Suomen vieraskielisimmän kaupungin valtuustopomo ehdottaa liitosta pääkaupunkiin – ”Miksi Helsinki ottaisi velkaisen Vantaan taakakseen?”

Ihmeellinen ja vastuuton irtiotto kaupunginvaltuuston puheenjohtajalta. Puheenjohtaja Sakari Rokkanen vaatii Vantaan liittämistä Helsinkiin, vaikka mitään yhteyttä muihin ryhmiin ei ole otettu, kommentoi perussuomalaisten kaupunginvaltuustoryhmän puheenjohtaja Kai-Ari Lundell.

– Vantaa on talouskurimuksessa ja velkakurjuudessa. Yksi mahdollisuus on, että Rokkanen etsii helppoa ja nopea tietä ulos kaupungin talousongelmista. Mutta miksi Helsinki edes ottaisi velkaisen Vantaan taakakseen?

– Näin ei voida toimia. Vantaan kaupunginvaltuuston luottamuksen ja yhteistyön ilmapiiri on saanut ison särön. Todennäköisesti Rokkanen pelaa omaa eduskuntavaalipeliään, Lundell arvelee.

Koko Suomen kohtalonkysymys

Vantaan haasteet ovat perussuomalaisten varapuheenjohtaja Simo Grönroosin mielestä oikeastaan koko Suomen kohtalonkysymyksiä: horjuva julkistalous, maahanmuuttajien kotoutuminen, alueiden eriytyminen ja turvallisuus.

Vantaalla on 257 000 asukasta ja heistä 11,9 prosenttia sai perustoimeentulotukea vuonna 2025. Kaupungin työttömyysprosentti on ollut 15 prosentin tienoilla. Molemmat luvut ovat Suomen huippua.

Vantaalaisista noin 30 prosenttia on vieraskielisiä. Suomen- ja ruotsinkielisten osuudet ovat laskeneet koko 2000-luvun ajan ja vieraskielisten osuus on noussut. Vielä 2000-luvun alussa Vantaan väestöstä suomenkielisiä oli 92 prosenttia.

Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen muistuttaa, että ulkomaalaistaustaiset maksavat Vantaalla keskimäärin vain noin puolet kantaväestön maksamista kunnallisveroista per henkilö.

Vaalipiirin muutos huolettaa

Pääkaupungin liittämistä Vantaaseen voisi Helsingin pormestari Daniel Sazonovin varovaisen kannanoton mukaan selvittää. Espoossa suhtautuminen on nuivempaa. Espoolaisillakin on oma identiteettinsä ja jo Ylen vuoden 2017 kyselyssä yli puolet espoolaisista vastusti pääkaupunkiseudun kuntaliitosta.

Vantaa kuuluu nykyisin osaksi Uudenmaan vaalipiiriä, kun taas Helsinki muodostaa omansa. Kuntaliitoksen mahdollisuus elää tai kaatuu poliittisten realiteettien myötä ja eräs tärkeimmistä on varmaankin vaalipiirin ja äänestäjäkunnan muutos.

– Tämä ei ole vähäpätöinen yksityiskohta, vaan olennainen osa keskustelua vallasta ja vaikuttamisesta. On myös syytä kysyä, miksi Vantaalla Uudellamaalla asuva poliitikko pitää hyvänä ratkaisuna mallia, jossa merkittävä osa nykyisestä Uudenmaan vaalipiiristä siirtyisi Helsingin vaalipiirin puolelle, kysytään jo keskustan valtuustoryhmästä huolestuneena.

Pikaraitiotie kasvattaa velkaa

Tämän vuoden lopussa Vantaalla on ennusteen mukaan velkaa enintään 1 403 miljoonaa euroa. Ensi vuonna velkamäärän arvioidaan kasvavan 323 miljoonalla eurolla. Vuoden 2027 lopussa velkaa olisi silloin 1 726 miljoonaa euroa. Summa lähenee uhkaavasti kahta miljardia euroa.

Vielä pari vuotta sitten 2024 Vantaan velka oli selvästi alle miljardin, noin 861 miljoonaa euroa. Vantaan korkomenot ovat ensi vuonna arviolta 41,7. Talousjohtaja Matti Ruusulan mukaan pikaraitiotien rakentaminen on suurin tekijä velkamäärän ja korkokulujen kasvussa.

Vantaa ja Kerava parempi liitto

Realistinen kuntaliitos pääkaupunkiseudulla olisi perussuomalaisten mielestä se, että Vantaa ja Kerava laittaisivat hynttyyt yhteen. Tilanne on tänään nimittäin se, että ”Vantaa ja Kerava muodostavat kahden kaupungin keinotekoisen hyvinvointialueen”.

– Jos Vantaa ja Kerava yhdistyisivät, siirryttäisiin Helsingin malliin. Helsingissä on 13 jäsenen sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta sekä pari jaostoa, perustelee Kai-Ari Lundell.

– Kuntaliitoksen myötä sosiaaliterveyspalvelujen päätöksenteko yksinkertaistuisi ja halpenisi huomattavasti. Lisäksi myös toinen kaupunginvaltuusto lautakuntineen ja jaostoineen poistuisi.