Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman joutui kuuntelijoiden kättelyssä välittömästi suomalaisen terveydenhuollon ytimeen. Häneltä tiedusteltiin Järviradion kyselytunnilla sitä, miten on mahdollista, että lääkäri saattaa päivällä julkisella puolella ottaa vastaan kaksi potilasta tunnissa ja illalla yksityisellä puolella neljä.
– Meillähän on tavallaan tällainen kaksinkertainen terveydenhuolto, ja oikeastaan meillä varmaan hoidetaan milteipä eniten aktiivisimmin ja nopeimmin niitä, jotka ovat kaikkein terveimpiä. Ja sehän tulee ihan jo siitä, että meillä on niin voimakas tämä työterveyshuolto.
Taustalla on ministerin mukaan toki se, että työnantajat maksavat työterveyshuollon, ja se ei siis mene suoraan julkisista varoista. Työnantajilla on myöskin merkittävä kannustin siihen, että he pitävät omat työntekijänsä mahdollisimman terveinä ja hyväkuntoisina.
Sairaalat säilyvät
Kansalaisten omat lähiterveyspalvelut eli terveyskeskukset ja niiden kohtalo tuntuivat olevan monen Järviradion kuuntelijan sydämellä.
Rydman totesi, että päätökset terveyskeskusten kohtalosta tehdään hyvinvointialueilla. Hallitus ei päätä siitä, että missä on terveyskeskuksia ja millä tavoin palveluverkkoa ylläpidetään. Sen sijaan tämä hallitus on tehnyt linjavedon, että yhtäkään sairaalaa ei ole tällä hallituskaudella suljettu.
– Se on ollut määrätynlainen arvovalinta, jossa perussuomalaisten kädenjälki on ollut erityisen voimakas. Muunkinlaisia mielipiteitä on kyllä ollut, mutta perussuomalaiset on pitänyt nyt kiinni siitä, että sairaalaverkkoa ei tällä hallituskaudella supisteta.
Hyvinvointialueiden rahoitusta lisätty
Väki ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Tämä näkyy erityisenä resurssien tarpeena hyvinvointialueilla. Porvarihallitus on kuitenkin joka vuosi lisännyt hyvinvointialueiden rahoitusta miljardilla eurolla.
– Itse asiassa hyvinvointialueiden rahoitus on hallituskauden päättyessä neljä miljardia euroa korkeampi vuodessa kuin mitä se oli hallituskauden alussa, ministeri muistutti.
Alijäämiä onnistuttu selättämään
Hyvinvointialueet ovat Rydmanin mukaan tehneet ”aika laajalti hyvää työtä” ja alijäämiä on onnistuttu selättämään. Nyt näyttäisi siltä, monella hyvinvointialueella taloudellinen tilanne alkaa olla jo aika vakaalla pohjalla, muutaman vuoden sisään.
– Kuitenkin on vielä alueita, joissa alijäämiä edelleenkin on ja taloudellinen tilanne näyttää vaikealta. Se kyllä huutaa sen perään, että tämä rahoitusmalli, jolla hyvinvointialueet rahoitusta saavat, niin se kaipaa kyllä voimakkaampaa päivitystä, kuin mitä tällä hallituskokoonpanolla tällä vaalikaudella ollaan saatu aikaan.
Kielitaito kunniaan
Lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan kielitaito tai pikemminkin suomen kielen taidon puutteet painavat kansalaisten mieltä. Parannusta on ministeri Rydmanin mukaan tulossa. Valvontalain muutos on tulossa valtioneuvostoon ja sieltä eduskuntaan hyvin pian.
– Siinä täsmennetään kielitaitovaatimuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ja lisäksi myöskin selkeytetään lupa- ja valvontaviraston roolia valvovana viranomaisena siinä, että varmistetaan, että henkilökunnan kielitaito on kunnossa.
– Valvontalain päivityksen lisäksi tulen tänä syksynä viemään eduskuntaan myöskin lakiesityksen ammattihenkilölain päivityksestä, jossa myöskin täsmennetään sitä, millaista kielitaitoa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä henkilökunnalta vaaditaan.
– Eli näillä kahdella lakimuutoksella pyrin vaikuttamaan siihen, että tämä onneton kielitaitotaso, mitä tällä hetkellä valitettavasti monien lääkäreiden ja hoitajien kohdalla nähdään, niin että siihen saataisiin tiukemmat säännöt ja myöskin parempaa valvontaa alalle.
