Turun ratikkapäätös kismittää perussuomalaisia

Äänestyksen tulos aiheesta oli se, että valtuusto päätti äänin 36–31 rakentaa kaupunkiin raitiotien. Tulevaisuudessa hanke toteutuu, jos valtio osallistuu rakentamiskustannuksiin vähintään 30 prosentin osuudella.

Kysyimme kolmelta perussuomalaisten edustajalta:

1. Mitä tehty päätös vaikuttaa Turun talouteen?

2. Onko toivoa siitä, että valtionapua hankkeeseen ei saada?

3. Näetkö hankkeessa jotain positiivista?

 

Juha Anttila

kaupunginvaltuutettu, valtuustoryhmän puheenjohtaja

1) Ratikkapäätös vaikuttaa tietysti heikentävästi Turun talouteen. Ilman tätä päätöstäkin kaupungissa on valtavat investointilistat. Viime vuosina on rakennettu uusia kouluja ja päiväkoteja. Myös Kupittaan kärjen hanke vie rahaa.

Vaikka Turun väestömäärässä on kasvua, iso osa kasvusta tulee opiskelijoista, joita meillä on ollut aina, ja maahanmuuttajataustaisista. Samaan aikaan menetämme jatkuvasti keskituloisia perheenperustaja-asukkaita naapurikuntiin eivätkä verotulot nouse yhtään.

Käyttötalous kuitenkin nousee vain. Aina kun rakennetaan jotain uutta, käyttömenot nousevat. Jatkossa kaupunki joutuu tukemaan esimerkiksi pelkästään uutta, pian valmistuvaa musiikkitalo Fuugaakin vuosittain noin viidellä miljoonalla eurolla.

2) Nykyinen hallitus ei sitä (valtionapua) ratikalle myönnä, mutta seuraava hallitus ehkä. Tiedetään – säästöjä tulevankin hallituksen pitäisi tehdä eikä rahaa ole mihinkään, joten tämäkin olisi helppo ja mojova säästö. Jos perussuomalaiset istuvat seuraavassa hallituksessa, ratikan valtionapu ei ole niin läpihuutojuttu.

3) En kyllä yhtään näe hankkeessa mitään positiivista, kun eihän se voi jäädä vain yhteen ratikkalinjaan. Turku on minusta ihan liian pieni ratikalle.

Eiväthän ne kiinteistökehitystulot, jotka ratikan eduiksi on laskettu, mihinkään perustu. Pitää muistaa, että nykyistä föliäkin (linja-autoliikenne) joudutaan tukemaan edelleen.

Ratikkalinjalta poistetaan linja-autot, sillä eihän siellä kahta systeemiä voi olla eikä ratikkapysäkkejä ole yhtä lähekkäin kuin nyt bussipysäkkejä. Ihmeellistä ajatusmaailmaa!

 

Miina Kankaanranta

kaupunginvaltuutettu, eduskuntavaaliehdokas

1) Raitiotiepäätös kasvattaa Turun taloudellista riskiä merkittävästi. Jos kaupungin menot kasvavat nopeammin kuin tulot, edessä ovat väistämättä paineet kunnallisveron korotuksiin tai säästöihin palveluissa. Me perussuomalaiset emme voi hyväksyä veronkorotuksia, koska ne hidastavat kasvua ja osuvat suoraan tavallisiin turkulaisiin ja yrityksiin.

Hankkeen talouslogiikka perustuu siihen, että Turku kasvaa voimakkaasti ja ratikan varrelle syntyy uusia asukkaita, yrityksiä ja verotuloja. Jos kasvu jää odotettua pienemmäksi, mikä on täysin mahdollista, investoinnin takaisinmaksu heikkenee ja riski jää kaupungin kannettavaksi. Tämä tarkoittaa, että tärkeät päiväkoti- ja kouluhankkeet voivat kärsiä pahasti. Kaupungin investointikyky ei ole rajaton, ja ratikka syö siitä suuren osan.

2) Olen luottavainen sen suhteen, että valtion rahoitus voi kaatua. Valtionavun saaminen ei ole automaatio. Valtiolla on omat kriteerinsä, ja raitiotiehankkeiden rahoitusta tarkastellaan nyt huomattavasti kriittisemmin kuin aiemmin. On siis täysin mahdollista, että hanke kaatuu omaan taloudelliseen mahdottomuuteensa, ja se olisi Turun kannalta vastuullinen lopputulos.

Mutta samaan aikaan näen suuren riskin siinä, että jos valtionapu jää saamatta, niin jotkut tahot haluavat silti ajaa hankkeen läpi turkulaisten veronmaksajien rahoilla. Se olisi kaikkein vaarallisin skenaario. Raitiotie ei ole sellainen hanke, jonka Turku voisi yksin rahoittaa ilman massiivisia velkoja, veronkorotuksia ja palveluleikkauksia. Jos valtionapu kaatuu, hankkeen todella pitää kaatua mukana, ei siirtyä kokonaan turkulaisten maksettavaksi.

3) En näe ratikassa sellaista positiivista, joka oikeuttaisi sen hinnan. Raitiotie on loputon rahareikä, koska sen mukana tulee aina uusia jatkolinjoja, uusia investointeja ja uusia kustannuksia. Se ei tule koskaan olemaan tuottava investointi Turulle.

Mahdolliset hyödytkin ovat rajallisia ja kohdistuvat vain pienelle osalle kaupunkia, kun taas kustannukset ja riskit jäävät kaikkien turkulaisten maksettaviksi. Turku voisi saada liikkumisen ja kaupunkikehityksen hyödyt huomattavasti edullisemmin kehittämällä busseja, runkolinjoja ja infraa, joka palvelee koko kaupunkia, ei vain yhtä käytävää.

 

Sami Kesäläinen

kaupunginvaltuutettu

1) Se on ihan varmaa, että kunnallisveroprosentti tulee nousemaan. Talous on kaupungissa muutenkin kuralla. Nyt päätetty rakentamissumma ei tule pitämään, koska siihen sisältyy niin paljon epävarmuuksia.

En kiistä, etteikö hanke kiihdyttäisi rakentamista radan ympärille, mutta osa oletetusta rakentamisesta tapahtuisi varmasti ilman ratikkaakin ja lisäksi hankkeelle ajateltu tuotto-olettama sisältää paljon kiinteistötalouden epävarmuuksia.

Itse haluan rakentaa perussuomalaista Suomea, jossa suositaan väljempää rakentamista ja jossa lapsilla on vihreät pihat ja tilaa leikkiä luonnon keskellä.

Nyt Turussa tehdään vihervasemmistolaista, tosi tiivistä kaupunkirakentamista.

Kaikki viime vuosina järjestetyt ratikkahanketta käsitelleet tilaisuudet ovat olleet täysin lobbauspuheita, joissa jopa Varissuon aluekin (maahanmuuttajalähiö) on saatu puheissa rakennettua unelmalähiöksi.

2) Toivon, että valtionapua ei saada. Monilta unohtuu silti sekin, että valtionapukin on julkista rahaa, joka on kerätty veronmaksajilta.

Jos hankkeeseen myönnetään EU-rahaa, on toki parempi, että nettomaksaja Suomi saisi jotain hankerahoja Suomeenkin, mutta jos kyse on lähtökohtaisesti tarpeettomasta hankkeesta, ei hanke ole veronmaksajan etu. Loppujen lopuksi joku työmies sen kuitenkin maksaa.

Tutkimusten mukaan myös Turun väestönkehityksessä iso osa kaupunkilaisista tulee asettumaan ratikkalinjan ulkopuolelle, joten eivät kaikki tästä hyödy. Jostain on vielä löydyttävä sitten lainarahaa, jolla parannetaan yhteyksiä muualle Turkuun. Sekin kuluerä olisi pitänyt ratikkahankkeessa huomioida.

3) En näe tässä juuri mitään positiivista. Ratikan vastustajat leimaantuvat joukkoliikennevastaisiksi, mutta toimivassa joukkoliikenteessä olisi paljon tehtävissä ihan bussien normaalirunkolinjoja kehittämällä ja ruuhkaisimmille reiteille superbusseilla.

Tarkastuslautakunnan selvityksessä ilmeni, miten härskiä ratikkahankkeen edistäminen on ollut. Matkan varrella on ollut jäävejä henkilöitä, joiden työsuhteen jatkuminen on ollut kiinni tästä päätöksestä.

Tässä näkee, miten sinisilmäistä kaikki on, kun jo nyt on alettu valmistella muun muassa ratikkavaunujen tilaamista, vaikka hankepäätös on vielä ehdollinen.

Sumutusta näen myös siinä, miten jo ratikkapäätöstä edeltävässä valtuustossa myönnettiin rahaa Tuomiokirkkosillan remonttiin, joka on toteutettava suurelta osin siksi, että ratikka saadaan sillalla kulkemaan. Pilkkomalla ja piilottamalla tällä tavoin hankkeeseen liittyviä kulueriä saatiin osa kokonaishinnasta lohkaistua pois.

Olen silti laskenut, että kolme pientä lastanikin pääsevät vielä maksamaan tätä hanketta.