Perussuomalaiset valiokunnan jäsenet korostavat, että lastensuojelun kentältä on tuotu samaa viestiä jo vuosien ajan: nykyinen lainsäädäntö ei kaikilta osin vastaa työn todellisuutta.
– Alan ammattilaiset kohtaavat päivittäin perheitä haastavissa elämäntilanteissa, ja samaan aikaan he ovat joutuneet tekemään työtään puutteellisin keinoin. Tarvitsemme tämän lakiuudistuksen, jotta työntekijät voivat suojella lapsia parhaalla mahdollisella tavalla, kuvailee Pia Sillanpää.
Tuleva lakiuudistus mahdollistaa esimerkiksi digilaitteiden käytön rajoittamisen ilman paperityötä vaativaa rajoittamispäätöstä. Jatkossa lasten kehitystä ja hyvinvointia haittaavaan kehitykseen voidaan puuttua matalammalla kynnyksellä ja juuri silloin, kun sille on tarve. Tarpeeton byrokratia vapauttaa aikaa sille, mikä on tärkeintä: läsnäoloon ja kasvattamiseen.
– Vihdoin tulee rotia sijaishuoltopaikkoihin, kun oikeus asettaa kasvatuksellisia rajoja kirjataan selvästi lakiin. Rajaamis- ja poisotto-oikeus koskee myös älylaitteiden käyttöä. Oli todella tärkeää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta kirjasi mietintöönsä toimenpidealoitteeni mukaisen maininnan siitä, että hiljattain annettuja kansallisia digisuosituksia voidaan noudattaa myös sijaishuoltopaikoissa, Kaisa Garedew korostaa ja jatkaa:
– Valiokunta edellyttää suositusten lisäämistä myös lastensuojelun laatusuosituksiin. Liiallisella ruutuajalla ja sosiaalisella medialla tiedetään olevan lukuisia haittoja lasten kehitykselle, hyvinvoinnille ja oppimiselle. Tästä saadaan erittäin tärkeä selkänoja lastensuojelun työntekijöille asettaa turvallisia rajoja ja toteuttaa kasvatuksellista tehtäväänsä, kun digilaitteiden käytön suositukset ovat samat kaikissa laitoksissa.
Lapsi ei ole kustannuserä tai tulonlähde
Lastensuojelulain muutos tulee myös mahdollistamaan esimerkiksi tupakkatuotteiden ja alkoholin ottamisen pois nuorelta hänen vastustuksestaan huolimatta, mikä on tehokas keino vakavien päihderiippuvuuksien ennaltaehkäisyssä.
– Lakimuutoksen tavoite on selkiyttää kasvatuksellisten keinojen ja rajoitustoimenpiteiden eroja, mikä on tarpeellinen muutos sekä lasten että työntekijöiden arkeen. Rajojen asettaminen lapsille ja nuorille on välittämistä, vaikka nuoret eivät sitä aina osaisikaan arvostaa. Selkeät toimintatavat tuovat nuorille kaivattua turvallisuuden tunnetta, sanoo Minna Reijonen.
Hatkoille lähteneen nuoren kiinniotto-oikeus selventää viranomaisten välistä yhteistyötä ja nopeuttaa nuorten saamista takaisin lastensuojelun piiriin suojaten nuorta kaikilta niiltä vaaroilta, joita hän karkumatkallaan kohtaa. Viranomaisyhteistyön tiivistäminen parantaa myös työntekijöiden työturvallisuutta, sillä etsintätilanteet saattavat käydä jopa vaarallisiksi.
– Yhteiskunnan tärkein tehtävä on suojella lapsia ja luoda turvallisuutta. Lastensuojelulakia on parannettava, jotta apua saataisiin ajoissa ja voimme toimia ennaltaestävämmin, kun riskit ovat tiedossa ja ne tunnistetaan ajoissa. Turvallinen lapsuus on perusta tulevaisuuden hyvinvoinnille, toteaa Mira Nieminen.
Kokonaisuudessaan uudistukset tuovat selkeyttä lastensuojelun toimintaan ja tekevät arjesta sujuvampaa pitäen lasten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kaiken keskiössä.
– Lastensuojelulaitosten toiminnan on aina perustuttava lapsen etuun, ja lasten etua on valvottava nykyistä huolellisemmin. Lastensuojelu ei saa olla bisnestä. Lapsi ei ole kustannuserä tai tulonlähde, huomauttaa Jaana Strandman.
