PS ARKISTO
Helpon globalisaation aika on väistymässä. Geopolitiikka sekä kilpailu teknologiasta ja raaka-aineista ovat siirtäneet perustuksia, sanoo elinkeinoministeri Sakari Puisto. Jatkossa Suomen pitää pärjätä kahdessa asiassa yhtä aikaa: kestää kriisejä ja rakentaa sellaista teknologista etumatkaa, jota muut eivät voi helposti kopioida.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto arvioi puheessaan vuoden 2026 suurlähettiläskokouksessa, että helpon globalisaation aika ei ole välttämättä kokonaan ohi, mutta geopolitiikka sekä kilpailu teknologiasta ja raaka-aineista ovat siirtäneet sen perustuksia huomattavasti.
– Meidän on huolehdittava yhtä aikaa kahdesta asiasta: siitä, että yhteiskuntamme ja teollisuutemme toimivat myös kriisissä, ja siitä, että rakennamme pitkäaikaista huipputason kilpailukykyä. Nämä kaksi tavoitetta eivät ole sama asia, mutta ne voidaan saada tukemaan toisiaan.
Puisto nostaa esiin suvereniteetin. Sillä hän tarkoittaa yhteiskunnan ja teollisuuden kykyä toimia myös silloin, kun maailma ympärillä ei toimi: kun toimitusketju katkeaa, kun kumppani asettaa vientirajoituksia, kun kriisi sulkee rajoja.
Suvereniteetin mittari on resilienssi.
– Ja olemme hyviä siinä, meillä on vuosikymmenien kokemus kokonaisturvallisuudesta ja taloudellisesta turvallisuudesta, joiden merkitykseen monessa muussa maassa on vasta viime vuosina havahduttu. Suomen huoltovarmuutta, Huoltovarmuuskeskusta ja sen yhteistyötä eri sektoreilla, laajan yritysjoukon ja viranomaisten kanssa, ihaillaan ja siitä halutaan oppia. Tästä kyvykkyydestä on tullut meille ja yrityksillemme näissä maailman olosuhteissa myös yhä merkittävämpi kilpailuetu.
Tulevaisuudessa keskeistä Puiston mukaan on myös teknologinen johtajuus.
– Sillä tarkoitan sitä, että olemme jollakin teknologia-alueella maailman parhaiden joukossa – niin hyviä, että muut tarvitsevat meitä. Johtajuus tuottaa pitkäaikaisen kilpailuedun, jota on vaikea kopioida. Englanninkielisessä keskustelussa puhutaan teknologisesta vallihaudasta, technology moat. Sen mittari ei ole resilienssi itsessään, vaan asema markkinoilla ja neuvottelupöydissä, ja lopulta se tarjoaa myös resilienssiä.
– Näihin tavoitteisiin pyritään eri keinoin, ja ne voivat toisinaan olla myös jännitteessä keskenään. Suvereniteetti, liian pitkälle vietynä, voi johtaa kalliisiin ratkaisuihin, jotka syövät kilpailukykyä. Johtajuus taas edellyttää keskittymistä, riskinottoa ja investointia sanan laajassa merkityksessä. Sitä ei rakenneta tekemällä kaikkea, vaan tekemällä joitakin asioita paremmin kuin kukaan muu – ja kilpailemalla maailman parhaita vastaan, mieluiten isolla skaalalla vieläpä.
Ministeri Puiston mukaan molemmat liittyvät toisiinsa tavalla, joka on Suomen kaltaiselle maalle ratkaiseva.
– Teknologinen johtajuus tuottaa vaikutusvaltaa. Se, että maalla on jotakin, mitä muut tarvitsevat, luo pääsyn keskeisimpiin neuvottelupöytiin (G20, Pax Silica, jne.) – ja kumppanuus on pienelle maalle tehokas tapa vahvistaa suvereniteettia. Suomi ei voi tuottaa itse kaikkea, mitä se kriisissä tarvitsee. Mutta Suomi voi olla niin hyvä joillakin alueilla, että se pääsee mukaan liittoumiin, joissa kriittisiä teknologioita ja toimitusketjuja jaetaan luotettavien kumppaneiden kesken. Näin johtajuus muuttuu osaltaan suvereniteetiksi – ei pelkän omavaraisuuden vaan myös luotettujen kumppanuuksien kautta. Muut haluavat meidän kumppanikseen.
Vuonna 2026 valtion voimaa mitataan pitkälti sillä, pystyykö se rakentamaan ja pitämään tieteeseen nojaavaa etumatkaa. Sellaista, joka kumuloituu: tutkimusvaltaisia aloja, joilla tieto, tekijät ja laitteet kehittyvät vuosi vuodelta, ja näinä aikoina kirjaimellisesti jopa viikko viikolta.
– Tämä muutos on maailmanlaajuinen. Yhdysvallat on palannut vahvasti teollisuuspolitiikkaan ja nojaa vahvaan teknologiapolitiikkaan. Se on vahvistanut asemaansa monella teollisuuden alalla ja luonut talouskasvua. Sen yritykset ovat rakentaneet teknologisia vallihautoja – hyvin voimakkaita, ja esimerkiksi yhdysvaltalaiset tekoäly-yritykset tuovat suvereniteettia, joka koetaan EU:ssa jo ongelmana, Puisto sanoo.
Kiinan asettaman haasteen merkitys kasvaa jatkossa.
– Kiina nosti omalla valtavalla skaalallaan teknologisen omavaraisuuden viisivuotissuunnitelmansa ytimeen. Shenzhen rakennettiin parissa kolmessa kymmenessä vuodessa. Megakaupunkien alueilla on jopa satoja miljoonia ihmisiä. Tuotekehitys tapahtuu 24/7. Tuotantoketjuissa tuotteet valmistetaan muutaman tunnin etäisyyden sisällä.
Eurooppa on tässä välissä monin tavoin aika pahasti puristuksessa, ministeri Puisto sanoo.
– Euroopassa on kuitenkin paljon osaamista, ja ajattelen, että meillä Suomessa on hyvät edellytykset menestyä tässä muutoksessa.
– Suomen tulee luoda ja syventää teknologiajohtajuutta valikoiduilla aloilla – aloilla, joilla meillä jo on tai joille voimme rakentaa puolustettavan etumatkan. Näitä ovat muun muassa mineraalirikkautemme ja niiden jalostus, puhdas ja edullinen sähkö, tekoäly ja dataan pohjautuva kasvu, kvanttilaskenta, avaruusteknologia sekä jäänmurtajat ja muu laivanrakennus.
Ministeri Puiston mukaan edessä ei ole ainoastaan teollinen tai teknologinen haaste.
– Yhtenä keskeisimpänä kysymyksenä meidän on mietittävä tapoja, joilla tiedettä ja teknologiaa tehdään. Metatiedettä, tiede tieteestä. Miten tehdään teknologiapolitiikkaa, jossa kehitys on yhä nopeampaa, vaikeampaa, politisoituneempaa ja jossa eri tieteen ja teknologian alat linkittyvät yhä vahvemmin toisiinsa. Kaikki tämä vaikuttaa myös ulkopolitiikkaan. Ja siksi suomalaista kriittistä teknologiaa, osaamista, toimintoja ja omistusta, ja sen tuomaa vipuvartta tulee tarkastella ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehyksessä.
– Kilpailuedun, joka meillä on tai jonka luomme, on kestettävä ja menestyttävä sekä vapaan kaupan markkinassa että hankalassa geopoliittisessa tilanteessa. Vahva, puolustettava kilpailuetu strategisesti tärkeällä alueella luo vaurautta ja työpaikkoja. Mutta koska se on ainutlaatuista ja haluttua, se luo myös valtaa, mahdollisuuksia – ja samalla riskejä, jotka ovat kaupallisia suhteita paljon laajempia.
Esimerkkinä ministeri nostaa Pax Silica -yhteistyön, johon liittymisen hän allekirjoitti huhtikuussa.
– Yhdysvaltojen johdolla käynnistetty yhteistyö kokoaa yhteen liittolaisia ja kumppaneita vahvistamaan kriittisten teknologiatoimitusketjujen turvallisuutta ja toimintakykyä. Aloite kattaa muun muassa kriittiset mineraalit, energiantuotannon, kehittyneet valmistusteknologiat, puolijohteet, tekoälyinfrastruktuurin sekä logistiikan. Tavoitteena on rakentaa luotettavaa tekoälyekosysteemiä ja vähentää haitallisia riippuvuuksia.
Sekin on ymmärrettävä, ja käytettävä harkintaa, että järjestelyt luovat myös uusia riippuvuuksia, Puisto sanoo.
– Tärkeintä on hahmottaa asemamme ja kansallinen etumme ja punnita eri vaihtoehtojen hyötyjä ja haittoja.
– Mutta miksi tämä on esimerkki nimenomaan johtajuudesta? Koska Pax Silica -pöytään ei pääse pelkällä tarpeella. Siihen pääsee sillä, että tuo mukanaan jotakin, kun on vahvuuksia tai jotain, mitä muilla ei ole. Suomi pääsi mukaan, koska meillä on konnektiviteettia, satelliittiteknologiaa, kvanttilaskentaa, kriittisiä mineraaleja ja niiden jalostusosaamista, Euroopan puhtainta sähköä ja vakaa toimintaympäristö. Ja vastineeksi saamme pääsyn toimitusketjuihin, kyvykkyyksiin ja markkinoihin, joita mikään maa, ei edes Yhdysvallat, pysty yksin rakentamaan.
Kyseessä on mekanismi, jossa johtajuus muuttuu suvereniteetiksi, Puisto sanoo.
– Se, että olemme optisissa sovelluksissa, AI-natiiveissa verkoissa ja kvanttikryogeniikassa maailman kärkeä, ei ole vain liiketoimintaa Tampereella, Oulussa ja Espoossa. Se on syy, miksi Suomea kuunnellaan, kun päätetään, kenen kanssa kriittisiä toimitusketjuja rakennetaan.
Suomen teknologista suvereniteettia ja johtajuutta rakennetaan eri tasoilla: kansallisesti, pohjoismaisessa yhteistyössä, Euroopan unionissa, strategisten kumppanimaiden kanssa, EU-jäsenenä yhdessä strategisten kumppanivaltioiden kanssa sekä laajemmissa kansainvälisissä liittoumissa ja yhteistyöfoorumeissa.
Suomi kannattaa Euroopan teollisen perustan vahvistamista, Puisto sanoo. Hän viittaa niin sanottuun eurooppalaiseen preferenssiin.
– Tarvitsemme enemmän investointeja, enemmän puhtaita teknologioita ja enemmän tuotannollista kapasiteettia Eurooppaan. Tarvitsemme myös toimia haitallisten riippuvuuksien vähentämiseksi. On myös ymmärrettävä, että paljon tuotekehitystä tapahtuu perusteollisuuden linjoilla. Kun Eurooppa menettää teollisuuttaan, se menettää myös uutta tai tulevaa teknologista kyvykkyyttään.
Eurooppalainen preferenssi ei kuitenkaan saa johtaa Eurooppaan, joka tasoittaa jäsenmaidensa vahvuudet keskiarvoksi. Se ei synnytä korkeaa laatua tai huippuja vaan keskinkertaisuutta – ja keskinkertaisuudella ei pärjätä maailmassa, jossa kilpailijamme eivät ole keskinkertaisia.
– Jos alkuperävaatimuksia sovelletaan liian laajasti, vaarana on kilpailun väheneminen, kustannusten kasvu ja innovaatioiden hidastuminen. Silloin vaarannamme juuri sitä kilpailukykyä, jota pyrimme vahvistamaan.
Siksi Suomen näkemys on, että preferenssiä tulee käyttää harkiten ja kohdistaa se aidosti strategisiin tuotteisiin, joissa se perustellusti vahvistaa Euroopan resilienssiä tai turvallisuutta. Muuten Euroopan on kilpailtava, Puisto sanoo.
– Eurooppa on vahva silloin, kun jokainen jäsenmaa rakentaa omista vahvuuksistaan laatua ja huippua ja kun Eurooppa, sekä jäsenmaat, hyötyvät synergiasta.
Energiamurros ja digitalisaatio lepäävät mineraalien varassa: litium, koboltti, nikkeli, harvinaiset maametallit. Suomella on tässä potentiaalista varallisuutta, jota moni isompi maa kadehtii, Puisto sanoo.
– Meillä on jalostusta, joka on käymässä EU:ssa harvinaiseksi. Vastuullinen louhinta ja katkeamaton jäljitettävyys sekä huipputeknologia ovat juuri sitä, mitä maailma etsii, kun se turvaa toimitusketjujaan. Luotettavuus ja toimitusvarmuus ovat kilpailuetu.
Suomen vahvuuksia vahvistaa entisestään sähköjärjestelmämme.
– Vuonna 2025 sähkö oli Suomessa Euroopan edullisimpia, ja siitä noin 95 prosenttia oli puhdasta. Puhdas, edullinen ja varma sähkö on nykyteollisuuden perusta ja sijaintietu. Vierailin viime syksynä Saudi-Arabiassa Future Investment Forumissa, jossa maailman suurimmat sijoittajat kokoontuvat. Kun maailman suurimman varainhaltijan BlackRockin toimitusjohtajalta kysyttiin, mikä on tulevaisuuden tärkein reaalitalouden asset, resurssi, Larry Fink vastasi: ”the grid” – sähköverkko. Suomella on tämä asset, hyvin toimiva sähköjärjestelmä ja verkko, kohtuuhintainen sähkö teollisuudelle ja kotitalouksille. Tätä etua tulee vaalia.
Suomella on runsaasti muitakin vahvuuksia, kuten esimerkiksi terveysteknologia, ja meriteollisuuden osaaminen, ministeri muistuttaa.
– Suomalaiset telakat ja insinöörit ovat toistasataa vuotta rakentaneet aluksia, jotka pitävät pohjoiset väylät auki pahimpinakin talvina. Suuri osa maailman jäänmurtajista on suunniteltu Suomessa tai rakennettu suomalaisilla telakoilla. Kulku jäissä nojaa sukupolvien mittaan kertyneeseen taitoon – ja jälleen teknologiseen vallihautaan, jonka yli tulokkaan on vaikea päästä. Arktisen insinööritaidon vaaliminen ei ole nostalgiaa. Se on strategisen omaisuuden hoitoa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tuoreet kasvuluvut kertovat hyvästä vireestä. Perussuomalainen elinkeinoministeri Sakari Puisto näkee niin vahvuuksia kuin kehittämiskohteitakin Suomen talouskasvun kirittämiseksi.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto lupaa tiukempaa valvontaa ulkomaisten digijättien datakeskusten rakentamiseen. Hallituksen tavoitteena on, että keskukset eivät nosta sähkön hintaa eivätkä syrjäytä muita teollisia investointeja.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto näkee teollisuudessa merkkejä talouden käänteestä. Telakka- ja puolustusteollisuus tukevat kasvua ja työllisyyttä. Myös yritysrahoituksen saatavuus on helpottumassa.
Suomi on rakentanut huoltovarmuutta vuosikymmenten ajan yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. Tämä on luonut koko yhteiskunnallemme ja elinkeinoelämällemme kriisinsietokykyä ja turvallisuutta. Samalla Suomelle on aukeamassa merkittävä taloudellinen mahdollisuus ja kilpailuetu, kun muualla on usein vasta viime aikoina havahduttu asian vakavuuteen, perussuomalainen elinkeinoministeri Sakari Puisto kirjoittaa Tamperelaisessa julkaistussa kolumnissaan.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto allekirjoitti 16. huhtikuuta Washington DC:ssä Pax Silica -julistuksen, jonka myötä Suomi liittyi koalitioon, jonka tavoitteena on turvata puolijohteiden ja niihin perustuvien teknologioiden toimitusketjut. Myös ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio näkee sopimuksella suuria hyötyjä.
Julkisessa keskustelussa monet ovat pitkään toistaneet, että luvituksessa on ongelmia. Perussuomalaisen elinkeinoministeri Sakari Puiston mukaan ongelman juurisyy on siinä, että yksittäinen ympäristöön liittyvä kielteinen tekijä voi pysäyttää hankkeen, vaikka myönteiset yhteiskunnalliset vaikutukset eivät saa samanlaista painoarvoa. Puisto kirjoittaa Aamulehdessä, että päätöksenteko nojaa yksipuoliseen tarkasteluun eikä kokonaisvaltaiseen punnintaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen jätti hiljattain kirjallisen kysymyksen, joka koski venäläistaustaisten yritysten liiketoimintaa Suomessa ja niiden mahdollisia vaikutuksia maamme kansalliseen turvallisuuteen.
Ulkomaankauppaministeri Ville Tavio ja elinkeinoministeri Sakari Puisto järjestivät pyöreän pöydän keskustelun vientiyritysten ja Team Finland -verkoston edustajille. Yritykset esittivät näkemyksiään viennin mahdollisuuksista sekä ratkaisuja haasteisiin, jotta vientiponnistelut etenevät entistä tehokkaammin.
Finnvera alkaa toukokuusta 2026 alkaen rahoittaa suuria maatalousinvestointeja ja omistajanvaihdoksia, kun osakeyhtiömuotoinen maatalousyrittäminen tulee yhtiön rahoituksen piiriin. Muutos avaa maatalousyrityksille uuden rahoituskanavan, jota ei aiemmin ole voitu hyödyntää toimialarajausten vuoksi.
Rauman telakka RMC ja Yhdysvaltain rannikkovartiosto ovat solmineet sopimuksen kahden keskikokoisen jäänmurtajan rakentamisesta Rauman telakalla. Alusten rakentaminen alkaa välittömästi. Myös neuvottelut rannikkovartioston ja Helsingin telakan välillä saataneen päätökseen lähiaikoina, jolloin Suomessa rakennettavien jäänmurtajien määrä nousee neljään.
Viikon suosituimmat
Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Esa Annala on uhkaillut perussuomalaisten tappamisella. Väkivaltaiset puheet vaikuttavat kuuluvan vasemmistolaisten vakiovarustukseen.
Perussuomalaisten Joakim Vigeliuksen mukaan maahanmuuttopolitiikassa ei voida edetä sillä periaatteella, että tosiasioista tulee vaieta, jos joku kokee ne epämiellyttäviksi. Tämä ei miellytä SDP:n Eveliina Heinäluomaa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra arvostelee kovin sanoin sitä, että media ja muut puolueet ovat heränneet maahanmuuton ongelmiin vasta nyt, pitkällä viiveellä. Perussuomalaiset on puhunut samoista asioista vuosikymmeniä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii koko hallitusta tulemaan perussuomalaisten linjalle ja antamaan yksiselitteisen viestin. Vaatimus syntyi sen jälkeen, kun MTV Uutisten Ceutassa vieraillut toimittaja kertoi laittomasti rajan ylittäneiden siirtolaisten tiedustelevan leirillä, saako Suomesta helposti turvapaikan. Toimittajan mukaan siirtolaiset esittivät kysymyksen toiveikkaaseen sävyyn.
Yleisradio maksaa Jälkiviisaat-ohjelman vakiovieraalle Anu Partaselle toistuvaa korvausta esiintymisistä, joiden sisällön suunnitteluun hän myös osallistuu. Partanen kuitenkin kiistää olevansa Ylen palkkalistoilla. Journalistin ohjeiden näkökulmasta kokonaiskuvio näyttää sangen hämmentävältä.
Brittiläisen Douglas Murrayn kirja maalaa lohduttoman muotokuvan Euroopan mantereesta, joka suorittaa itsemurhaa maahanmuutolla. Ellei politiikan suunta muutu, nykynuoret tulevat viettämään eläkepäivänsä muukalaisina kotimaissaan.
Göteborgin alueen julkista liikennettä operoiva Västtrafik on päättänyt poistaa ruotsidemokraattien vaalimainokset Skaraborgin alueen busseista. Yhtiön johto teki päätöksen sen jälkeen, kun useita bussinkuljettajia jäi sairauslomalle protestiksi hallituksen tukipuolueen vaaliviestille.
Miekalla aseistautunut mies ryntäsi perjantaina iltapäivällä kouluun Keski-Ruotsin Fagerstassa. Machetella heilunut hyökkääjä haavoitti median tietojen mukaan useita ihmisiä. Poliisi taltutti hyökkääjän ampumalla. Uhrien tilasta ei ole tietoa.
Liiton omistama osakeyhtiö on myynyt valtion tuella rakennetut kohtuuhintaiset nuorisoasunnot asuntosijoittajille 20 vuotta ennen kuin niiden käyttörajoitusten oli määrä päättyä. Osakeyhtiön valtakunnallisiin jäsenjärjestöihin kuuluvat neljän eduskuntapuolueen nuorisojärjestöt. Samat puolueet ovat vaatineet valtiolta lisää panostusta kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon.
Länsimainen liberaali maailma hylkäsi 2010-luvun alun idealistisen visionsa vapaasta tiedonkulusta ja avoimesta verkosta. Viimeisen vuosikymmenen aikana valtioiden, teknologiayhtiöiden ja sääntelyviranomaisten löysä verkosto sulki avoimen internetin tietoisesti ja pystytti tilalle näkymättömän valvontakoneiston. Samalla uuskielinen sanasto muutti poliittista keskustelua siten, että viranomaiset pyrkivät nyt suojelemaan kansalaisia vapaalta puheelta sen sijaan, että ne suojelisivat kansalaisten vapautta puhua.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
