaa.
– Siksi oppositio hyökkää niin kovaa. Sillä peitetään täydellinen neuvottomuus, Purra sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
SDP havittelee sosialistista utopiaa ja kokoomus EU-liittovaltiota. Kummankaan prioriteettilistan kärjessä ei ole suomalainen veronmaksaja, muistuttaa Perussuomalainen Nuoriso.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on toistuvasti vaatinut, että Suomen pitäisi ottaa oppia Espanjan sosialistihallituksen talouspolitiikasta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan Lindtmanin Espanja-ihailu näyttää päivä päivältä oudommalta.
Espanjassa paljastus toi esiin, että hallitus käytti miljardeja euroja EU:n elpymisvaroja eläkkeisiin ja sosiaalimenoihin alkuperäisten investointihankkeiden sijaan. Samaan aikaan viranomaiset epäilevät pääministeri Pedro Sánchezin vaimoa korruptiosta sekä vaikutusvallan ja julkisten resurssien väärinkäytöstä.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on nostanut Espanjan sosialistihallituksen Suomen vasemmiston esikuvaksi. Pohjoismaiset demarit Tanskassa ja Ruotsissa hän sivuuttaa. Tanska ja Ruotsi vaativat menokuria ja tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, Espanja ei kumpaakaan.
Sosialidemokraattien uutta puolueohjelmaa voinee tulkita kuin sosialismin teoriaa, jossa liike oli tärkeämpää kuin päämäärä. Taloudellisen tilanteen myötä yllättäen myös demarit ovat ottamassa lusikan kauniiseen käteen maahanmuuttoon liittyen. Uskoo ken tahtoo.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila ei sulata SDP:n Eveliina Heinäluoman ulostuloa. Heinäluoma kysyi tiedotteessaan: ”Saakohan Riikka Purra nämä petetyt vaalilupaukset anteeksi edes taivaan porteilla?”
Valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra arvostelee voimakkaasti SDP:n ja vasemmistoliiton intoa työajan lyhentämiseen. Purran mukaan Suomi tarvitsee lisää työntekoa ja yrittämistä – ei kokeiluja, jotka heikentävät talouden perustaa.
Viikon suosituimmat
Miksi korkeasti koulutetut ihmiset päätyvät niin usein vastustamaan sitä järjestelmää, joka heidät elättää? Taloustieteilijä Joseph Schumpeter tarjosi jo vuonna 1942 terävän selityksen: kapitalismi tuottaa ylijäämää ja synnyttää yrittäjyydestä ja tuotannosta vieraantuneen älykköluokan. Markkinat palkitsevat ratkaisuista ja riskinotosta – eivät teoreettisesta kauneudesta ja tiedostavuudesta. Tämä koetaan epäoikeudenmukaiseksi niiden parissa, jotka ovat kouluttautuneet analysoimaan ja kritisoimaan yhteiskuntaa. Sosialismin vetovoima intellektuelleille ei selity vain tasa-arvon ihanteilla, vaan myös henkilökohtaisilla kannustimilla ja statushakuisuudella. Se lupaa koulutetulle luokalle portinvartijan rooleja yhteiskunnan suunnittelijoina ja politrukkeina ilman tulosvastuuta ja riskinottoa.
Helsingin Sanomat ja Yle ovat antaneet vuosia laajaa näkyvyyttä väitteelle, jonka mukaan Israel syyllistyy kansanmurhaan Gazassa. Kun ICC:n oma pääsyyttäjä nyt kertoo, ettei todisteita ole, molemmat toimitukset ovat hiljaa.
Tie kalifaattiin käy lasten ja nuorten kautta. Muslimit ovat pian suurin uskonnollinen ryhmä Itävallan suurten kaupunkien kouluissa ja nousevan polven asenteet kertovat uskonnon keskeisestä merkityksestä nuorten elämässä. Islam on monen mielestä jo nyt paikallisten lakien yläpuolella.
Iso-Britannia on estänyt ainakin 11 ulkomaalaista puhujaa osallistumasta tänään Lontoossa järjestettävään Unite the Kingdom -mielenosoitukseen. Kielletyillä ei ole rikostuomioita. Poliittisin perustein tehty päätös herättää kysymyksen Ison-Britannian sananvapauden tilasta.
Kansalaisaloite turpeen luokittelemiseksi uusiutuvaksi energiaksi ja poistamiseksi EU:n päästökaupan piiristä on saavuttanut vaaditun 50 000 kannattajan rajan. Aloite etenee nyt eduskunnan käsittelyyn.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan sanoo, ettei tällä hetkellä näe riittävää näyttöä sille, että Israel olisi syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa. Poliitikot ja aktivistit ovat silti käyttäneet vakavaa juridista termiä jo pitkään ikään kuin asia olisi oikeudellisesti ratkaistu. Viime viikolla eräs perheensä sodassa menettänyt gazalaismies toimitti ICC:lle uuden tutkintapyynnön, jossa hän vaatii 14 Hamas-johtajan tutkimista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvostelee vakavasti EU:n koronaelpymisrahastoa. Viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo viiden miljardin euron edestä petosepäilyjä, eikä kansalaisilla ole tietoa, kenen taskuihin rahat todellisuudessa päätyvät. Suomi kuuluu rahaston nettomaksajiin.
Suomen kansallispuistoista vastaava Metsähallitus on herännyt taukopaikkojen aiheuttamaan päästöongelmaan ja haluaa tehdä ilmastotalkoiden hengessä retkeilystä mahdollisimman savutonta. Ratkaisuksi Metsähallitus esittää tulettomia taukopaikkoja. Se on julkaissut retkeilyn uudet periaatteet "Ilmastoviisaan taukopaikan käsikirjassa". Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila neuvoo Metsähallitusta keskittymään maa- ja metsäomaisuuden hoitoon ja lopettamaan turhan puuhastelun, johon sillä ei ole edellytyksiä.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan vahvisti viime viikolla, että Gazassa ei ole tapahtunut kansanmurhaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew iloitsee totuuden tulemisesta julki, mutta ei usko Israel-vastaisen vihervasemmiston hyväksyvän tappiotaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on jättänyt eduskunnassa puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok) kirjallisen kysymyksen ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä.
