Naisten työllisyysaste (20–64-vuotiaat) oli vuonna 2024 Suomessa 76,6 prosenttia eli käytännössä sama kuin miehillä. EU:ssa naisten työllisyysasteen keskiarvo jää Eurostatin mukaan noin 70 prosenttiin.
Suomalaisnaisten keskimääräinen viikoittainen työaika on 34,9 tuntia, se on ihan hyvää eurooppalaista keskitasoa. Hollannissa naiset työskentelevät ainoastaan 32,1 tuntia ja Saksassakin 33,9 tuntia. Luvut ovat vuodelta 2024 ja koskevat 20–64-vuotiaita naisia.
Työ elämäntilanteen mukaan
Perinteisessä suomalaisessa työelämän mallissa lähtökohta on selvä: sekä miehet että naiset käyvät pääosin kokopäivätyössä. Suomessa osa-aikatyötä tekee runsaat 20 prosenttia naisista, kun esimerkiksi Saksassa osuus on noin 50 prosenttia. Koko EU:n alueella noin 28 prosenttia naisista tekee töitä osa-aikaisena.
Monille osa-aikatyötä tekeville osa-aikaisuus sopii elämäntilanteeseen. Osa työllisistä tekee puolestaan osa-aikatyötä siitä syystä, ettei kokoaikatyötä ole tarjolla. Vuonna 2025 osa-aikatyötä tekevistä suomalaisnaisista 29 prosenttia olisi halunnut kokoaikaisen työn.
Varhaiskasvatus mahdollistaa työnteon
Keskeinen tasa-arvon tekijä Suomessa on laaja varhaiskasvatusjärjestelmä. Päiväkotipaikka on useimmille perheille saatavilla, ja se on kansainvälisesti vertailtuna kohtuuhintainen. Tämä mahdollistaa sen, että molemmat vanhemmat voivat tehdä töitä täysipäiväisesti.
Tämä näkyy myös arjessa. Suomessa naiset palaavat työelämään heti perhevapaiden jälkeen, ja työ on useimmiten kokoaikaista.
Monessa muussa maassa tilanne on toinen. Esimerkiksi Saksassa noin 66 prosenttia lapsista aloittaa päivähoidon vasta 2–3-vuotiaana. Pohjoismaissa lapset aloittavat päiväkotiarjen siis selvästi aikaisemmin.
Hallitus tukee perheitä
Vuonna 2026 valtio käyttää 11,4 miljardia euroa lapsiin ja perheisiin. Lapsilisää ja äitiysavustusta on korotettu, verotuksen lapsivähennys palautettu ja jopa tuplattu. Esimerkiksi kolmelapsinen perhe maksaa nyt 630 euroa vähemmän veroja.
– Samalla hallitus kannustaa työntekoon, hillitsee elinkustannuksia ja vahvistaa peruskoulua. Tavoite on selkeä: enemmän työllisyyttä, vähemmän syrjäytymistä ja kestävä tulevaisuus, painottaa perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.
Kuilu väestöryhmien välillä
Suomi on tasa-arvossa pitkällä, mutta kuilu kantaväestön ja maahanmuuttajanaisten välillä on merkittävä. Suomessa vuosina 1993–2004 syntyneiden ulkomaalaistaustaisten lasten äideistä vain noin 11 prosenttia on työllisiä lapsen syntymävuonna, kun vastaava osuus suomalaistaustaisilla äideillä on noin 55 prosenttia.
Perhesyistä tai kansainvälisen suojelun perusteella maahan saapuneiden naisten työllisyysaste on vielä kymmenen vuoden maassa asumisen jälkeen selvästi matalampi kuin samanikäisillä suomalaistaustaisilla naisilla.
Suomessa ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste poikkeaa kantaväestöstä enemmän kuin muissa Pohjoismaissa lähes kaikissa taustamaaryhmissä. Esimerkiksi venäläis-, somali- ja irakilaistaustaisten naisten työllisyys on Suomessa selvästi heikompaa kuin vastaavilla ryhmillä Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa, eivätkä erot selity koulutustasolla, maassa-asumisajalla tai pakolaistaustan yleisyydellä.
