PS ARKISTO
Julkisessa keskustelussa monet ovat pitkään toistaneet, että luvituksessa on ongelmia. Perussuomalaisen elinkeinoministeri Sakari Puiston mukaan ongelman juurisyy on siinä, että yksittäinen ympäristöön liittyvä kielteinen tekijä voi pysäyttää hankkeen, vaikka myönteiset yhteiskunnalliset vaikutukset eivät saa samanlaista painoarvoa. Puisto kirjoittaa Aamulehdessä, että päätöksenteko nojaa yksipuoliseen tarkasteluun eikä kokonaisvaltaiseen punnintaan.
Kun investointisuunnitelmat eivät toteudu, katse kääntyy automaattisesti lupaprosessien kestoon, monimutkaisuuteen ja byrokraattisuuteen.
Ympäristölupajärjestelmä on Suomessa juridisesti vahva ja nojaa varovaisuusperiaatteeseen laajassa tulkinnassa. Se suojelee vesistöjä, luontoa ja elinympäristöä tehokkaasti mahdollisilta ja teoreettisiltakin riskeiltä.
– Ongelma ei niinkään ole luvituksessa sinänsä eikä ympäristönsuojelun tavoitteissa. Ongelma liittyy siihen, ettei muita, yhtä lailla merkittäviä tekijöitä nykyisessä päätöksentekojärjestelmässä oteta huomioon. Ympäristötarkastelu on tärkeä osa kokonaisuutta, mutta samalla siitä on muodostunut ainoa päätöksentekokanava, jolla on ratkaisevaa merkitystä hankkeen toteutumisen kannalta, elinkeinoministeri Sakari Puisto taustoittaa Aamulehden mielipidekirjoituksessaan.
Luvan myöntämisen perusteita arvioitaessa ei ole mahdollista ottaa huomioon työllisyysvaikutuksia, vientituloja, kansantalouden kokonaisetua, huoltovarmuutta tai turvallisuuspoliittista merkitystä. Niitä arvioidaan jatkuvasti eri puolilla valtionhallintoa, mutta niillä ei ole oikeudellista painoarvoa päätöksentekoprosessissa.
– Seurauksena on rakenteellinen epäsuhta. Yksittäinen ympäristöön liittyvä kielteinen tekijä tai jopa abstrakti riski voi estää hankkeen, mutta vastaavasti mikään määrä myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia ei voi puhua sen puolesta. Päätöksenteko ei perustu kokonaisvaltaiseen punnintaan vaan yksipuoliseen tarkasteluun, elinkeinoministeri avaa epäkohtaa.
– Tilannetta pahentaa se, ettei mikään taho tee kokonaisarviota.
Nykyisessä talous- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa tällainen asetelma ei ole kestävä. Velkajarru rajoittaa julkisen talouden liikkumavaraa. Talouskasvu edellyttää investointeja, joita vain yhteen näkökulmaan perustuva päätöksenteko tehokkaasti jarruttaa.
– Ei ole kestävää, että kansallisen mittaluokan ratkaisut tehdään yksinomaan yhden hallinnonalan arvojärjestyksen pohjalta ilman oikeudellista perustaa kokonaisvaikutusten punninnalle. Tämä kokonaispunninta ei tarkoittaisi ympäristönsuojelun vastustamista vaan kaikkien osatekijöiden huomioimista, Puisto alleviivaa.
– Nyt on aika tunnistaa rakenteellinen ongelma ja ryhtyä sen korjaamiseen käynnistämällä pikaisesti valmisteltava selvitys siitä, miten lupamenettelyjen rinnalle voidaan luoda hankkeiden kokonaishyötyä ja kokonaisvaikutuksia arvioiva menettely. Tämä on välttämätön edellytys sille, että Suomi pystyy yhdistämään talouden, turvallisuuden ja oikeusvaltioperiaatteen kestävällä tavalla, ministeri päättää.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus ehdottaa tiistaina lausunnoille lähteneessä esityksessään ampumaratojen luvituksen muuttamista. Esityksen tavoitteena on turvata vanhat ampumaradat ja helpottaa uusien avaamista. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jenna Simula pitää esitystä historiallisena.
Viikon suosituimmat
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.
Viheliäisimpiä totuuksia ovat ne, jotka kaikki tietävät – mutta joista harva on valmis puhumaan omalla nimellään, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren varoittaa blogissaan, että länsimainen kulttuuri on hiipumassa. Lindgrenin mukaan professori Samuel P. Huntingonin aikoinaan ennustama kulttuurien yhteentörmäys on nyt käynnissä, ja Eurooppaa heikentävät sekä sisäinen hedonismi että hallitsematon maahanmuutto.
Perussuomalaisten Lapin piiri ry:n piirihallitus nimesi kokouksessaan 10.4.2026 lisää ehdokkaita vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.
Lue lisää
Lue lisää
