Suomessa ei vielä esiinny kranaatti-iskuja ja räjähdyksiä kuten Ruotsissa, mutta erityisesti viimeisten vuosien aikana täälläkin on saatu esimakua siitä, mitä tuleman pitää, kun seurataan Ruotsin tietä maahanmuutossa. Lue lisää >
LEHTIKUVA
Suomessa ei vielä esiinny kranaatti-iskuja ja räjähdyksiä kuten Ruotsissa, mutta erityisesti viimeisten vuosien aikana täälläkin on saatu esimakua siitä, mitä tuleman pitää, kun seurataan Ruotsin tietä maahanmuutossa. Lue lisää >
PS ARKISTO
Emeritusprofessori Vesa Kanniainen kertoo Uuden Suomen blogissaan laskeneensa maahanmuuttajien ansiotulon tasoksi noin 1 700 euroa kuukaudessa, jotta tämä hyödyttäisi julkisen talouden rahoitusasemaa eli maksaisi enemmän veroja kuin saisi sosiaalietuuksia. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää Twitterissä professorin laskelmat. Lue lisää >
MATTI MATIKAINEN
Ajatuspaja Suomen Perusta on tänään julkistanut Lähiöluvut-tutkimuksen, joka esittää maahanmuuttajaryhmien ja suomalaisen kantaväestön sosioekonomiset, väestölliset ja vuokra-asumiseen liittyvät erot pääkaupunkiseudulla asuinalueittain. Lue lisää >
Katujengejä, levottomia kouluja ja kasvavia taloudellisia kuluja. Suomi on toistamassa maahanmuutossa Ruotsin tekemät virheet. Missä mennään, mitä pitäisi tehdä? Mitä tämä kehitys maksaa? Ja ennen kaikkea – mitä pitäisi tehdä. Lue lisää >
PS ARKISTO
Espoon väestörakenne muuttuu tasaiseen tahtiin maahanmuuton seurauksena. Viime vuoden tammi–marraskuussa Espoon väestö kasvoi 3 800 asukkaalla. Espoon väestönkasvu on kuitenkin pitkälti seurausta maahanmuutosta, sillä samaan aikaan Espoosta muutetaan pois muihin Suomen kuntiin. Väestörakenteen muutos käy erittäin kalliiksi espoolaisille veronmaksajille, sillä maahanmuuttajataustaiset maksavat huomattavasti vähemmän kunnallisveroa kantaväestöön verrattuna. Lue lisää >
LEHTIKUVA
Perussuomalaisen ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen uusi puheenjohtaja on Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén. Perussuomalaisten eurovaaliehdokkaana vuoden 2019 vaaleissa ollut Virén on hyvin huolissaan Suomen talouden kasvunäkymistä. Lue lisää >
PS ARKISTO
Suomen Perustan tutkijan Samuli Salmisen kirjoittamassa, tänään julkaistussa Suomen Perustan analyysissä Kuinka kalliiksi 1 000 Afganistanista otettavaa humanitaarista maahanmuuttajaa tulee? käydään päätöksenteon tueksi läpi esimerkinomaisesti se, mitä Afganistanista otettavat humanitaariset maahanmuuttajat todellisuudessa maksavat suomalaiselle yhteiskunnalle. Lue lisää >
PS ARKISTO
Suomen Perusta -ajatuspajan tutkija Samuli Salminen osallistui tutkijavieraana Vapaus valita toisin -yhdistyksen järjestämään maahanmuuttoa käsittelevään keskustelutilaisuuteen ”Muuttoliike – uhka vai mahdollisuus?” Tutkijavieraiden parissa vallitsi yksimielisyys muun muassa siitä, ettei korkeakoulutettujen ja hyväpalkkaisten maahanmuuttajien houkutteleminen Suomeen onnistu helposti. Lue lisää >
PS ARKISTO
Helsingin Sanomat viittasi tänään julkaistussa artikkelissaan Suomen Perustan vuonna 2018 julkaistuun raporttiin ”Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee?”. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen esittää ajatuspajan sivuilla kriittisiä kommentteja HS:n artikkeliin, josta muun muassa oli jätetty pois olennaisia taustatietoja. Lue lisää >
MATTI MATIKAINEN
Osoitteesta kuntaluvut.fi jokainen voi etsiä oman kotikuntansa osalta tärkeimmät perustiedot maahanmuuton kustannuksista, eli tilastotiedot saaduista sosiaalietuuksista, työllisyydestä, palkka- ja yrittäjätuloista, koulutusasteesta ja maksetuista kunnallisveroista verrattuna kantaväestöön. Lue lisää >
SU
Maanantain Tuumaustunnilla varapj Riikka Purra ja tutkija Samuli Salminen julkistavat maahanmuuton kuntakohtaisia kustannuksia kuvaavan nettipohjaisen kuntakartan. Tuumaustunti 1.3.2021 klo 12 alkaen suorana Youtube-verkkolähetyksenä. Lue lisää >
MATTI MATIKAINEN
Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimuksesta selviää muun muassa, että lähes kaikissa Suomen kunnissa maahanmuuttajissa on enemmän sosiaalitukien saajia kuin kantaväestössä. Maahanmuuttajat myös maksavat suhteellisen vähän kunnallisveroa, vaikka he käyttävät samoja kunnallisia palveluja kuin kantasuomalaisetkin. Tuloksena kuntiin syntyy rahoitusvaje, jota voi korjata ainoastaan menoleikkauksilla, kunnallisveron korotuksella tai lisävelalla. Lue lisää >
SU
Huhtikuussa 2021 järjestetään monin tavoin historialliset kuntavaalit. Maahanmuutto aiheuttaa kunnille raskaan maksutaakan. Koronan kolmas aalto saattaa vaikeuttaa äänestämistä. Valtio velkaantuu, EU kipuilee, maailmantalous on vaikeuksissa. Kuntatalous ei voi juuri paremmin. Jos soteuudistus onnistuu, kunnat menettävät suuren osan aiemmista tehtävistään ja budjettivallastaan. Muuttotappio- ja muuttovoittokuntien välinen kuilu syvenee. Kummalliset kuntavaalikevät on tulossa. Lue lisää >