Rydman vaatii tiukempaa lainsäädäntöä hoitajien kielitaitoon – ”Kyse on ihmisten hengestä ja terveydestä”

Ministeri Wille Rydmanin mielestä on tämän vuoksi välttämätöntä tiukentaa lainsäädäntöä siten, että puutteellisella osaamisella tai kielitaidolla ei voi päästä tehtäviin, joissa on kyse ihmisten hengestä ja terveydestä, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien vanhusten kohdalla.

– Tähän liittyen valmisteilla on kaksi lakiesitystä: ensinnäkin ammattihenkilölainsäädännön uudistus, jossa kielitaitovaatimuksiin tullaan kiinnittämään entistä merkittävämpää huomiota, ja toisaalta valvontalaki, jossa valvovalle viranomaiselle eli lupa- ja valvontavirastolle säädetään myös laintasoisesti velvollisuus huolehtia siitä, että kielitaito kokonaisuudessaan on hoivayksiköissä kohdallaan, Rydman kertoi.

Laadullisia parannuksia ja selvää säästöä

Lisäksi ministeri Rydman esitteli sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain uudistukset, joiden tavoitteita ovat vaikeimmin oireilevien lasten asioihin puuttuminen nykyistä nopeammin sekä näiden kahden lain välisen rajapinnan selkeyttäminen, jotta ihmiset ohjautuvat oikeanlaisten palvelujen piiriin. Uudistuksissa puretaan turhia kirjaamisvelvoitteita, ylimääräistä byrokratiaa ja palveluiden jäykkyyttä, jotta ammattilaisten aikaa vapautuu konkreettiseen kohtaavaan työhön jonojen ja paperityön sijaan.

– Nämä ovat uudistuksia, jotka kannattaisi tehdä joka tapauksessa, mutta kaikkein parasta niissä on se, että kun nämä toteutetaan esitetyn mukaisesti, säästetään myös merkittävät määrät rahaa. Eli ne ovat sekä laadullisia parannuksia että myös valtiontalouden kannalta suotuisia uudistuksia, Rydman huomautti.

Yhdistyksiä kannustetaan yhdistymään

Kehitysvammaliiton ja Mieli ry:n ilmoitettua palveluiden supistamisesta tulevien STEA-leikkausten vuoksi ministeri Rydman korosti kyseen olevan toistaiseksi virkamiesten ennakkoarvioista, ei lopullisista poliittisista päätöksistä. Varsinaiset päätökset tehdään marraskuussa, minkä jälkeen alkavat poliittiset neuvottelut.

– Ministerinä en ota kantaa minkään yksittäisen järjestön tilanteeseen, mutta prioriteetit ovat meille äärimmäisen selkeitä. Me lähdemme siitä, että kaikessa avustuspäätösten tekemisessä painotetaan kohtaavaa työtä. Oma kysymyksensä on se, että kun meillä on järjestökenttä, jolla on järjestöjä toimimassa myös samalla alalla, niin olisiko mitenkään mahdollista, että nämä järjestöt myös karsisivat hallintoaan ja siten saisivat resurssejaan ohjattua siihen kaikkein tärkeimpään, varsinaiseen kohtaavaan työhön? Rydman kysyi.

Järjestöjä kannustetaan myös yhdistymään saman alan toimijoiden kanssa resurssien järkevämmäksi kohdentamiseki. Avustuspäätösten kriteereissä kohtaava työ on asetettu jopa asetustasoiseksi painopisteeksi, ja järjestöt, jotka esittävät uskottavia suunnitelmia yhteenliittymisistä, voivat saada tämän huomioitua leikkauspäätöksissä myönteisellä tavalla.