Perussuomalaiset kansanedustajat Kaisa Garedew ja Pia Sillanpää tapasivat Perhehoitoliitto ry:n toiminnanjohtajaa Merja Lehtiharjua ja perhehoitoliiton puheenjohtajaa Tiina Pyykköä. Perhehoitoliitto ry on valtakunnallinen toimeksiantosuhteisten perhehoitajien etujärjestö ja perhehoidon asiantuntijajärjestö, joka edistää laadukkaan perhehoidon toteutumista.
Toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa hyvinvointialue siirtää julkisen hallintotehtävän lapsen, nuoren, aikuisen tai ikäihmisen hoivasta ja huolenpidosta yksityishenkilölle, perhehoitajalle. Lastensuojelun perhehoito on sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto, kun lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle. Perhehoidon etu on hoidettavan oikeus pysyvyyteen ihmissuhteissa ja asumisessa.
Ikäihmisten perhehoito
Iäkkäiden perhehoito on lisääntynyt hyvinvointialueilla. Perhehoito soveltuu niille ikäihmisille, joiden arkea vaikeuttavat turvattomuus, yksinäisyys tai alkava muistisairaus, mutta eivät kuitenkaan tarvitse ympärivuorokautista apua.
Hyvinvointialueet pääsääntöisesti järjestävät itse perhehoitajien ennakkovalmennusta, ja alueella on yleensä käytettävissä kouluttaja sekä monella alueella on mukana myös kokemuskouluttaja ennakkovalmennuksissa.
Kansanedustaja Garedew pitää tärkeänä, että ikääntyneiden sekä lasten ja nuorten perhehoito vakiintuisi osaksi palvelurakennetta.
Lasten- ja nuorten perhehoito
Kansanedustaja Sillanpää pohtii, miksi Suomi jäänyt jälkeen pohjoismaisista verrokeistaan. Suomessa kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista noin 41 prosenttia on perhehoidossa. Norjassa perhehoidon osuus on yli 90 prosenttia ja Ruotsissa yli 70 prosenttia. Sillanpää pitää tärkeänä, että perhehoidon osuutta kyettäisiin nostamaan.
Perhehoito on myös talouden näkökulmasta kannatettava vaihtoehto. Perhehoito vahvasti tuettunakin selvästi edullisempaa kuin laitoshoito. Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon kustannukset ovat vuosi vuodelta kasvaneet ja ne ovat nyt jo noin 1,2 miljardia euroa vuodessa. Kuluista kohdentuu sijaishuoltoon yli 70 prosenttia. Sillanpää pitää tärkeänä, että perhehoidon osuutta kyettäisiin nostamaan.
Laitoshoidossa lasten sijoitusvuorokauden kustannus on keskimäärin 445 euroa. Perhehoidossa keskimääräinen kustannus on 144 euroa sijoitusvuorokaudelta. Perhehoidon osuuden kasvattaminen 80 prosenttiin vuoden 2030 tasolla säästäisi noin 328 miljoonaa euroa.
Perhehoitolaki tarvitsee kokonaisuudistuksen
Eduskunta hyväksyi lakimuutoksen perhehoitajien niin sanotusta takuupalkkiosta. Lakimuutoksen myötä hyvinvointialueiden on 1.1.2026 alkaen maksettava osalle perhehoitajista irtisanomisajan hoitopalkkioiden lisäksi ylimääräinen korvaus, jos perhehoito päättyy ennakoimattomasti ja perhehoitajasta riippumattomasta syystä eikä perhehoitajan kotiin sijoiteta uutta hoidettavaa toimeksiantosopimuksen irtisanomisaikana.
Tämä on hyvä uudistus, mutta perhehoitoa säätelelevä perhehoitolaki vuodelta 2015 kaipaa kokonaisuudistusta. Perhehoitolain kokonaisuudistus tulee saada osaksi seuraavaa hallitusohjelmaa.
