Esteettisten hoitojen turvallisuus on noussut keskusteluun somevaikuttaja Olivia Oraksen kuoleman jälkeen. Oras menetti Ylen MOT:n tietojen mukaan tajuntansa rasvaimua edeltäneessä puudutuksessa helsinkiläisellä klinikalla ja kuoli myöhemmin sairaalassa.
Helsingin poliisi on aloittanut tapauksesta esitutkinnan. Rikosnimikkeenä on tässä vaiheessa törkeä kuolemantuottamus. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman pitää tapausta järkyttävänä.
– Kun nuori ihminen menehtyy aivan turhaan, niin se on tietysti ihan hirvittävä tragedia. Tuskin ulkopuolinen voi edes kuvitella sen hirvittävän tuskan määrää, jota omaiset ja vanhemmat tässä tilanteessa joutuvat kärsimään, Rydman sanoi A-studiossa eilisiltana.
Myös sääntöjen valvontaa tehostettava
Rydmanin mukaan esteettisten hoitojen ala on kasvanut nopeasti ja sen myötä markkinoille on tullut myös toimijoita, joiden osaamisessa ja toimintatavoissa on puutteita.
– Kentälle on tullut myös paljon sellaisia yrityksiä, jotka toimivat epäpätevästi ja vastuuttomasti. Tässä ei kaikilta osin lainsäädäntökään ole pysynyt perässä, Rydman totesi.
Ministeri kertoo tuovansa valvontalain muutoksen eduskuntaan syksyllä. Hänen mukaansa uudistuksessa selkeytetään Lupa- ja valvontaviraston tehtäviä ja valvontaa.
Rydman korostaa, että pelkkä uuden sääntelyn säätäminen ei riitä, jos voimassa olevia sääntöjä ei noudateta.
– Kun nykyiselläänkään nykyistä sääntelyä ei läheskään kaikissa firmoissa noudateta, niin oikeastaan keskeisempi tapa puuttua näihin asioihin on juuri sen valvonnan tehostamisen ja myös selkeyttämisen kautta. Sitä kautta saadaan ehkä nopeampia tuloksia aikaan.
Pistoshoitojen sääntely ei ehdi uudistukseen
Rydman pitää tarpeellisena myös selkeämpää sääntelyä siitä, kuka saa tehdä esteettisiä pistoshoitoja. Tämän osuuden laajempi uudistaminen ei kuitenkaan hänen mukaansa ehdi eduskuntaan tällä hallituskaudella.
– Pidän erittäin perusteltuna, että myös pätevyysvaatimuksia ja oikeuksia siihen, kuka tällaisia pistoshoitoja saa antaa, säännellään myös nykyistä selkeämmin. Meillä ei ole Suomessa pysynyt lainsäädäntö ihan tämän alan nopean kasvun tahdissa, Rydman kertoi.
Sen sijaan syksyllä etenevä valvontalain muutos koskee viranomaisvalvonnan selkeyttämistä.
Rydmanin mukaan laajempi ammattihenkilölainsäädännön uudistus ei ehdi eduskuntaan ennen vaaleja. Hänen mukaansa syynä on eduskunnan täysi lainsäädäntöaikataulu.
Rydman arvostelee ulkonäköpaineita
Rydman nostaa sääntelyn rinnalle myös ulkonäköpaineet. Hänen mukaansa ihmisille luodaan epärealistisia käsityksiä siitä, miltä pitäisi näyttää ja millaisia toimenpiteitä nuorekkuuden säilyttämiseksi tarvitaan.
– Meillä luodaan nuorille ja vähän varttuneemmillekin naisille jotenkin aivan epärealistista kuvaa siitä, miltä tulisi näyttää tai millaisia operaatioita jonkin kuvitteellisen ikuisen nuoruuden saavuttamiseksi pitäisi tehdä, Rydman totesi.
Rydman sanoo haluavansa kannustaa ihmisiä hyväksymään oman ulkonäkönsä.
– Minä ainakin haluaisin, että jokainen nainen, nuorempi tai vanhempi, voisi uskoa siihen, että hän on kaunis ihan sellaisena kuin hän on. Ja siihen ei tarvita mitään keinotekoisia kuminaamoja tai mitään vastaavaa, vaan voi luottaa siihen, että kauneus on ihmisessä itsessään. Mikään ei ole niin kaunista kuin ihminen.
Hänen mukaansa ulkonäköön liittyviin epävarmuuksiin pitäisi ensisijaisesti hakea muita ratkaisuja. Hän kannustaa tähän niin suomalaisia naisia kuin miehiäkin.
– Terveellinen ruokavalio, hyvä uni ja liikunta on paljon parempi vaihtoehto kuin erilaiset keinotekoiset ja joskus vähän riskialttiitkin kauneusoperaatiot, Rydman sanoi.