LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen kertoo Facebookissa opposition tehneen jälleen välikysymyksen oppositiopuolueiden itse edellisessä hallituksessa tekemien päätösten aiheuttamista ongelmista. Seppänen korostaa, että pienituloisuuden kasvu 2020-luvulla liittyy ennen kaikkea maahanmuuttoon ja että sen taustalla ovat Sanna Marinin hallituksen linjaukset maahanmuuttajien houkuttelemiseksi Suomeen.
Oppositio teki sen jälleen – välikysymyksen itse luomastaan ongelmasta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen. Eduskunta keskusteli eilen köyhyydestä, ja siellä välikysymyskeskustelussa nousi esiin se, että pienituloisten määrä on kasvanut. Oppositiolta jäi kuitenkin kertomatta se, että lähes kaikki 2020-luvulla tapahtunut pienituloisuuden kasvu liittyy maahanmuuttoon.
– Pelkästään vuosina 2020-2024 pienituloisten maahanmuuttajien määrä on kasvanut sadalla tuhannella. On totta, että näinä taloudellisesti vaikeina aikoina erityisesti lapsiperheillä on vaikeaa. Sitä emme väheksy, mutta oppositio jätti kertomatta, että he ovat omilla toimillaan aiheuttaneet tällaisen uuden köyhälistön luokan Suomeen – yli 100 000 uutta pienituloista nimenomaan maahanmuuton seurauksena.
– Miksi tästä media ei puhu enempää? Seppänen ihmettelee.
Sanna Marinin hallitus helpotti ulkomaalaisten opiskelijoiden tuloa Suomeen muun muassa nopeammilla ja pidemmillä oleskeluluvilla, lisäämällä työmahdollisuuksia, helpottamalla Suomeen jäämistä valmistumisen jälkeen ja sujuvammalla lupaprosessilla. Sen seurauksena Suomeen on syntynyt uusi ilmiö: myös kansainvälisiä opiskelijoita perheineen näkyy leipäjonoissa.
– Kysymys kuuluu: houkuttelemmeko osaajia vai lisäämmekö matalapalkkaista, usein haavoittuvassa asemassa olevaa työvoimaa? Seppänen kysyy.
– Köyhyys on vakava asia, ja etenkin lapsiperheissä se aiheuttaa pitkäaikaisiakin vaikutuksia elämään. Hallitus on tehnyt merkittäviä toimia, jotka tukevat suomalaisia pitkällä aikavälillä – erityisesti lapsiperheitä.
Vuonna 2026 valtio käyttää 11,4 miljardia euroa lapsiin ja perheisiin. Lapsilisää ja äitiysavustusta on korotettu, verotuksen lapsivähennys palautettu ja jopa tuplattu. Esimerkiksi kolmelapsinen perhe maksaa nyt 630 euroa vähemmän veroja.
– Samalla hallitus kannustaa työntekoon, hillitsee elinkustannuksia ja vahvistaa peruskoulua. Tavoitee on selkeä: enemmän työllisyyttä, vähemmän syrjäytymistä ja kestävä tulevaisuus.
– Suomi ei nouse velalla tai tukia lisäämällä, vaan työllä, yrittämisellä ja vastuullisella politiikalla, Seppänen toteaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman totesi eduskunnan kyselytunnilla, että tämän päivän Suomessa leipäjonot täyttyvät ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista, jotka on houkuteltu Suomeen täysin epärealistisilla odotuksilla. Kiitos tästä kuuluu täysin edelliselle hallitukselle, joka mahdollisti tämän opiskelijahuijauksen.
Kauppalehden julkaisema valtiovarainministeriön virastoselvityksen tausta-aineisto paljastaa julkisen sektorin karun koon, jossa kunnat ja hyvinvointialueet ovat nousseet julkisen sektorin todellisiksi mammuteiksi.
Työttömyys on Suomessa edelleen korkealla tasolla, mutta kehityksessä on nähtävissä varovaisen myönteinen käänne. Joulukuusta lähtien työttömyys on ollut laskussa, ja talouden näkymät ovat parantumassa ostovoiman ja korkojen laskun sekä viennin elpymisen myötä. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää maahanmuuttajien työttömyyden voimakasta kasvua erityisen huolestuttavana kehityssuuntana.
Opiskelijaviisumi ei jatkossa ole enää perhelippu Suomeen. - Jatkossa opiskelija tulee opiskelemaan – ei elättämään perhettä suomalaisella sosiaaliturvalla, sanoo valtiovarainministeri Riikka Purra.
Viikon suosituimmat
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren varoittaa blogissaan, että länsimainen kulttuuri on hiipumassa. Lindgrenin mukaan professori Samuel P. Huntingonin aikoinaan ennustama kulttuurien yhteentörmäys on nyt käynnissä, ja Eurooppaa heikentävät sekä sisäinen hedonismi että hallitsematon maahanmuutto.
Lue lisää
Lue lisää
