LEHTIKUVA
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.
Suomen talouden tilasta käytiin suorasanaista keskustelua MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa eilen keskiviikkona.
Studiossa hallitusta edustivat perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra. Oppositiosta paikalla olivat keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen.
Keskustelussa oppositio nosti esiin työttömyyden ja velkaantumisen, mutta kritiikistä puuttui olennainen osa: oma vastuu.
Mäkelä painotti, että nykyhallitus joutuu tekemään päätöksiä tilanteessa, jossa velkaantuminen on jo karannut käsistä.
– Tässä on tehty hallituksen toimesta paljon toimia, jotka parantavat työllisyyttä sitten, kun suhdanne paranee ja talous lähtee kasvuun. Suomen isompi ongelma pidemmällä tähtäimellä on se, että me olemme valtavan velkaisia ja meiltä tavallaan puuttuu näkymä, miten saisimme tämän suunnan kääntymään.
– Tämä hallitus on tehnyt jotain säästötoimia, mutta ne eivät tule riittämään. Seuraava hallitus joutuu tekemään vielä suurempia säästötoimia, ja niitäkin on vastustettu aivan verisesti – mikä on poliitikoilla valmius tehdä ne tarvittavat päätökset Suomessa? Mäkelä kysyy.
Myös Kopra korosti, että nykyhallitus joutuu paikkaamaan aiempien vuosien päätöksiä.
SDP:n Tuppurainen kritisoi hallituksen talouslinjaa, mutta jätti mainitsematta sen, että juuri hänen puoluetoverinsa Sanna Marinin hallitus kasvatti velkaa voimakkaasti.
Mäkelän mukaan opposition nillittäminen synkentää vastuuttomasti kansalaisten mielialoja.
– Väittäisin, että oppositio on omalla retoriikallaan pahentanut epäluottamuksen asetelmaa. Joka toinen kyselytunti huudetaan, että sote ei toimi ja työllisyys ei toimi – mikään ei toimi, kaikki on kurjaa. Onko ihme, että ihmiset alkavat uskoa niin?
– Mitä jos viestisitte paremmin, että tilanne on vaikea, mutta toimia tarvitaan, jotta maa saadaan velkakurimuksesta nousemaan. Ei ole helppoa, mutta jotain pitää tehdä, Mäkelä tähdentää.
Mäkelä korosti MTV:llä, että julkisten menojen leikkaukset eivät ole ideologinen valinta, vaan välttämättömyys.
– Se on tosiasia, että meidän täytyy säästää julkisia menoja ja löytää säästöjä valtion budjetista. Se tarkoittaa, että jotain menoja täytyy leikata. Se on realiteetti, emmekä me tai tekään voi sille mitään, jos hallitukseen joudutte, Mäkelä sanoi opposition suuntaan.
Kopra puolestaan nosti esiin esimerkkejä aiemmasta vasemmistohallituksen rahankäytöstä, jota hän piti holtittomana.
– Edellisen hallituksen aikana näitä tukia jaettiin aika roiskien miljonääreille sähkötukena ja niin edelleen. Julkisuudessakin on ollut aikamoisesti tietoja, että pitää olla joku tolkku tässä hommassa, Kopra ojensi oppositiota.
Kalli arvosteli sote-palveluihin kohdistuvia säästöjä, mutta kritiikki on ristiriitaista. Keskusta oli itse keskeisessä roolissa sote-uudistuksen synnyssä ja on mukana tekemässä säästöpäätöksiä hyvinvointialueilla.
Mäkelän mukaan tällainen viestintä lisää perusteettomasti synkkyyttä. Myös keskustan ajatus julkisesta lisärakentamisesta vaikutti epärealistiselta tilanteessa, jossa säästetään vähentämällä julkisia tiloja ja jossa markkinoilla on jo ylitarjontaa.
– Tähän rakentamisen ohjelmaan pitäisi ensin tietää, mitä rakennetaan ja kenen rahalla. Meillä on edelleen se ongelma, että pääkaupunkiseudulla on myymättömiä asuntoja. Kun asuntojen arvo alenee maakunnissa niin, että niitä vastaan ei saa kohta pankkilainaa, niin mitä pitäisi rakentaa jonnekin? Tämä on käsittämätöntä, että esitetään ratkaisuja ilman, että niille on mitään pohjaa, Mäkelä totesi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.
8 000 miljoonan euron edestä veronkiristyksiä. Sitä on vasemmiston vaihtoehto, kun Ylen tenttiä kuuntelee, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom Facebookissa. Miten tahansa tuota 8 miljardin korotuslistaa pyöritteekin, ei Bergbom pääse yli eikä ympäri siitä, että tuollaista määrää ei ole mahdollista korottaa veroja ilman, että se EI osuisi lujaa tavalliseen duunariin ja yrittäjään.
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.
Miksi vasemmisto ei vastusta ulkomaisen halpatyövoiman maahantuontia, joka heikentää suomalaisten duunarien työmarkkina-asemaa ja rasittaa Suomen julkista taloutta? Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja, Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos selittää asian Facebook-videollaan.
Viikon suosituimmat
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman totesi eduskunnan kyselytunnilla, että tämän päivän Suomessa leipäjonot täyttyvät ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista, jotka on houkuteltu Suomeen täysin epärealistisilla odotuksilla. Kiitos tästä kuuluu täysin edelliselle hallitukselle, joka mahdollisti tämän opiskelijahuijauksen.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.
Ruotsalaisen kansanpuolueen poliittinen vaikutusvalta on selvästi suurempi kuin sen valtakunnallisesta kannatuksesta voisi päätellä. Suomenruotsalaiset valvovat etujaan paitsi eduskunnassa, myös säätiöiden, yhdistysten ja julkisesti rahoitettujen järjestöjen kautta.
