LEHTIKUVA
Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvostelee vakavasti EU:n koronaelpymisrahastoa. Viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo viiden miljardin euron edestä petosepäilyjä, eikä kansalaisilla ole tietoa, kenen taskuihin rahat todellisuudessa päätyvät. Suomi kuuluu rahaston nettomaksajiin.
EU:n syyttäjänvirasto EPPO ilmoitti tämän vuoden alussa, että sillä on aktiivisena 512 elpymisrahastoon liittyvää tutkintaa. Epäilty vahinko on lähes viisi miljardia euroa. Vielä vuotta aiemmin tutkintoja oli 307 ja epäilty vahinko 2,8 miljardia. Kasvuvauhti on huomattava.
EPPO:n luvut kertovat vain siitä, mistä syyttäjät ovat jo saaneet tiedon. Kokonaiskuva voi olla huomattavasti synkempi.
Euroopan tilintarkastustuomioistuin ECA julkaisi äskettäin raportin, jonka mukaan elpymisrahastosta puuttuu tarvittava läpinäkyvyys varojen jäljittämiseen. Tilintarkastajien mukaan kukaan ei tosiasiassa tiedä, mihin rahat menevät.
Elpymispaketin hyväksyi Sanna Marinin johtama hallitus vuonna 2021. Eduskunnassa pakettia vastustivat perussuomalaiset – kaikki muut puolueet äänestivät sen puolesta.
ECA:n raportin mukaan elpymisrahaston läpinäkyvyydessä on rakenteellisia aukkoja. Merkittävin ongelma on se, että yli puolet varoista menee ministeriöiden kaltaisille julkisille elimille. Niiden ei tarvitse julkaista, miten jakavat rahat edelleen alihankkijoille ja urakoitsijoille.
Eurooppalaisella veronmaksajalla ei siis ole oikeutta tietää, kuka elpymisrahaa lopulta saa.
Sääntöjen mukaan jäsenvaltioiden on julkaistava tiedot sadasta suurimmasta tuensaajasta. ECA:n tarkastamista kymmenestä maasta yksikään ei ylittänyt tätä vähimmäisvaatimusta.
Lisäksi Euroopan komissio ei kerää tietoa siitä, kuinka paljon yksittäisille toimijoille on tosiasiallisesti maksettu. Jäsenvaltioilla tieto olisi saatavilla, mutta niitä ei velvoiteta toimittamaan sitä komissioon. Käytännössä kukaan EU-tasolla ei tiedä, miten elpymisrahaston rahat jakaantuvat.
Elpymisrahasto (Recovery and Resilience Facility, RRF) perustettiin helmikuussa 2021 kertaluonteiseksi ohjelmaksi elvyttämään EU-maiden talouksia koronasulkujen jäljiltä. Sen kokonaisarvo on enintään 723,8 miljardia euroa, josta avustuksia on 360 miljardia ja lainoja 217 miljardia. Tammikuun 2026 loppuun mennessä komissio oli sitoutunut 577 miljardin euron tukiin.
Suomelle myönnettiin avustuksia alun perin noin 2,1 miljardia euroa, joka myöhemmin tarkistettiin noin 1,95 miljardiin euroon. Tähän mennessä Suomi on saanut maksuja noin 1,39 miljardia euroa.
Rahasto rahoitetaan EU:n yhteislainalla, jonka takaisinmaksu jakautuu jäsenvaltioiden maksuosuuksien suhteessa. Suomi on EU:n nettomaksaja, eli maksuosuus ylittää saatavat rahavirrat. Eteläiset jäsenmaat – Italia, Espanja ja Kreikka – saivat elpymisrahastosta huomattavasti enemmän suhteessa taloutensa kokoon kuin pohjoinen Eurooppa.
Velan pääoman takaisinmaksu alkaa vuonna 2028 ja jatkuu vuoteen 2058 asti. Suomen maksuosuuden koko elpymisvälineestä on arvioitu olevan noin 7,2 miljardia euroa sisältäen korot. Tästä varsinaisen RRF-ohjelman osuus on noin 5,7 miljardia euroa.
ECA:n tarkastus osuu kriittiseen hetkeen. EU:n lainsäätäjät neuvottelevat parhaillaan unionin seuraavasta seitsenvuotisesta talousarviosta (2028–2034). Komission esitys rakentuu pitkälti elpymisrahaston rahoitusmallin varaan.
Tarkastuksesta vastannut ECA:n jäsen Ivana Maletić totesi asiasta suoraan:
– Meillä ei ole kattavaa kuvaa siitä, miten elpymis- ja palautumistukivälineen varoja käytetään. Kansalaisilla on oikeus tietää, miten julkisia varoja käytetään, kuka niitä saa ja kuinka paljon. Nämä puutteet eivät saisi heijastua EU:n tuleviin talousarvioihin.
Kysymys on periaatteellinen. Jos EU haluaa lainata lisää rahaa markkinoilta ja jakaa sen jäsenvaltioille, sen poliittinen perustelu edellyttää, että kansalaiset voivat seurata, mihin rahat menevät. Elpymisrahastossa tämä ei toteutunut.
ECA ei ole ainoa, joka on huomauttanut asiasta. Euroopan parlamentti, Euroopan oikeusasiamies ja OECD ovat kaikki aiemmin nostaneet esiin elpymisrahaston ongelmia.
EPPO:n tutkinnassa olevat 512 tapausta eivät ole vain numeroita. Ne edustavat järjestelmää, jossa riittämätön läpinäkyvyys ja petosriski kulkevat käsi kädessä.
OLAF, EU:n petostentorjuntavirasto, suositti vuonna 2024 yli 870 miljoonan euron takaisinperintää EU-varoista väärinkäytösten perusteella. Vuonna 2025 luku oli 597 miljoonaa euroa. Nämä sisältävät vain petostapaukset, joista viranomaisilla on tieto.
Elpymisrahaston leväperäisyys on seurausta siitä, miten ohjelma alun perin rakennettiin: nopeasti ilman valvontamekanismeja, pandemian luoman poliittisen kiireen keskellä. Rahasto rakennettiin nopeuden ehdoilla, avoimuus jäi toissijaiseksi.
Tämä oli poliittinen valinta, jonka Suomen puolesta teki Marinin hallitus. Tytti Tuppurainen totesi eduskuntakeskustelussa, että päätös oli ”Suomen johdonmukaisen Eurooppa-linjan mukainen.”
Matti Vanhanen puolusti elpymisrahastoa sillä, että ”paketin kaataminen olisi ollut Suomen EU-historian suurin arvovaltatappio”. Vasemmistoliiton silloinen kansanedustaja ja nykyinen Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki julisti eduskunnan täysistunnossa helmikuussa 2021:
– Nyt tulee rahaa.
Vain perussuomalaiset äänestivät eduskunnassa yksimielisesti elpymispakettia vastaan ja varoittivat, että rahastoa ollaan rakentamassa kiireellä ilman riittäviä valvontamekanismeja. Varoituksia ei kuunneltu.
Arhinmäeltä voisi kysyä, kenelle sitä rahaa oikein tuli.
Nyt kun rahasto on lähes loppuun käytetty – se päättyy virallisesti elokuussa 2026 – tilintarkastajat dokumentoivat suoranaisesta korruptiosta.
Miljardien petostutkinnat ovat kesken. Jäsenmaissa on julkisia toimielimiä, joiden rahankäyttöä ei tarvitse julkaista. Komissiolla ja tuskin kellään muullakaan ei ole enää kokonaiskuvaa siitä, mitä tekemistä tällä kaikella on ollut koronapandemiasta toipumisen kanssa.
Seuraavasta EU:n seitsenvuotisesta budjetista neuvotellaan parhaillaan. Yhteisvelka on pöydällä uudelleen. Elpymisrahaston piti olla ”tarkkarajainen” ja ”kertaluonteinen”, mutta samankaltaista järjestelmää rakennetaan toistamiseen.
Äänekkäimpiä uuden yhteisvelan puolestapuhujia ovat olleet Espanja ja Italia. Etelä-Euroopan maat näkevät yhteisvelan välttämättömänä, jotta ne voivat osallistua esimerkiksi puolustusmenojen kasvuun ilman, että niiden oma kansallinen velka-aste karkaa käsistä.
Ranskan presidentti Emmanuel Macronin mukaan ilman yhteistä velkaa Eurooppa jää pysyvästi Yhdysvaltain ja Kiinan varjoon. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on esittänyt elpymisrahaston jatkeeksi uutta kilpailukykyrahastoa.
On ironista, että suuri osa nykyisestä budjettikeskustelusta koskee sitä, miten edellinen elpymispaketin yhteisvelka maksetaan takaisin. Korkojen nousu on tehnyt takaisinmaksusta kalliimpaa kuin mitä alun perin laskettiin. Tämä luo painetta joko korottaa jäsenmaksuja tai luoda uusia EU-tason veroja.
Elpymisrahasto on osoittautunut läpinäkymättömäksi ja petoksille alttiiksi kokeiluksi, jonka miljardilaskua suomalaiset veronmaksajat kuittaavat vuosikymmeniä. Sen sijaan, että virheistä olisi otettu opiksi, samaa rakennetta ollaan siirtämässä EU:n pysyväksi rahoitusmalliksi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Espanjassa paljastus toi esiin, että hallitus käytti miljardeja euroja EU:n elpymisvaroja eläkkeisiin ja sosiaalimenoihin alkuperäisten investointihankkeiden sijaan. Samaan aikaan viranomaiset epäilevät pääministeri Pedro Sánchezin vaimoa korruptiosta sekä vaikutusvallan ja julkisten resurssien väärinkäytöstä.
Suomi laittoi Sanna Marinin hallituksen aikana nimensä EU:n yli 700 miljardin euron elpymisvälineeseen, jonka Suomi ja muut ”vauraat maat” maksavat. Samalla avattiin portti uusille velkaveivauksille.
Viikon suosituimmat
Hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriö on valmistellut rikoslain muutoksia, joiden tarkoituksena on iskeä vakavan järjestäytyneen rikollisuuden ytimeen. Kotietsintään sekä vangitsemisperusteisiin on tulossa muutoksia ja vääryydellä hankitun mammonan voi menettää valtiolle entistäkin helpommin. Rikos ei siten Suomessa kannata ja tulevaisuudessa vieläkin heikommin.
MTV:n Rikospaikka-ohjelmassa esitettiin video Espoon Kauklahdessa tapahtuneesta nuorten tekemästä joukkopahoinpitelystä ja puukotuksesta. Tekijät jahtasivat heille entuudestaan tuntematonta uhria lähijunassa ja seurasivat häntä asemalta alikulkutunneliin, jossa he pahoinpitelivät uhrin.
Espanjassa on paljastunut, että sosialistihallitus on käyttänyt vuosina 2024–2025 yli kymmenen miljardia euroa EU-elvytysrahoja eläkkeisiin ja valtion sosiaalimenoihin. Siis käytännössä jokapäiväisen kulutuksen paikkaamiseen, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
Tie kalifaattiin käy lasten ja nuorten kautta. Muslimit ovat pian suurin uskonnollinen ryhmä Itävallan suurten kaupunkien kouluissa ja nousevan polven asenteet kertovat uskonnon keskeisestä merkityksestä nuorten elämässä. Islam on monen mielestä jo nyt paikallisten lakien yläpuolella.
Iso-Britannia on estänyt ainakin 11 ulkomaalaista puhujaa osallistumasta tänään Lontoossa järjestettävään Unite the Kingdom -mielenosoitukseen. Kielletyillä ei ole rikostuomioita. Poliittisin perustein tehty päätös herättää kysymyksen Ison-Britannian sananvapauden tilasta.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) haluaa lisätä maahanmuuttoa, mutta EK:n johtaja Ilkka Oksala ei kysyttäessä pysty nimeämään yhtään teollisuudenalaa, jossa työvoimapula on tällä hetkellä akuutti. Samaan aikaan Suomessa on arviolta satatuhatta työtöntä maahanmuuttajaa.
Perussuomalaiset korostaa, että julkisen talouden sopeutustoimet tulee jatkossakin kohdentaa hyvinvointiyhteiskunnan kannalta toissijaisiin kohteisiin. Erilaisten mielipidetiedustelujen mukaan myös suurin osa Suomen kansasta kannattaa menosäästöjen kohdentamisia epäolennaisiin kohteisiin, kuten Yleisradioon ja kehitysapuun.
Kansalaisaloite turpeen luokittelemiseksi uusiutuvaksi energiaksi ja poistamiseksi EU:n päästökaupan piiristä on saavuttanut vaaditun 50 000 kannattajan rajan. Aloite etenee nyt eduskunnan käsittelyyn.
SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar arvioi Iltalehden haastattelussa uskovansa, että perussuomalaiset tulevat tekemään vaalien alla rasistista kampanjaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää puheita hämäyksenä.
Sosialidemokraattinen puolue on Ruotsissa menettänyt huomattavan osan perinteisistä työläiskannattajistaan. Virta on vienyt ruotsidemokraatteihin, joka tänään kilpailee suurimman työväenpuolueen asemasta. Syynä puolueen vaihtoon näyttäisi tutkijoiden mukaan olevan demareiden näköalattomuus ja maahanmuuttoon liittyvien ongelmien väistely.
